– Tällainen päivä uran lopetukselle on kuin unelma, tämä on satumaista. Polveni tutisivat vähän startissa, mutta kun sain kartan käteeni, kaikki ratkaisut olivat hyvin selviä, aivan kuin 15 vuoden aikana. Viimeisellä rastilla tunteet tulivat pintaan, kun tajusin, että tämä on viimeinen rasti mikä tulee tällä tasolla olemaan. Yleisön vastaanotto oli mahtavaa. Oli mahtavaa päättää ura näin, Niggli tunnelmoi 66:nnen maailmancupin osakilpailuvoittonsa jälkeen.

Niggli ehti tuoreeltaan halata muun muassa kakkoseksi yltänyttä Judith Wyderiä, vuosikaudet rinnalla urheilijana ja valmentajana kulkenutta Vroni König-Salmea sekä neljänneksi jäänyttä Tove Alexanderssonia. Totutun iloisesti hymyillen hän lähti Wyderin kanssa kunniakierrokselle kiittämään yleisöä, palasi sieltä seppele kaulassaan joukkuetovereidensa kunniakujaan. Joukkuekaverit heittivät sankarin ilmaan, ja juhlariemuun yhtyivät useat muut suunnistajat kansallisuuteen katsomatta. Halailu jatkui, eikä hymy hyytynyt hetkeksikään.

Niggli on harvinainen huippu-urheilija myös siinä mielessä, että kenelläkään ei ole hänestä pahaa sanottavaa. Ystävällisyys, iloisuus ja toisten kannustaminen on aitoa.

– Se ei ole yhtään kusipäinen eikä mitään vaikka se on voittanut kaiken niin monta kertaa, pitkäaikainen kova kilpakumppani Minna Kauppi sanoi.

– Ei hän mitenkään ylimielinen ole. Jos hän on pettynyt, hän juoksee karkuun ja itkee miehensä kanssa, mutta ei näytä sitä muuten, Sveitsin maajoukkuevalmentaja ja Nigglin pitkäaikainen kilpakumppani Vroni König-Salmi sanoo.

Sen jälkeen oli useiden haastattelujen vuoro. Maailmancupin finaalit vetivät lajille poikkeuksellisen paljon mediaa juuri Nigglin suurena päivänä. Niggli suoritti haastattelut hymyillen, kuten aina, ja poistui ennen palkintojenjakoa hetkeksi omiin oloihinsa. Maailmancupin kokonaiskilpailun palkintojenjako päättyi Sveitsin kansallislauluun, jonka aikana Niggli näytti ensimmäisen kerran juhlahumun aikana liikuttuvan kyyneliin. Sitäkin tunteellisempaa hetki vaikutti kuitenkin olevan Wyderille, joka oli silminnähden liikuttunut.

Simone Niggli (kesk.) viimeistä kertaa palkintopallilla keskimmäisellä korokkeella. Kuva: Heidi Lehikoinen”Hänellä on aina huipputaso päällä”

Lopettamispäätös ei syntynyt hetkessä, vaan pohdinnan tuloksena ja perheen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Niggli lopetti huippu-urheilijan uransa, koska halusi lopettaa huipulla.

– Se oli minulle tärkeää ja sen pystyn nyt tekemään, hän sanoi.

Vuokatin menestyksekkäiden kisojen myötä hän koki saavuttaneensa kaiken, eikä puolestaan kokenut olevansa enää niin innokas satsaamaan talviharjoitteluun entiseen malliin.

Mikä sitten on tehnyt Nigglistä urheilijana niin hyvän? Fyysinen vahvuus, sanoo Suomen joukkueen päävalmentaja Juha Taini empimättä. Valtava harjoitusmäärä, jonka Niggli on myös kestänyt hyvin.

– Ei hän useinkaan tee virheettömiä suorituksia, mutta se stabiilius on poikkeuksellista naisten sarjassa. Hän on aina niin tasapainoinen, fyysinen suorituskyky ei heilahtele. Hän onnistuu aika isolla prosentilla, Taini sanoo.

Samaa sanoo myös Kauppi, joka on hyvänä päivänään pystynyt erityisesti keskimatkalla myös Nigglin nujertamaan.

– Hän on uskomaton. Hänellä on aina huipputaso päällä. Ei hänkään mikään hyvä häviäjä ole, mutta se taso on päivästä toiseen niin uskomaton. On uskomatonta, että hän vuodesta toiseen pystyy terävimmällä tasolla vetämään. Ei siihen moni tästä maailmasta pysty.

Suunnistus jatkuu

Suomesta Nigglillä on lämpimiä muistoja, sillä hän otti ensimmäiset MM-kultansa Tampereella 2001 ja päätti uransa voittamalla kaikki henkilökohtaiset matkat Vuokatissa 2013.

– Se ensimmäinen kulta, normaalimatka Suomessa, se oli meille keski-eurooppalaisille iso juttu, König-Salmi sanoo.

König-Salmi on kokenut Nigglin kanssa pitkän tien sekä urheilijana että valmentajana. Paremmin hän tutustui Niggliin vuonna 1999, kun tämä nousi maajoukkueeseen. Sille taipaleelle on mahtunut monenlaista kilpailujen ulkopuolellakin.

– 2004 olimme Ruotsissa MM-katsastukset, siellä oli välipäivä. Majoituimme maatilalla ja halusimme mennä ratsastamaan, mutta hänen aviomiehensä Matthias kielsi. Hän sanoi, että emme saa mennä ratsastamaan MM-katsastusten välipäivänä, König-Salmi muistelee nauraen.

Suunnistusta tai liikuntaa Niggli ei jätä, vaikka ura huippu-urheilijana onkin ohi eikä hän aio enää kahdesti päivässä harjoitella. Suomalainen suunnistusväki nähneekin Nigglin Venlojen viestissä vielä monesti.

– Uskon, että tulen hetkittäin kaipaamaan näitä huippu-urheiluympyröitä ja tätä porukkaa. En usko, että elämästäni tulee tylsää. Autan vähän valmennuskeskuksessa, vietän aikaa perheeni kanssa ja järjestämme Matthiaksen kanssa nuorten MM-kisoja 2016, Niggli kertoo joistain tulevaisuuden suunnitelmistaan.

– Heidi Lehikoinen