Urheilussa tavoitteen asettelu on totuttu tekemään yleisesti niin, että ensin asetetaan tavoite ja sen jälkeen mietitään keinot, miten tavoite on mahdollista saavuttaa. Vasta sitten suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan. Tämä järjestys on hyvä mutta ennen tavoitteen asettamista olisi hyvä kohdata totuus.

Totuus pitää kohdata monella eri sektorilla, pelkästään fyysisen kunnon testaus ei riitä. Sen lisäksi pitää selvittää realistisesti ajankäyttömahdollisuudet, taloudelliset resurssit ja muut oleellisesti tuloksen tekemiseen vaikuttavat asiat. Tämä totuuden kohtaaminen on välttämätöntä, jos halutaan oikeasti menestyä, eikä vain luottaa hyvään tuuriin ”kyllä ne asiat järjestyy” -tyylillä.

Taloudelliset resurssit ovat monella kestävyysurheilijalla huonoilla kantimilla, mutta kuinka moni on oikeasti tehnyt niiden eteen töitä? On helppo vedota niukkoihin resursseihin kun tuloksia ei tule, mutta resurssien kuntoon saattaminen on yksi tärkeä osa tämän päivän huippu-urheilua.

Ajankäytölliset resurssit pitää miettiä tavoitteen mukaan ja oman elämän valintoja pitää priorisoida tavoitteiden kasvaessa. Moni haluaa olympiavoittajaksi mutta samaan aikaan haluaa myös elää ”normaalia” nuoren ihmisen elämää, johon nykyisin valitettavasti kuuluu jatkuva juhliminen sekä kohtuuttomuuksiin menevä alkoholin käyttö.

Oman elämän johtaminen sekä ajan- ja energiankäytön hallinta ovat keskeisiä nykypäivänä huipulle pyrkivän urheilijan arjessa. Monella on harjoitusohjelma, mutta hyvin harva enää sen lisäksi vaivautuu suunnittelemaan elämäänsä kalenteroidusti.

Pitkäaikaissuunnitelma

Pitkäaikaissuunnitelman suunnittelu aloitetaan kohtaamalla totuus, kaikilla tuloksen tekemiseen vaikuttavilla osa-alueilla. Eri kestävyyslajeissa näitä osa-alueita voi olla lajista riippuen vaihteleva määrä, mutta pääasiassa teemat kietoutuvat toistensa ympärille. Oleellista pitkäaikaissuunnitelmassa on tunnistaa ja toiminnan myötä reagoida niihin asioihin, jotka voivat olla esteenä mahdolliselle tulevalle menestykselle. Usein tavoitteita ei uskalleta asettaa korkealle, koska urheilun piirissä on uskomattoman paljon ihmisiä, jotka haluavat mieluimmin keksiä syitä sille, miksi jonkun tietyn tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista. Huipun tavoittelemisessa onnistuu harva, joten on kai helpompaa tuomita jo etukäteen yritys epäonnistuneeksi kuin uskoa siihen. Tavoitteet pitää uskaltaa asettaa sille tasolle mistä unelmoi, koska sen enempää mitä tavoittelee ei voi saavuttaa. Toki, pelkkä tavoitteen asettaminen ja hyvänkään pitkäaikaissuunnitelman rakentaminenkaan ei auta, jos käytännön teot ja toimenpiteet puuttuvat.

Pitkäaikaissuunnitelmassa tulee huomioida ainakin

• Fyysinen lähtötilanne
• Kestävyysominaisuudet
• Voimaominaisuudet
• Nopeusominaisuudet
• Harjoitettavuus

• Psyykkinen lähtötilanne
• Harjoittelun sietokyky
• Itsetunto
• Luottamus urheilijan ja valmentajan välillä
• Luonteenlaatu
• Pitkäjänteisyys
• Motiivit ja motivaatio

• Ajankäytölliset resurssit
• Perhe
• Työ / opiskelu
• Muut urheilijalle tärkeät asiat

• Tukitoimien resurssit
• Välineet
• Terveydenhuolto
• Taloudelliset resurssit

Pitkäaikaissuunnitelman laadinnan ajanjakson pituus määräytyy urheilijan uran kehitysvaiheen mukaan. Nuoremmalla urheilijalla tämä voi tarkoittaa jopa 4 vuoden periodia mutta jo huipulla olevalla suunnitelma voidaan laatia vain yhden vuoden pituiselle ajanjaksolle. Suunnitelmaa pitää tarkentaa aika ajoin sekä oikeasti seurata sen eri osa-alueiden käytännön toteutumista. Pitkäaikaissuunnitelma pitää siis laatia riittävän väljäksi: liian pienet yksityiskohdat on syytä unohtaa. Riittävä tarkkuus suunnitelmassa on kuitenkin hyvä olla, koska ilman suunnitelmaa mikä tahansa toiminta jää yleensä päämäärättömäksi tekemiseksi.

-Antti Hagqvist & Heikki Haapamäki
Artikkelin on tuottanut Kankaanpään opisto