Suunnistuskengät tekevät suunnistamisesta mielekkäämpää ja turvallisempaa
Kestävyysurheilu.fi on koko kevään ajan antanut vinkkejä eri kestävyyslajien varusteiden valintaan. Näin Jukolan viestin lähestyessä on aika tarkastella seuraavaksi suunnistuskenkiä. Kestävyysurheilu.fi turvautui suunnistuskenkäasiassa yhteen suomalaisen suunnistuksen pioneereista Suunnistajan Kaupan toimitusjohtajan Jukka Westerlundiin.
Kestävyysurheilu.fi on koko kevään ajan antanut vinkkejä eri kestävyyslajien varusteiden valintaan. Näin Jukolan viestin lähestyessä on aika tarkastella seuraavaksi suunnistuskenkiä. Kestävyysurheilu.fi turvautui suunnistuskenkäasiassa yhteen suomalaisen suunnistuksen pioneereista Suunnistajan Kaupan toimitusjohtajan Jukka Westerlundiin.
Tarjoavat pitoa ja kestävyyttä
Suunnistajan Kaupan Jukka Westerlund löytää monta syytä, miksi myös aloittelevan suunnistajan ja kuntosuunnistajan kannattaa ostaa oikeat suunnistuskengät ja käyttää niitä esimerkiksi lenkkikenkien sijaan.
– Ensinnäkin suunnistuskengissä on pohjan kuvioinnin ja nastojen ansiosta paljon parempi pito. Lenkkarit eivät yksinkertaisesti ole turvalliset maastossa, eivätkä ne ylipäätään pysy pitkään käyttökuntoisina maastossa. Ja toiseksi suunnistuskengät eivät kastuessaan muutu mihinkään, vaan ne pitävät muotonsa eivätkä muutu painaviksi. Tämän johdosta ei pidä valita kenkiä, joiden pitäisi vielä muotoutua, vaan niiden on syytä olla heti oikeankokoiset, Westerlund neuvoo.
– Suunnistuskengän tulee siis olla kertalaakista hyvä jalkaan. Ja ei kannata katsoa netistä kenkiä ja tilata ne ilman sovittamista. Sen sijaan kannattaa sovittaa useita eri malleja ja valita ne, jotka istuvat mukavasti jalkaan.
Valintaa helpottaa se, että suunnistuskenkiä löytyy tänä päivänä erittäin kattavasti erilaisia malleja.
– Suunnistuskengät ovat tänä päivänä erittäin hyvissä kantimissa ja niitä löytyy niin korkeavartisia kuin matalavartisiakin ja niin nastareita, nappulakenkiä kuin piikkareitakin ja useilta eri valmistajilta eli valinnanvaraa on tänä päivänä runsaasti, Westerlund kertoo
– Suunnistuskengät tekevät lajista turvallisemman ja mielekkäämpää lenkkitossuihin verrattuna. On eri tarpeet ja eri kengät ja silloin kun suunnistetaan, niin silloin on suunnistuskengät, Westerlund kiteyttää suunnistuskenkien merkityksen.
Suomalaista tietotaitoa
Westerlundin mukaan suomalainen tietotaito on aika ainutlaatuista suunnistuskenkien valmistamisessa. Aaltosen kenkätehtaan tietotaito siirtyi aikanaan suoraan Mattilan suvun mukana VJ Lietsala Ky:lle 80-luvun alussa, kun he alkoivat valmistaa suunnistuskenkiä.
– He eivät aloittaneet silloin tyhjästä, vaan heillä oli takanaan Tampereen Aaltosen kenkätehtaan tietämys ja tietotaito olemassa ja se on mennyt siitä erittäin hyvin eteenpäin.
Nyt kun kenkämalleja on monia erilaisia, niin kuinka monta paria on suunnistajan hyvä omistaa?
– Jos käyttää kahta paria yhtä aikaa vuorotellen, niin niiden yhteenlaskettu ikä on pidempi kuin jos käyttäisi yhtä paria kerrallaan. Eli kaksi paria on hyvä olla silloin, jos ottaa suunnistuksen tosissaan, sillä silloin kengät ehtivät kuivua paremmin. Silloin toiset kengät voivat hyvin olla nastarit ja toiset nappulakengät, Westerlund sanoo.
– Tokihan huippusuunnistajat kuten Thierry Gueorgiou ja Olav Lundanes miettivät, että tämä kenkä sopii tähän maastoon ja tämä kenkä vastaavasti tähän maastoon, Westerlund jatkaa.
– Nappulakengät ovat vähän armeliaammat jaloille paljon juokseville harjoituksissa, sillä niissä on vaimennus pohjassa ja ne ovat hyvät olla ns. työkenkinä.
Nastarin (yllä) ja nappulatossun pohjakuvioinnit eroavat toisistaan. Kuva: Kestävyysurheilu.fiEntä sitten maastojuoksukengät, joita on tullut paljon markkinoille mm. trail runningin suosion kasvun myötä?
– Maastojuoksukengät ovat nimenomaan maastojuoksukengät ja niillä pärjää mainiosti helpoissa maastoissa, kuten kangasmaastoissa ja eteläeurooppalaisissa maastoissa, joissa ei ole kiviä ja risukoita sekä sprinteissä, mutta täällä Suomessa maastot ovat yleensä ihan toista ja silloin on hyvä olla oikeat suunnistuskengät.
Sprinttisuunnistuksen kenkävalintaan pitkän rupeaman suunnistusvälinekauppiaana tehnyt Jukka Westerlund sanoo seuraavaa.
