Talvella ei tarvita erikseen kylmäallasta, kun palautumaan voi pulahtaa järveen. Monet urheilijat rentouttavat avannossa lihaksia ja mieltä.

Paikallista kylmähoitoa ovat käyttäneet varmasti lähes kaikki, mutta avannossa kylmään saa koko kehon, joskaan päätä ei ole syytä kastaa. Suunnistaja Saila Kinnille avantouinti on mieluinen rentoutuskeino:

– Välillä käyn avannossa viikoittain, välillä tulee pidempi tauko. llman saunaa en ole vielä käynyt avannossa. Mielikuvissa olen kyllä nähnyt itseni pulahtamassa Hervannan Suolijärven hyiseen veteen heti aamutuimaan, mutta mielikuvan tasolle on jäänyt toistaiseksi, Kinni kertoo. Hän saattaa uida muutaman vedon ja pitää sitten rappusilla vielä jalkoja hetken kylmässä.

Juoksija Jarkko Järvenpää puolestaan pulahtaa järveen tavallisesti pari kertaa viikossa.

– Jos on kramppeja tai muita vaivoja niin saatan käydä useampanakin päivänä. Noin viisi minuuttia kylmässä vedessä tuntuu hyvältä ajalta ja sitten lämpimään suihkuun, kertoo järven rannalla asuva juoksija.

 Veri kiertämään kylmäkylvyssä

Kylmä aiheuttaa elimistössä nopeasti monia muutoksia. Lihasten aineenvaihdunta tehostuu kylmän ja lämmön vaihtelun seurauksena. Verisuonet supistuvat ja veri pakenee kehon keskiosiin turvaamaan kehon lämpötilan säilyttämisen.

Lämpimässä veri lähtee taas kiertämään. Tehokas vaihtelu saa kuona-aineet liikkeelle lihaksista. Kovasta harjoituksesta seuraavana päivänä aiheutuvaa lihaskipua voidaan tutkimusten mukaan ehkäistä kylmähoidolla.

Kylmäkylpy vähentää tulehdustekijöiden määrää veressä.

– Välillä on hyvä antaa pienen tulehdustilan olla kovan reenin jälkeen jaloissa, ja antaa elimistön hoitaa tehtäväänsä. Välillä taas on hyvä katkaista se hetkeksi kylmähoidolla. Tunteen mukaan täytyy löytää itselle sopiva rytmi, pohtii Järvenpää.

Jotkut avantouimarit kokevat sairastavansa vähemmän kuin avannossa käymättömät kaverit, mutta tästä ei ole tieteellistä näyttöä. On myös niitä, jotka pelkäävät tulevansa kylmästä kipeäksi ja jättävät avannon sen vuoksi väliin.

– Itse en ole huomannut, että avanto kasvattaisi sairastumisriskiä, olen tosi harvoin kipeänä, sanoo Kinni.

Saila Kinni palauttelee mielellään jalkoja avannossa. Vaikka joulukuussa kylmää saa kyllä metsässäkin…

Mieli piristyy

Kylmään veteen kastautuminen aktivoi adrenaliinin ja noradrenaliinin tuotantoa, mikä voi vaikuttaa piristävästi. Aloittelevilla avantouimareilla voi erittyä myös mielihyvähormoneja dopamiinia, serotoniinia ja endorfiinia, mutta säännöllisesti avannossa käyvillä näiden hormonien taso ei nouse.

Tottuneilla myöskään kylmän aiheuttama järkytys elimistössä ei ole niin suuri, eli syke ja verenpaine eivät nouse niin korkealle eikä hengitys kiihdy kuten uusilla kävijöillä. Kokeneemmallekin tulee kuitenkin avantosaunomisesta hyvä olo.

– Avannossa käynnistä vain tulee hyvä, rentoutunut olo, Kinni sanoo.

Avantouinti sinänsä ei käy harjoittelusta tai paranna suorituskykyä, mutta se voi vaikuttaa suorituskyvyn paranemiseen nopeuttamalla palautumista. SIlloin on mahdollista tehdä seuraava kehittävä harjoitusta lyhyemmän aikavälin jälkeen. Tehokkaimman hyödyn avannosta ja avantosaunasta saa heti harjoituksen jälkeen, joten vanhan ajan saunalenkissä on ideansa.

– Itse en niinkään välitä, mitä eri tutkimustulokset sanovat todistetusta hyödystä. Kyllä se varmasti ainakin jossain määrin tehostaa verenkiertoa ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa. Samasta syystä käytän Compresportin kompressiosukkia. Jos omat tuntemukset kertovat, että siitä tulee hyvä fiilis vähintäänkin henkisesti, niin pelkästään jo ne positiiviset tuntemukset tasapainottavat kropan tulehdustilaa ja tehostavat palautumista, tiivistää Järvenpää.

Jarkko Järvenpää laittaa jalat kylmään ympäri vuoden. Kuva: Jarno Maimonen

Palelluttaminen ei kannata!

Kylmän hyöty saadaan jo 8—15-asteisestakin vedestä. Kun avantoa ei ole saatavilla, voi kylmäkylvyn korvata kylmällä suihkulla tai vaikka lumihangessa pyörähtämällä, mutta liian kylmässä on muistettava ensimmäisenä ihon palelluttamisen vaara.

– Talvella etelän leireillä uima-altaat on hyvä paikka kylmähoitoon, vesi on usein noin kahdeksan astetta, vinkkaa Järvenpää.

Kylmähoitoa voi ottaa myös sitä varten rakennetuissa kylmäkammioissa, joissa lämpötila lasketaan joskus alle sadan pakkasasteen. Näin kylmän vaikutuksesta palautumiseen positiivisesti ei kuitenkaan ole selkeää näyttöä. Paikallisemmastakin kylmähoidosta on apua palautumisessa.

Järvenpää muistuttaa, että liika on liikaa kylmähoidossakin:

– Kylmähoidoissa pätee sama idea kuin ravintohommissa. Vähän kaikkee ni joukossa menee jotain hyvääkin. Eli jos kylmähoidotkin ampuu yli niin enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Outi Hytönen