Viime kaudella läpimurtonsa sprintissä tehnyt ruotsalaishiihtäjä haluaa tulevaisuudessa kovan tason yleishiihtäjäksi.

Fondoitalia.it tapasi Jonna Sundlingin Sollefteåssa. Hän kertoi Seefeldin MM-sprintin pettymyksestään ja tulevaisuuden suunnitelmistaan normaalimatkojen hiihtäjänä.

Jonna Sundlingin odotukset olivat kovat Seefeldin MM-hiihtojen sprinttiin. Olihan hän ottanut uran ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoittonsa Lillehammerissa kauden alussa. Tour de Ski jäi väliin, jotta hiihtäjä olisi huippukunnossa Tirolissa. MM-sprintti oli kaiken lisäksi ohjelmassa hänen ominaisuuksiinsa sopivalla hiihtotavalla, vapaalla.

Karsinta eteni tavalliseen tapaan ja kaikki näytti hyvältä. Puolivälierästä ja välierästä hän selvitti tiensä vaivatta eteenpäin. Kaikki muuttui finaalin loppupuolella, kun vain 300 metriä ennen maalia hän osui yhteen Maja Dahlqvistin kanssa. Sprinttihiihtoon kuuluva tuiki tavallinen kontaktitilanne katkaisi hänen sauvansa sekä tuhosi unelman MM-mitalista.

Tuolla hetkellä Sundling oli aivan Maiken Caspersen Fallan takana yhdessä maanaistensa Stina Nilssonin ja Maja Dahlqvistin kanssa. Haverin jälkimainingeissa Fallalla oli helppo työ hiihtää suvereeniin maailmanmestaruuteen.

Kuva: Paolo Romano

Seefeldin harmillinen tapahtuma nousee Tvåralundista kotoisin olevan Sundlingin mieliin edelleen ajoittain.

– Majan kanssa sattunut törmäys oli ikävä hetki. Se tulee edelleen välillä mieleeni. Ja se harmittaa. Ennen kompurointia olin toisena Fallan takana. Matkaa maaliin oli vain kaksi kurvia ja fyysinen tunne oli todella hyvä. Jos pääsisin ajassa taaksepäin, menisin varmasti tekemään toisenlaisen tuloksen. Mutta nyt haluan vain unohtaa sen ja mennä eteenpäin.

Joulukuussa 25 vuotta täyttävä ruotsalainen käynnisti pettymyksestä huolimatta harjoituskautensa intoa puhkuen heti huhtikuun loman jälkeen. Jo ensimmäisellä maajoukkueleirillä Torsbyssä hän oli motivoituneempi kuin koskaan aiemmin.

Ensi kaudella Sundling aikoo vakiinnuttaa paikkansa sprintin kärkisijoilla.

– Tietenkin tuo Seefeldin tapahtuma antaa ylimääräistä motivaatiota marraskuun alussa käynnistyvään kauteen. Olen tehnyt paljon töitä valmentajieni kanssa ja yritän entistä kovempaa menestyäkseni.

Maiken Caspersen Falla karkasi ylivoimaiseen maailmanmestaruuteen Seefeldin sprintissä. Oikealla hiihtävä Jonna Sundling jäi yhdellä sauvalla kirissä neljänneksi. Kuva: NordicFocus

Osakilpailuvoitto Lillehammerissa siivitti Västerbottenissa kasvaneen Sundlingin erinomaiseen kauteen. Lillehammerin jälkeen hän nousi palkintopallille vielä kolme kertaa: Dresdenissä kahdesti, ja kerran Quebecissä maaliskuun lopussa.

Jonnis, kuten ystävät häntä kutsuvat, oli tyytyväinen kauteensa 2018/2019 Seefeldin epäonnistumisesta huolimatta:

– Olen täysin tyytyväinen viime kauden tekemisiini. Kehityin monella eri osa-alueella ja onnistuin voittamaan ensimmäistä kertaa maailmancupissa. Valinta urani ensimmäisiin MM-kisoihin maksoi kaikki uhraukset ja ponnistelut takaisin. Pari viime kautta on mennyt monenlaisten fyysisten ongelmien parissa, mutta viime talvena pysyin ehjänä ja terveenä lyhyttä tammikuun flunssaa lukuun ottamatta.

Sundling teki läpimurtonsa aikuisten sprintissä, mutta hän ei aio tyytyä nykytasoonsa. Ensi kaudella rima on nostettu entistä korkeammalle. Nopean hiihtäjän lisäksi hän aikoo olla kestävä ja menestyä myös normaalimatkoilla.