– Sprintin suhteen kannattaa ottaa etukäteen tarkasti selvää, että millaisessa maastossa sprintti tullaan käymään ja kuinka paljon on esimerkiksi asvalttia tai betonia reitillä. Nastarit eivät ole oikea valinta betonille. Myös järjestäjiltä tulisi saada selkeä vastaus, että mitä on luvassa, Westerlund sanoo.
Nastarit hyvä valinta
Iltarasteille ja kuntoilijoille Westerlund suosittelee nastareita.
– Jos on vain yhdet kengät käytössä, niin silloin kannattaa ilman muuta hankkia nastarit. Nastat pitävät myös talvella eli ne ovat monikäyttöiset. Talvinastarit ovat vastaavasti hyvät poluilla, mutta niitä ei ole tehty ryteikköihin ja kivikkoihin ja ne eivät taas kestä haastavampia maastoja.
Alkujaan suunnistuskengät olivat pääasiassa joko nappulakenkiä tai piikkareita, kunnes suunnistusnastarit tulivat markkinoille 90-luvun alussa ja niistä tuli nopeasti se ykkösvalinta suunnistusjalkineeksi. Alkuvuosina nastareiden ongelma oli se, että nastat eivät tahtoneet pysyä pohjissa, vaan lähtivät pois. Nyt tähänkin on tullut parannusta.
– Nykyään nastat pysyy pohjassa paremmin ja myös pohjakuviointia on nyt muutettu ja pitoa ja kestävyyttä on siltäkin osin paremmin. Lisäksi teimme testeissä sellaisen havainnon, että nastojen tulee olla pohjien ulkoreunalla, jolloin pitoa tulee paremmin, sillä kaatuessaan aina viimeisenä joku reuna ottaa kiinni ja nastat ovat nyt siellä. Nykyään nastoja on myös laitettu kaikkiin niihin paikkoihin, mihin niitä pystyy laittamaan, Westerlund selittää muutoksia suunnistuskenkien pohjissa.
Nykyään nastareissa on laitettu nastat ulkoreunaan ja käytännössä jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Kuva: Kestävyysurheilu.fiMyös muita muutoksia on kenkiin tullut vuosien saatossa. Lesti on käytännössä pysynyt samana aina 80-luvulta saakka ja on löydetty sopivat lestit suunnistukseen, mutta muita muutoksia on tullut paljonkin.
– Ensin tuli vaimennettu pohja ja sen jälkeen päällismateriaalit alettiin tehdä synteettisestä materiaalista, jonka ansiosta kenkä ei veny eikä kastuessaan paina.
– Viime vuosina onkin menty hurjasti eteenpäin. Vielä vuonna 2008 VJ Integrator oli ykkösluokan kilpakenkä, mutta sen jälkeen rupesi tiet erkanemaan ja alkoi tulla markkinoille näitä aivan huippukilpakenkiä ja nyt Integratoreita voidaan pitää ns. työkenkänä.
Myös reklamaatioilla ja palautuksilla sekä ihmisten kommenteilla on oma osuutensa suunnistuskenkien kehitykseen. Virheistä on yksinkertaisesti otettu opiksi.
– Reklamaatiot ovat vähentyneet ja laatu on pysynyt samana ja valmistetut kengät ovat samanlaisia. Ja myös suomalaissuunnistajien palauttamat kengät ovat vieneet paljon VJ:n toimintaa eteenpäin, sillä palautetuista kengistä on opittu, että mitkä asiat eivät ole toimineet ja mikä kohta ei kestä. Nykyään ei normaalina viikonloppuna tule enää yhtään paria palautuksina ja on opittu, kuinka suunnistuskengän tulee vastata sille asetettuihin vaatimuksiin, Westerlund kertoo positiivisesta kehityksestä.
Westerlund kertoo, että huippusuunnistajilta kysytään paljon neuvoa ja palautetta suunnistuskenkiä kehitettäessä. Esimerkiksi Thierry Gueorgiou on ollut mukana ja apuna VJ:n Bold-kengän kehitystyössä.
– Thierry halusi Boldin pohjasta ohuemman, jotta silloin saisi paremman tuntuman maastoon, kun jalka on lähempänä maata, Westerlund kertoo esimerkin huippusuunnistajien avusta.
Thierry Gueorgiou on ollut kehittämässä VJ:n Bold-kenkää. Kuva: Kestävyysurheilu.fiYhdestä asiasta Westerlund on myös tyytyväinen, nimittäin siitä, että suunnistuskenkien hinnat ovat pysyneet kohtuullisina laadun parantumisesta huolimatta ja kestävät hyvin vertailun esimerkiksi juoksukenkiin nähden.
– Markka-aikaan suunnistuskengät maksoivat noin 550-750 markkaa ja tänä päivänä normaalihintaisena 89-130 euroa eli hinnat ovat pysyneet aika hyvin samana, vaikka moni muu asia onkin viime vuosina kallistunut.
Loppuun Westerlund iloitsee sitä, kuinka suunnistuskenkien valmistajat tekevät kehitystyötä suurella sydämellä ja antaumuksella.
– On tärkeää, että niillä ihmisillä, jotka tekevät suunnistuskenkiä, on tahto että kenkä on hyvä, he tietävät miten se tulee tehdä ja heillä on omat rahat kyseessä, joten he eivät voi hyväksyä, että tehdään sellaisia keskivertotavaroita.
– Tero Viljanen





