Pitkien matkojen hiihtäjä Antti Lampinen valmistautuu tulevaan Ski Classics-kauteen luottavaisin mielin. Toista vuotta Team Peltosen riveissä hiihtävän Lampisen kesän harjoittelukausi on sujunut hyvin. Lampinen kertoo Kestävyysurheilu.fi:lle keskittyneensä harjoituskaudella entisestään tasatyöntöharjoitteluun.

Antti Lampinen kertoo, että kesän harjoituskausi on sujunut varsin hyvin ilman vammojen ja sairastumisten aiheuttamia katkoksia.

– Kesä meni hyvin ja nythän ei ole talveen enää pitkä aika. Kokonaisuutena harjoituskausi on ollut hyvä ja olen tämänhetkiseen kuntoon tyytyväinen. Ei ole ollut vammoja eikä sairastumisia kesän aikana. Viime viikolla parina päivänä meinasi flunssa hieman yrittää iskeä, mutta silloin maltoin ottaa kevyemmin, niin sekin meni ohitse, hiihtämisen ohella myös maatilamatkailua pitävä ja vuokramökin siivouksen keskeltä tavoitettu Lampinen sanoo tyytyväisenä.

– Ja kesän kelithän ovat olleet tosi hyvän treenauksen kannalta. Ja nyt elokuun helteiden aikaankin yöt olivat kuitenkin viileitä, niin silloin oli hyvä aamuisin treenata, Lampinen jatkaa.

Tasatyöntöön panostettu entisestään

Kesän mökkivuokrauspyörittämisen lisäksi Antti Lampinen on keskittynyt tiukasti harjoitteluun kesän aikana. Lampinen on tiedostanut muiden pitkien matkojen huippunimien tapaan, että tasatyönnön rooli on noussut pysyvästi ratkaisevaan rooliin massahiihdoissa.

– Olen panostanut tasatyöntöön entistä enemmän. Ja jokaisessa tasatyöntöharjoituksessa on ollut jotain spesiaaliteemoja, enkä ole tyytynyt tekemään pelkästään perustasatyöntölenkkejä peruskestävyysalueella. Esimerkiksi tämän päiväisessä kahden tunnin tasatyöntölenkillä tein 10 x 10 sekuntia ylämäkeen teräviä vetoja, Lampinen kertoo.

Viime talvena Team Peltosen Antti Lampinen esitti tasaisia suorituksia sijoittuen hyville sijoille 20-30 Ski Classicsin kisoissa. Mutta matkalla tapahtuneisiin irtiottoihin Lampinen ei vielä pystynyt vastaamaan. Nyt Lampinen haluaa olla valmiimpi irtiottojen tapahtuessa.

– Olen tehnyt paljon 10 sekunnin ja 30-45 sekunnin nopeusjuttuja, jotta olisi valmiimpi irtiottoihin ja pystyisi niihin reagoimaan. Näitä irtiottojahan tulee aina joka kisassa ja kun pyritään kärkiporukassa olemaan mukana, niin nyt olisi tarkoitus, etten putoisi näiden irtiottoyritysten tapahtuessa. Lisäksi olen tehnyt nopeusharjoituksia tasatyöntäen ja hakenut tekniikkaa myös eri maastonkohtiin, sillä tasatyöntöä on nykyään osattava hiihtää joka maastonkohdissa ja irtiottoyrityshän voi tulla vaikka loivaan alamäkeen ja silloin on osattava työntää riittävän nopeasti myös alamäkeen, Lampinen kertoo kuinka huolellisesti hän on paneutunut tasatyöntöharjoitteluunsa.

– Ja kyllähän tässä on haettu myös nopeutta loppukiriratkaisuihin, jos pysyisi kärkiporukassa mukana aivan loppuun asti.

Lampinen tekee kaikki tasatyöntöharjoituksensa perinteisen rullilla, vapaan tyylin rullasuksia hän ei käytä lainkaan, käyttäen erinopeuden omaavia rullia.

– Pääosin hiihdän varsin hitailla rullilla, sillä eihän ne suksetkaan itsestään liiku. Mutta vaihtelen myös aika paljon rullia, jotta tulee hiottua tekniikkaa eri nopeuksilla.

Tasatyöntöharjoituksia Lampinen on kesäisin tehnyt viisi kertaa viikossa ja ne ovat olleet päivän pääharjoituksia. Iltapäivisin hän on tehnyt juoksu- ja pyörälenkkejä. Kuntosalilla Lampinen on käynyt kerran viikossa tekemässä ylläpitäviä voimaharjoituksia, mutta vetolaitteita hän ei ole juurikaan enää käyttänyt, vaan tasatyöntöharjoitukset ovat riittäneet lajivoimaharjoituksina. Lampinen kertoo, että tasatyöntöön panostaminen alkaa myös näkyä.

– Tasuri on helppoa ja sitä jaksaa mennä vaikka kuinka kauan, eikä jyrkimmissäkään mäissä rupea kone yskimään, vaan sitä vaan muuttaa tahtia tiheämmäksi, Lampinen myhäilee tyytyväisenä.

– Kaikki kovat harjoitukset olen tehnyt tähän saakka rullilla ja nyt elokuussa on ollut jo kilpailunomaisia harjoituksia ohjelmassa. Pari viikkoa sitten teimme tallikaveri Vuoren Pasin kanssa tunnin kisatreenin ja siinä oli jo kaikki pelissä. Myöhemmin syksyllä on tarkoitus tehdä tehotreenejä myös sauvarinteessä, mutta tähän mennessä en ole vielä sauvalenkkejä tehnyt.

