Jos hiihtäjä Teemu Virtanen olisi 24 h hiihdon maailmanennätyksen tekemisen jälkeen marssinut oireita valitellen terveyskeskukseen, hänellä olisi voitu veriarvojen perusteella diagnosoida munuaisvaurio, keuhkoembolia ja sydänongelmia.

Virtanen oli kuitenkin vuorokauden hiihdon jälkeen hyvävoimainen, eikä valitellut oireita. Suomalaiset lääkärit tutkivat, miten 24 tunnin pituinen hiihtosuoritus vaikuttaa kehoon. He seurasivat 24 h hiihdon maailmanennätyssuorituksessa Virtasen veriarvoja ja sydämen toimintaa ennen ja jälkeen suorituksen. Virtanen hiihti 24 tunnissa 406,8 kilometriä.

– Hiihtomatkanahan tuo on aivan hurja ja suoritus on tosi kova. Lisäksi nostaisin esille, että se tehtiin äärimmäisissä olosuhteissa. Pakkanen laski yöllä -24 asteeseen ja kylmyys toisi siis oman lisärasituksensa, korostaa Virtasen arvoja analysoinut Onni Niemelä. Hän toimii professorina Tampereen yliopiston ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkimusyksikössä ja on itsekin innokas hiihtomies.

Päivällä Virtasen hiihtovauhti oli 20 km/h. Yöllä lämpötila laski merkittävästi, kylmintä oli aamulla viideltä, kun mittari näytti -24 astetta. Väsymys ja jalkakivut alkoivat tuntua. Yöllä kylmimpinä tunteina vauhti oli 17 km/h, mutta aamulla Virtanen jaksoi taas kiristää 20 kilometrin tuntivauhtiin. Vuorokauden hiihdon päätteeksi hän oli tutkimusraportin mukaan hyvällä tuulella ja hyvissä fyysisissä voimissa.

Lihasvauriota kuvaavat arvot korkeat

Ennen suoritusta Virtasen sydän tutkittiin ja se todettiin suureksi urheilijan sydämeksi, jossa oli pitkän kestävyysharjoittelutaustan omaaville tyypillisiä muutoksia. Sydän osoittautui 24 tunnin suorituksessa erinomaisen kestäväksi: kun jopa joka toisella maratonin juoksevalla nousevat veressä sydänlihaksesta vapautuvien troponiinien arvot, ei Virtasen sydän vapauttanut näitä valkuaisaineita edes vuorokauden mittaisessa suorituksessa.

Sen sijaan luurankolihaksista lihasvaurioiden seurauksena vapautuvien entsyymien arvot nousivat korkealle.

– Myoglobiini- ja kreatiinikinaasiarvot kuvaavat lihasvaurioiden laajutta. Kun solukalvot vaurioituvat kovassa rasituksessa, valuu lihaksista entsyymejä verenkiertoon. Tämä on tavallista kaikissa puolimaratonia pidemmissä suorituksissa ja tottumattomilla myös lyhyemmillä matkoilla tai uudenlaisissa rasitustilanteissa. Myoglobiini ja kreatiinikinaasi voivat kertoa myös lihaksiston palautuneisuuden tasosta, mutta niitä on alettu tutkia vasta viime aikoina ja paljon on vielä selvitettävää, Niemelä kertoo.

Kovakuntoisilla urheilijoilla arvot nousevat paljon kovemman rasituksen jälkeen kuin kuntoilijoilla. 24 tunnin hiihdossa Teemu Virtanen ehti saavuttaa hyvin korkeat arvot. Myoglobiini nousi 50-kertaiseksi ja kreatiinikinaasi 30-kertaiseksi lähtötasoon nähden.

Tulehdustila yllätti

Kovan suorituksen seurauksena on tavallista, että valkosolut ja joskus myös tulehdusarvo CRP nousevat ja tulehdusta säätelevät välittäjäaineet, interleukiinit aktivoituvat. Tämä johtuu siitä, että elimistö kokee urheilusuorituksen stressinä ja puolustautuu rasitusta vastaan.

– Kunnon kehittymisen kannalta tulehduksen välittäjäaineiden aktivoituminen on lievänä hyödyllinen tila. Se edistää elimistön stressinsietokykyä ja lisää vastustuskykyä, Niemelä kertoo.

Teemu Virtasen tulehdusarvo nousi kuitenkin yllättävän korkealle.

– CRP:n nousua osattiin odottaa, mutta ei näin korkeaksi. Se nousi arvosta 8 mg/L lähes kymmenkertaiseksi , 78 mg/L. Kylmyys saattoi mahdollisesti vaikuttaa tähän, Niemelä pohtii.

Muita arvoja

– Paino putosi 79,1 kilosta 76,7 kiloon (—3 %).
– Stressihormoni kortisolin taso nousi 232 nmol/L -> 395 nmol/L.
– Hemoglobiini putosi 31 pykälää arvosta 150 g/L.
– Maksa-arvo kohosi.
– Laktaattitaso pysyi matalana, alle 1,2 mmol/kg.

Teemu Virtanen oli suorituksen jälkeen lääkäreiden seurannassa ja kaikki arvot palautuivat normaalitasolle seuraavan vuorokauden aikana. Virtanen on haastettu mukaan uuteen maailmanennätysyritykseen, joka tehdään Ruotsissa maaliskuussa 2016.

Tutkimus julkaistiin artikkelina tiedelehdessä Journal of Sport Science and Medicine. Tutkimysryhmään kuuluivat Markus Niemelä, Jukka Juvonen, Päivikki Kangastupa, Onni Niemelä ja Tatu Juvonen.

Onni Niemelä selittää huomisessa plussajutussa kansankielellä, millaisia terveysriskejä ultrasuorituksessa nousseet veriarvot ja rasitus aiheuttavat.

– Outi Hytönen