Jo puolitoista vuotta sitten Ruotsin mestaruuskisojen kympillä Skellefteåssa pronssille hiihtäneen Sundlingin ero Charlotte Kallaan ja Ebba Anderssoniin oli siedettävä. Viime kevään Kanadan minitourilla hän hiihti erinomaisesti kuudenneksi.

Maajoukkueen Sollefteån leirin mediapäivänä Sundling paljastaa, että tulevien kausien projektina on tulla niin sanotuksi 360-asteen hiihtäjäksi. Hän ei aio enää olla pelkkä sprintteri.

– Ominaisuuteni sopivat sprinttiin, mutta olen siitä huolimatta tehnyt hyviä tuloksia normaalimatkoilla. Erityisesti muistan nuorten MM-kisojen yhdistelmähiihdon vuonna 2014. Jos en olisi katkaissut sauvaani ja joutunut palaamaan valmentajan luokse hakemaan uutta, olisin voinut olla mitaleilla.

– Olen sprinttityyppi luonnostaan, mutta haluan kehittää itseäni yleishiihtäjän suuntaan. Lisäksi haluaisin tulevana talvena hiihtää Tour de Skin ensimmäistä kertaa urallani ja siellä olisi hienoa myös pärjätä.

Jonna Sundling otti uran ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoittonsa Lillehammerissa. Kuva: Modica/NordicFocus

Mitä asioita olet painottanut tällä harjoituskaudella?

Haluan olla hyvä hiihtäjä kaikilla osa-alueilla ja työtä on tehty paljon. Erityisesti kehitys normaalimatkoilla kiinnostaa. Pidemmillä matkoilla olen menestynyt jo Quebecin maailmancup-finaalissa ja Ruotsin mestaruuskisoissa.

Ruotsin naishiihtäjien viime kausi oli fantastinen sprinttereistä yleishiihtäjiin. Lisää lupaavia nuoria hiihtäjiä on nousemassa kärkipaikoille. Mikä on ruotsalaisnaisten menestyksen salaisuus?

Työnnämme toisiamme eteenpäin harjoituksissa ja joukkueen sisäisissä kilpailuissa. Olemme keskenämme hyviä ystäviä. Charlotte Kallan ja Anna Haagin saavutukset ovat avanneet tietä ja antaneet meille nuoremmille potkua sekä uutta motivaatiota. Sanoisin kuitenkin, ettemme ole tulevaisuudessa aivan yhtä ylivoimaisia kuin Norjan naiset vähän aikaa sitten. Mutta tulevaisuus näyttää, olenko tämän suhteen väärässä.

Millaisia neuvoja sinulla on FIS:lle, jotta maastohiihto saavuttaisi suuremman yleisön maailmanlaajuisesti?

Mielestäni FIS:n pitäisi osoittaa maailmalle enemmän sitä, kuinka paljon töitä me hiihtäjät teemme talvisin. Samalla urheilijoiden tulisi saada lisää näkyvyyttä kesäisin, ehkäpä suurten kaupunkien keskustoissa järjestettävien rullahiihtokilpailujen kautta. Olisi myös hyvä, jos meidät hiihtäjät näytettäisiin sellaisina kuin olemme. Mekin olemme lopulta tavallisia ihmisiä.

Onko maastohiihdossa jotain sellaista, mistä et pidä? Mikä on lajin heikko kohta?

Hiihtäminen vaikeissa sääolosuhteissa ei motivoi, varsinkin kovassa tuulessa. Myös heikot lumiolosuhteet eivät välttämättä luo parasta mahdollista mielikuvaa lajistamme katsojille. Onhan se tosin ollut viime vuosina hieman pakon sanelemaa ilmastonmuutoksen takia.

Tunnetko itsesi etuoikeutetuksi ollessasi maailman huipulla maastohiihtäjänä?

Pidän todella paljon huippuhiihtäjänä olemisesta. Nuorena en osannut ajatella, että minusta tulisi ammattilaishiihtäjä heti koulun jälkeen. Olen pitänyt tästä aina ja pidän hiihtämisestä päivä päivältä enemmän.

Kuva: Thibaut/NordicFocus

Olet mukana ruotsalaisessa kansalaisliikkeessä “Inte ensam, aldrig glömd”, joka haluaa nostaa esiin erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön vahingollisuutta sekä auttaa sen uhriksi joutuneita. Kerro, miksi olet tässä mukana?

Ystäväni on joutunut tällaisen ikävän tapahtuman kohteeksi vuosia sitten. Hän pyysi minua, voisinko olla mukana nostattamassa tietoisuutta tästä asiasta. Ystäväni vuoksi asia koskee myös minua ja olenkin mielelläni mukana tässä projektissa.

-Paolo Romano,
suomentanut Juho-Veikko Hytönen