2000-luvulla jatkuvasti kasvaneet olympialaisten miljardibudjetit puhuttavat aika ajoin uutisissa ja saavat monet pohtimaan kisajärjestelyjen laajuuden mielekkyyttä. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista tarkastella, millaisia vaikutuksia olympialaisilla on paikallisten asukkaiden tyytyväisyyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Amerikkalaistutkimus seurasi talviolympialaisten sosiaalisia vaikutuksia Utahin alueella.

Yhdysvaltalaiset sosiologit Michael R. Cope, Jeremy Faberty, Kirk D. Young ja Ralph B. Brown tutkivat, millaisia sosiaalisen tilan poikkeuksia Salt Lake Cityn talviolympialaiset 2002 aiheuttivat kolmen vartin ajomatkan päässä sijaitsevassa Heber Cityssä, jossa käytiin olympialaisten maastohiihto- ja ampumahiihtokilpailut. Tutkijat valitsivat pikkukaupungin, koska heidän mukaansa sosiaaliset muutokset näkyvät siellä herkemmin kuin metropolissa kuten Salt Lake Cityssä. Heber Citystä 25 minuutin ajomatkan päässä sijaitsevassa Park Cityssä kilpailtiin suuri osa muista lajeista.

Erityisen kiinnostuneita tutkijat olivat yhteisöllisyyden tunteen kehityksestä asukkaiden keskuudessa. He tekivät seurantaa vuosina 1999‒2003 sekä 2007. 

Vaihtelevia reaktioita

Olympialaisten kaltainen megatapahtuma vaikuttaa monin tavoin järjestävään paikkakuntaan. Se saa valtavasti mediahuomiota. Alueelle rakennetaan paljon uutta, mikä vaatii investointeja. Toisaalta tapahtuma tuo tuloja alueelle. Salt Lake Cityn olympialaiset olivat taloudellisesti voitolliset, toisin kuin esimerkiksi jättitappion tehneet Ateenan karkelot.

Olympialaisten järjestäminen on monivuotinen projekti, jonka aikana monien asenteet ja ajatukset ehtivät muuttua omien kokemusten myötä. Vastaavia suurtapahtumia tutkittaessa tavallisiksi reaktioiksi on tunnistettu innokkuus, epävarmuus, paniikki ja sopeutuminen. Aiemmissa tutkimuksissa nämä suhtautumistavat seurasivat toisiaan juuri tässä järjestyksessä.

Heber Cityssä arvioitiin vierailleen olympialaisten aikana 182 500 kisaturistia. Kaupungissa on nykyään asukkaita noin 12 000. Kilpailupaikkojen lisäksi Heber Cityn infrastruktuuria paranneltiin muutenkin ja kisapaikan lähelle rakennettiin 42 asuntoa, jotka olympialaisten jälkeen myytiin pienituloisille kansalaisille.

Olympialaisten aikana järjestettiin paljon muitakin rientoja ilotulituksista tansseihin konsertteihin ja Villin Lännen showhun. Paikallislehdessä kirjoiteltiin niin puolesta kuin vastaan. Osa asukkaista pakeni kisojen ajaksi lomareissulle.

Houkutteleva asuinpaikka

Sosiaalista tilaa kaupungissa tutkittiin kartoittamalla muun muassa kuinka suuren osan asukkaista vastaaja tiesi nimeltä, kuinka tyytyväinen hän oli kotipaikkaansa, mitä yhteistä hän koki itsellään olevan toisten kuntalaisten kanssa ja miten hän koki ”sopivansa” paikkakunnalle.

Heberin kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti 1990-luvun viimeisinä vuosina ja edelleen 2000-luvulla. 1990-luvun alussa asukkaita oli 4800, vuonna 2010 yli 11 000. Sosiaalisia suhteita ja tuttujen ihmisten määrää kuvaavat muuttujat pysyivät tutkimusajanjakson samoissa lukemissa, mutta pitkäaikaisasukkaiden keskuudessa raportoitiin sosiaalisten suhteiden laajenemista ja aktivoitumista.
Sen sijaan yhteisöllisyyden tunteessa näkyy olympiavuoden kohdalla selvä nousu verrattuna sitä edeltäviin ja myös sen jälkeisiin vuosiin. Olympialaisten jälkeen tyytyväisyys yhteisöllisyyteen oli kuitenkin korkeammalla tasolla kuin ennen olympialaisia. Tutkijat olettivat, että asukkaat saattaisivat kokea tyhjyyden tunnetta ja surua pitkän projektin päätyttyä, mutta tällaisia tunteita ei ilmennyt kyselyssä.

Heberin houkuttelevuus asuinpaikkana kasvoi huomattavasti olympiavuoden seurauksena. Olympiavuonna 2002 houkuttelevuus oli huipussaan ja laski siitä tasaista tahtia vuosi vuodelta tutkimusajanjakson päättymiseen eli vuoteen 2007 asti.

Toisin kuin Sochin olympiakeskuksessa, Salt Lake Cityn alueella olympialajien suorituspaikat ovat aktiivisessa käytössä ja Heberin hiihtokeskus toimii harjoittelukeskuksena. Kesällä suosittuja lajeja ovat maastopyöräily ja golf.

Lähde
Michael R. Cope, Jeremy Faberty, Kirk D. Young ja Ralph B. Brown: ”Olympic Boomtown: The Social Impacts of a One-Time Mega-Event in Utah’s Heber Valley.” Sociological Spectrum 35:2 136‒160 (2015),