Polkujuoksun ja avovesiuinnin yhdistävän lajin suosio on kasvanut viime vuosina.

Swimrunin vuoden kovatasoisin ja arvostetuin kilpailu ÖTILLÖ Swimrun World Championships eli MM-kilpailu käydään maanantaina Tukholman saaristossa.
Yhteensä 160 kaksihenkistä joukkuetta kilpailee 75 kilometrin reitillä, josta 65 kilometriä edetään saariston poluilla ja 10 kilometriä avovedessä uiden.

Järjestyksessään 14. MM-kilpailussa juostaan yhteensä 24 saaren halki lähtösaari Sandhamnista maalisaari Utöhön. Polkujuoksun ja uinnin välillä vaihdetaan 50 kertaa. Yksittäiset uintiosuudet vaihtelevat 100 metrin ja 1780 metrin välillä. Juoksuosuudet vaihtelevat 70 metristä aina Ornön saaren halkijuoksuun, jossa yhtämittaista juoksumatkaa kertyy 19,7 kilometriä.

Kilpailussa on mukana myös muutamia suomalaisia. Kestävyysurheilu.fi haastatteli IF Solvalla Vargarna-joukkueen Jaakko Mäkelää, joka kilpailee maanantaina miesten parisarjassa veljensä Ville Mäkelän kanssa.

Kilpailun ajankohta on mielenkiintoinen: startti on aikaisin maanantaiaamuna. Tähän on Jaakko Mäkelän mukaan hyvä syy.

– Viikonloppuna laiva- ja veneilyliikenne on saaristossa erittäin vilkasta, mutta maanantai on huomattavasti hiljaisempi.

Iältään 33-vuotiaat Mäkelät ovat kilpailleet monissa eri kestävyyslajeissa, kuten seikkailu-urheilussa. Swimrunin MM-kisa on viime vuosina ollut miesten vuoden pääkisa.

– Uinti on kehittynyt parin viime vuoden aikana. Ei välttämättä absoluuttinen vauhti vaan jaksaminen. Uintia kilpailussa on kymmenen kilometriä, joten etenkin lopussa tarvitaan kestävyyttä, hän kertoo.

Uinnin lisäksi kesän aikana on kierretty myös pidempiä polkujuoksukisoja. Maanantaina miehet hakevat uran parasta suoritusta.

Maanantai on veljesten kolmas ÖTILLÖn MM-kilpailu. Miehet ovat parantaneet osaamistaan joka rintamalla, mutta tämä ei välttämättä ole tae alati paranevasta sijoituksesta. Lajin taso on nimittäin noussut etenkin viimeisen viiden vuoden aikana.

– Lajin pariin on tullut paljon uintitaustaisia ihmisiä, jotka ovat opetelleet juoksemaan jossain vaiheessa. Myös triathlonin puolelta tulee vahvoja uimareita lajiin, Mäkelä selvittää.

– Juoksulajien puolelta swimruniin tullaan vähemmän. Tuntuu, että uinti karkottaa ihmisiä siltä puolelta.

Swimrunissa edetään paikoin melko epätasaisella pinnalla. Kuva viime vuoden MM-kilpailusta. Kuva: Pierre Mangez/ÖTILLÖ

Polkujuoksupätkät lyhyitä, uinnissa potkut eivät auta

Mäkelän mukaan swimrunin polkujuoksu ja uinti poikkeavat lajien ”puhtaasta” muodosta: uinnissa potkut eivät vie eteenpäin, joten niitä ei käytännössä tehdä. Työ tehdään käsien avulla ja etenkin selkä- ja kylkilihasten tukemana.

Polkujuoksun matka on kunnioitettavat 65 kilometriä. Loppupuolella on yksi lähes 20 kilometrin yhtenäinen osuus, joten loput 45 kilometriä jakautuvat reiluun 20 eri osaan. Näin ollen yksittäinen polkuosuus on keskimäärin vain pari kilometriä.

– Juoksuosuudella mennään itse asiassa välillä jopa kovempaa kuin pitkässä polkujuoksussa, sillä uintiosuuksilla jalat palautuvat ja juoksupätkät ovat vain pari kilometriä kerrallaan.

Kilpailussa eroja saa aikaan myös veteen menon ja rantautumisen aikana. Pullarit, lättärit, lakki ja lasit on oltava valmiina siinä vaiheessa, kun veteen lähdetään laskeutumaan. Myös rantautuminen on tehtävä ripeästi.

– Yksittäisessä veteen menossa ja rantautumisessa voi hävitä jopa 30 sekuntia, jos ei ole valmiina. Kun veteen mennään ja sieltä noustaan 25 kertaa kilpailun aikana, voi ero parhaiden ja huonojen välillä kasvaa huomattavasti.

Mäkelä arvioi, että kilpailussa jyvät erottuvat akanoista alkupuolen uintipainotteisella, mutta lopulliset sijoitukset ratkotaan juoksuvoittoisella loppupuolella.

– Ei auta, vaikka olisi kuinka kova uimari, jos juoksu muuttuu kävelyksi 50 kilometrin kohdalla. Sitä ei voi korvata millään uintitaidolla.

Kahdeksan tunnin kilpailussa tarvitaan myös energiaa. ÖTILLÖ-kilpailussa huoltopisteitä on noin 10 kilometrin välein, joten omia geelejä kannattaa myös ottaa mukaan. Swimrunissa geelit kuljetetaan useimmin siten, että märkäpuvun alle laitetaan taskullinen paita, josta geelejä kaivellaan polkuosuuksien aikana. Näin tekevät myös Mäkelät.

– Maanantain kilpailuun otan mukaan noin 15 geeliä, Jaakko Mäkelä arvelee.

Veteen meno ja rantautuminen kannattaa hoitaa swimrunissa sujuvasti. Kuva viime vuoden MM-kisoista Tukholman saaristosta. Kuva: Jakob Edholm/ÖTILLÖ

Teemuja haastamaan

Mäkelät ovat käyneet kesän aikana kahdessa swimrun-kilpailussa ja Jaakko vielä yhden startin toisen parin kanssa. ÖTILLÖ-sarjan Sveitsin osakilpailussa heinäkuun alussa Engadinissa he olivat neljänsiä.

– Se kisa oli MM-kisaan verrattuna siinä mielessä rankempi, että kilpailu käytiin 2000 metrin korkeudessa ja juoksuosuuksilla oli välillä vuorenrinnettä. Se sopi meille.

Tulevaa kilpailua Jaakko Mäkelä pitää kuitenkin Engadinia huomattavasti kovempana, kaikkein kovimpana.

– Käytännössä kaikki maailman parhaat ovat paikalla. Lisäksi tämä kilpailu kestää noin kahdeksan tuntia, kun sarjan muut osakilpailut ovat viiden tunnin mittaisia.

Suomalaisista Ötillön MM-kisan miesten sarjassa kilpailevat myös Kumiukot, jossa kilpailevat Teemut Lemmettylä ja Toivanen.

Viime vuonna Lemmettylä ja Toivanen olivat kymmenensiä. Mäkelät sijalla 14. Parien välissä oli 13 minuuttia. Mäkelän mukaan molemmilla Teemuilla on erittäin vahva triathlontausta ja ”paperilla” heidän pitäisi voittaa Mäkelät tälläkin kertaa.

– Emme lähde kuitenkaan heti antautumaan. He ovat vahvempia uimareita, mutta juoksussa olemme aika tasaväkisiä. Toivottavasti saadaan hyvä kilpailu aikaan.

-Juho-Veikko Hytönen

Lisätietoja tapahtumasta saa ÖTILLÖ-swimrun-sarjan sivuilta.