Talvella 183-senttinen Lampinen hiihtää kisoissa tasatyöntöä perinteisen sauvalla 157 senttimetrin mittaisilla sauvoilla, eikä ole aikeissa muuttaa pidempiin ”pekkavirtakoivumaisiin” sauvoihin.

– En ole suunnitellut pidempään vaihtamista, sillä monissa kohdissa jyrkkiä ylämäkiä lukuun ottamatta pidempi sauva ei ole paras mahdollinen ja siinä vaan nopeus kärsii eikä ehdi mukaan. Frekvenssi on tasatyönnössä tärkeää ja aika lyhyellä sauvalla ne huiputkin työntävät, Lampinen kertoo sopivasta sauvan pituudesta tasatyöntöön.

Roposen opein entistä parempiin sijoituksiin

Lampinen on harjoitellut edelleen Toni Roposen ohjauksessa, mutta on saanut myös ”vapauksia” omaan harjoitteluunsa.

– Toni on antanut viikon päätreenit ja itse olen sitten miettinyt iltapäivien palauttavat treenit ja tukiharjoitukset. Eli olen saanut myös itse suunnitella ja vapauksia harjoitteluni suhteen.

Harjoitustunteja Lampiselle kertyi viime vuonna noin 630 tuntia ja suunnilleen samoissa määrissä anttolalainen pysyttelee tänäkin vuonna eikä radikaaleja muutoksia harjoittelun suhteen ole tehty.

– Määrät eivät ole sieltä kaikkein kovimmasta päästä, mutta kokonaisrasitus ratkaisee, eikä minulla yrittäjänä ole esimerkiksi yleensä mahdollisuuksia iltapäivän lepohetkeen.

Antti Lampinen muodosti viime kaudella Pasi Vuoren kanssa Team Peltosen kaksimiehisen hiihtotallin ja Lampinen oli erittäin tyytyväinen pienen tallin ensimmäiseen vuoteen.

– Kyllä kaikki meni tosi hyvin ja voi olla tyytyväinen ja heti ensimmäisellä kaudella löytyi myös kilpailukykyistä kalustoa Peltoselta, joka oli heti hienosti mukana toiminnassa. Nyt Peltosen suksitehdas on myös entistä vahvemmin mukana tämän vuoden toiminnassa ja mahdollisesti huoltoonkin saadaan lisää vahvistusta, Lampinen kiittelee suksimerkkinsä nimiin kerättyä talliaan. Lampinen kertoo myös, että lisää uutisia on luvassa Team Peltosen pitkän matkan tallin tiimoilta lähiaikoina.

Viime kaudella Lampinen sijoittui parhaimmillaan La Diagonelassa sijalle 19 ja kaikkein tärkeimmässä kilpailussa eli Vasaloppetissa upeasti sijalle 21. Ski Classicsin loppupisteissä Lampinen oli 31:s. Lampinen myöntää, että nälkä kasvaa syödessä ja hän lähteekin tavoittelemaan entistä parempia sijoituksia.

– Kyllä niihin viime kauden sijoituksiin on kova päästä, sillä taso tulee koventumaan jälleen entisestään, kun monet normaalimatkojen hiihtäjätkin ovat mukana arvokisojen välivuoden takia. Mutta jos viime kaudelle tavoitteena oli yltää TOP 30 joukkoon, niin miksei nyt sitten lähdetä hakemaan niitä TOP 20 sijoituksia ja jopa 15 sakkiin, mutta silloin pitää kyllä kaiken osua aivan kohilleen, Lampinen ruotii tulevan kauden tavoitteitaan.

Lampisen ensi kauden pääkilpailutkin ovat jo selvillä.

– Kyllähän se Vasaloppet on se kuninkuusmatka ja -kilpailu, ja toinen kisa, jossa halutaan pärjätä, on Marcialonga ja nämä kaksi ovat ne arvostetuimmat. Itselle sopivat lisäksi König Ludwig Lauf ja La Diagonela hyvin. Varsinkin Königin reitistä olen tykännyt. Mutta kyllä minä lähden joka kisassa kovaa tulosta hakemaan, Ski Classics-kautensa jo joulukuussa La Sgambedasta aloittava Lampinen tuumii.

Ennen kauden alkua Lampinen aikoo hiihtää syyskuussa viikon verran Vuokatin putken lumilla yhdessä Vuoren kanssa, mutta korkealle jäätikölle hän ei ole lähdössä tänä vuonna hiihtämään.

– Olen todennut, että olen päässyt myös kotimaassa hyvin harjoittelemaan, eikä korkealle ole nyt tarvetta lähteä. Lokakuussa katsotaan vähän kelien mukaan, että missä treenataan. Marraskuussa ollaan joka tapauksessa pari viikkoa Levillä, ennen kuin lähdetään Livignoon viikkoa ennen La Sgambedaa.

Lampinen kertoo myös, että tulevana kautena normaalimatkojen kilpailut jäävät entistä vähemmälle.

– Muoniossa hiihdän varmaankin marraskuussa, mutta kyllä ne muuten aika vähiin jäävät. Enkä haikaile enää SM-kisoihinkaan, että kyllä tässä ollaan lajivalinta siltä osin jo tehty, sillä pitkät matkat vaativat niin kovaa erikoistumista nykyään varsinkin tasatyönnön johdosta, pitkien matkojen hiihtäjä Antti Lampinen sanoo loppuun.

– Tero Viljanen