Säkylästä Sotkamoon: Hopeasompa-mestari Leo Rantahalvari on innoissaan urheilulukion olosuhteista
16-vuotias Leo Rantahalvari päätti Hopeasompa-vuodet kahteen peräkkäiseen voittoon. Nyt hän rakentaa kuntoa Sotkamon urheilulukion hiihtäjäporukassa ja tähtää SM-mitaleille talven koitoksissa.
16-vuotias Leo Rantahalvari päätti Hopeasompa-vuodet kahteen peräkkäiseen voittoon. Nyt hän rakentaa kuntoa Sotkamon urheilulukion hiihtäjäporukassa ja tähtää SM-mitaleille talven koitoksissa.
– Pidän eniten pitkistä matkoista, joten odotan paljon Vöyrin 15 kilometrin kisaa ja maaliskuussa hiihdettävää 20 kilometrin SM-kilpailua, sanoo Rantahalvari.
Tärkeitä etappeja ovat myös Rovaniemen KLL:n mestaruuskilpailut ja SM-viesti, jossa Rantahalvarin joukkueella One Way Pro Teamilla on hyvät mahdollisuudet mitaleille.
Urheilijan arkeen sopeutuminen helppoa
Rantahalvari on kotoisin Säkylästä. Viime kesän päätteeksi tutut maisemat vaihtuivat Sotkamon urheilulukion arkeen.
– Viimeiset talvet ovat olleet Säkylässä tosi huonoja hiihdon kannalta. Lisäksi kotoa pitää erikseen lähteä ladulle, kertoo Rantahalvari.
Vuokatin urheiluopiston asuntolassa asuessa olosuhteet ovat toista luokkaa.
– Täällä on lunta ja korkeuseroja. Lisäksi koulu ja urheiluasiat on rytmitetty tosi hyvin, Rantahalvari tiivistää lukiovalinnan edut.
Kotoa muuttaminen 16-vuotiaana ei Rantahalvarin mukaan ollut ollenkaan hankalaa. Hänen kaksoisveljensä Onni hiihtää myös ja Sotkamossa pojat asuvat samassa kämpässä.
– Kaikki on mennyt tosi hyvin. Paikat olivat tuttuja ennestään ja tunsin paljon tänne tulleita hiihtäjiä sekä samanikäisistä että vanhemmista, kertoo Rantahalvari.
Seitsemästä veljeksestä vanhimpana Leo Rantahalvari on tottunut kotitöihin. Hän kertoo laittaneensa jo kotona asuessaan itse ruokaa, kun vanhemmat olivat vielä töissä. Uusi arki Sotkamossa ei ole tuonut suuria yllätyksiä.
Vauhdista oppia ja kuntoa
Rantahalvarin valmentajana toimii hänen isänsä Arto Rantahalvari.
– Isä saa täältä lukiosta suunnitellun harjoitusohjelman ja tekee sen mukaan suunnitelman. Lukion harjoituksia voi toteuttaa oman suunnitelman mukaan, jotta voi valmistautua kilpailuihin itselle parhaalla mahdollisella tavalla, kertoo Rantahalvari.
Leo Rantahalvari edustaa One Way Pro Teamia. Kuva: Jussi Simula
Ensimmäisen lukukauden jälkeen hän arvioi oppineensa eniten oikeiden harjoitusvauhtien pitämisestä.
– Syksyllä tehtiin kaksi mattotestiä ja lisäksi minulla on ohjelmassa viisi pikkumattotestiä, joilla seurataan elimistön kuormitustasoa. Niistä saa tietää itselle oikeat vauhdit, Rantahalvari sanoo.
Aina oman vauhdin pitäminen ei ole helppoa, kun harjoitellaan isossa porukassa. Toisinaan syntyy pientä vedätystä…
– Joskus tulee vähän kilpailua, mutta täällä on paljon ihmisiä, joilta löytyy malttia ja tavoitteellisuutta. Jonkun vauhtileikittelyn tai vedon päätteeksi on kiva joskus vähän haastaa, hän myöntää.
Rantahalvari on kuitenkin siitä mukavassa asemassa, että omassa ikäluokassaan hän saa olla usein vedättäjän roolissa. Harjoituksissa mies miestä vastaan kamppaileminen on hänelle tuttua, sillä kaksoisveli Onni on ollut aina tärkeä harjoituskaveri.
– Kyllä se harmittaa, jos häviää veljelle, mutta siitä ja kaikista muistakin tappioista tulee aina halu reenata kovempaa ja näyttää seuraavassa kilpailussa, Rantahalvari kertoo.
Tällä kaudella Rantahalvarin kunto on ollut hyvä ja hän on tyytyväinen kilpailukauden sujumiseen. Veli on jäänyt kakkoseksi joka kilpailussa. Ainut harmi on ollut joulun jälkeen vaivannut sitkeä flunssa, mutta SM-kilpailuissa Rantahalvari luottaa olevansa taas iskussa.
Tulevaisuudessa tavoitteet ovat vielä paljon SM-kisoja korkeammalla. Monien hiihtolukiolaisten tapaan hän haaveilee arvokisamitalista.
– Se vaatii ihan täysillä satsaamista. Pitää tehdä kaikki reenit tosissaan ja suunnitella hyvin, hän tietää.
Leo Rantahalvari pitää kestävyyttä parhaana ominaisuutenaan ja siksi pitkät matkat maistuvat. Kuva: Jussi Simula
– Outi Hytönen




