Sosiaalisia taitoja kehittämällä kovempiin urheilutuloksiin
Ole ystävällinen, juokse kovempaa. Tämä ei olekäsky tai kehotus, vaan syy-seuraussuhde. Mentaalivalmentaja Pekka Hämäläisen mielestä avoin, hyväksyvä ja ystävällinen suhtautuminen kilpakavereihin ja kaikkiin muihin ihmisiin tuottaa hyvää oloa, joka mahdollistaa paremman harjoittelun ja sitä kautta kovemman tuloksen.
Ole ystävällinen, juokse kovempaa. Tämä ei olekäsky tai kehotus, vaan syy-seuraussuhde. Mentaalivalmentaja Pekka Hämäläisen mielestä avoin, hyväksyvä ja ystävällinen suhtautuminen kilpakavereihin ja kaikkiin muihin ihmisiin tuottaa hyvää oloa, joka mahdollistaa paremman harjoittelun ja sitä kautta kovemman tuloksen.
Hämäläisen näkemys on poikkeuksellisen kokonaisvaltainen: urheilijana kehittyminen on ihmisenä kasvamista, matka itseen ja omille rajoille, sekä menestyksekkäästi toteutuessaan myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin löytämistä kaikilla elämän alueilla.
Urheilijuus ei ole tietyn tuloksen saavuttamista tai maajoukkueeseen kuulumista.
– Urheilijuus on elämän tehtävä ja tavoite, se on halua mitata omia rajojaan. Urheilijuus on taitoa saada itsensä voittamisen kokemuksia ja oppia johtamaan itseään, Hämäläinen määrittelee.
Hiertävät kivet piikkarissa
Huipulle päästäkseen tai oman potentiaalinsa saavuttaakseen urheilijalla on oltava kaikki hyvin. Hyvinvoivan urheilijan mieli on tasapainoinen ja hänellä on käytössään suuret henkiset voimavarat. Tämän tilan saavuttamiseksi on käsiteltävä pois traumat, kriisit ja ongelmat, joita Hämäläinen kutsuu hiertäviksi kiviksi kengässä.
– Tällainen hiertävä kivi voi olla esimerkiksi lapsuuden trauma. Ehkä isä on sanonut, että sinusta ei ole mestariksi. Tai ehkä et pidä joukkueessasi olevasta toisesta urheilijasta. Nämä estävät parhaan mahdollisen suorituksen saavuttamisen, Hämäläinen sanoo.
Kaikki negatiiviset ja vihaiset tunteet on saatava käsiteltyä pois estämästä keskittynyttä tekemistä. Tämä vaatii rohkeutta, työtä, omien heikkouksien kohtaamista, usein ulkopuolista apua ja keskustelua.
Omien ongelmien ja heikkouksien myöntäminen ei ole helppoa. Vihan tunnetta kokeva voi esimerkiksi haluta voittaa kilpailussa vain siksi, ettei viereisellä radalla juokseva tyhmä ja ylilahjakas kaveri saa kokea sitä onnea. Tai ehkä pinna on palanut ennen kilpailua puolison tai äidin kanssa riidellessä ja lähtöviivalla mieli on katkera. Kun oppii selvittämään tällaiset asiat pois mieltä kaivertamasta, on käytettävissä enemmän resursseja kilpailusuoritukseen.
– Tasapainoiselle urheilijalle tärkeää on itsensä voittaminen ja tyydytys tulee oman parhaan mahdollisen suorituksen tekemisestä, ei sijoituksesta tulosluettelossa, Hämäläinen muistuttaa.
Luotettava tiimi menestyksen perusta
– Kaikki kehitys lähtee siitä, että osaa rakastaa itseään. Vasta sitten voi saavuttaa suuren tavoitteen toisten kunnioittamisessa ja itsensä johtamisessa, sanoo Hämäläinen.
Hän on tehnyt paljon töitä jääkiekkoilijoiden kanssa, mutta sama joukkueen sisällä tarvittava kunnioitus, ystävällisyys ja ennakkoluulottomuus toisia kohtaan auttaa eteenpäin myös yksilöurheilussa. Hämäläinen kehottaa tutustumaan kilpakumppaneihin ja suhtautumaan lähtökohtaisesti kaikkiin ihmisiin positiivisesti, eikä ennakkoluulojen hallitsemana.
Jos joku tyyppi omassa urheiluporukassa tuntuu ärsyttävältä, tarvitaan suurta rohkeutta toteuttaa Hämäläisen neuvo:
– On vain uskallettava mennä juttelemaan ja sanoa, hei kuule, tuo sinun tapasi tehdä noin ja noin ei tunnu minusta hyvältä tai en tiedä mikä tässä hiertää, mutta en jotenkin pidä tästä asiasta. Usein hiertävä asia johtuu ennakkoluuloista ja tutustamalla kaveriin paremmin ne kaikkoavat. Yhdessä joukkueessa oli tapana, että jos valmentaja huomasi ettei kaksi pelaajaa tule oikein toimeen keskenään, hän laittoi heidät reissussa samaan hotellihuoneeseen, jolloin he tutustuivat paremmin.
Turvallisessa porukassa urheilijalla on mahdollisuus kertoa omista tunteistaan ja ajatuksistaan.
– Kun kertoo reilusti suoraan, mikä vaivaa ja harmittaa, ei muiden tarvitse ihmetellä, miksi jollakin on huono päivä tai homma ei suju. Takana voi olla vaikka minkälainen kriisi tai sitten kyseessä voi olla huono päivä, mutta jos siitä ei kerro, eivät muut voi tilannetta ymmärtää ja jäävät ehkä miettimään tuliko tehtyä tai sanottua jotain väärin, Hämäläinen sanoo.
Joukkuevalmennuksessa on Hämäläisen mukaan kyse yksilöiden kehittämisestä, toisaalta taas yksilöurheilijalle on yhtä lailla tärkeää, että ympärillä on luotettava porukka. Pyöräilyssä tallityöskentely lähenee joukkueurheilua ja useimmissa kestävyyslajeissa kilpaillaan viesteissä tai tavoitellaan yhdessä menestystä seuran tai maajoukkueen porukassa työskennellen. Tämän porukan toimivuus on avain hyvinvointiin ja sitä kautta parempilaatuiseen harjoitteluun ja lopulta myös tuloksiin. Sen toimivuuden eteen urheilija voi itse tehdä töitä kehittämällä sosiaalisia taitojaan ja tutkiskelemalla, miten itse voi ratkaista hiertäviä asioita.
Urheilun kautta voi oppia paineensietokykyä ja mielen hallintaa, joista on suurta hyötyä koko elämässä. Matka urheilijana alkaa nuorena.
– Lasten ja nuorten kohdalla urheilussa ja valmennuksessa kaikista kaikista tärkein tulos on vahvan itsetunnon kasvattaminen, luominen ja vahvistaminen. Lapsen pitää osata ajatella itsestään isosti. Itsetunnon kautta tekemiseen luodaan voittomeininki, Hämäläinen sanoo.
Lapsen on voitava nähdä itsensä mestarina. Hyvällä itsetunnolla peliin lähtevä ei ajattele vain ”teen parhaani”, vaan hän voi voittaa.
– Urheilijana kasvaminen on matka ja ihmisenä kehittymistä. Onni on ihmisen sisällä ja tulee lopulta siitä, että oppii johtamaan itseään ja saavutta tyytyväisyyden itseensä, ei kultamitaleista, Hämäläinen korostaa.
>> Pekka Hämäläisen haastattelun I-osa: Valmentajana kehittyminen on jatkuvaa itsetutkiskelua
– Outi Hytönen




