Suurelle yleisölle Puijon Hiihtoseura näyttäytyy muun muassa Iivo Niskasen ja Perttu Hyvärisen kotiseurana, mutta seura on viime vuosina kehittänyt paljon nuorisovalmennustaan ja panostanut yhdessä tekemiseen.

– Toiminta on mennyt paljon eteenpäin, ja siihen on tullut tavoitteellisuutta ja tiettyä järjestelmällisyyttä. Olemme myös pistäneet ajatuksia paperille, mitkä tavoitteemme ovat ja minkälaisilla suunnitelmilla menemme eteenpäin, hiihtojaoston puheenjohtaja Kati Happonen sanoo. 

Nuorten lisäksi PHS on näkynyt viime vuosina ahkerasti myös Suomen Cupin kärkipaikoilla, sillä seuraan on rakentunut Niskasen ja Hyvärisen ympärille kova viestijoukkue.

– Median kiinnostus ja näkyvyys on ollut huomattavasti parempaa. Junioreille on mahtavaa, että esikuvat ovat lähellä. He ovat myös konkreettisesti mukana, kun käyvät välillä moikkaamassa. Eivät mitään etäisiä vaan seurakamuja, Happonen sanoo.

Seurassa vastuuvalmentajana toimiva Mika Venäläinen ryhtyi neljä vuotta sitten toimeen tavoitteenaan saada toimintaa virkistymään entisestään. Hän tiesi jo alkujaan, että seurasta löytyy hiihtäjätaustaisia vanhempia. Venäläinen toivoikin, että porukkaa olisi sen verran, ettei toiminnasta tulisi kenellekään ”taakkaa”.

– Meillä on vetäjiä suhteellisen hyvin. Itse vastuuvalmentajana vastaan valmennuksesta. Ohjelmoin sitä viikoittain, pari-kolme kuukautta eteenpäin. Harjoitukset meillä on kolme kertaa viikossa.

Toiminnan yhtenä tavoitteena on nostaa harrastajamäärää ja saada sitä kautta vetoapua, mutta pitkään akatemiavalmentajana työskennelleellä Venäläisellä on muitakin tavoitteita.

– Olen nähnyt, että lukioon tulevien urheilijoiden perusliikkumisen taso on heikko. Haluaisin seuratasolla parantaa valmiuksia ennen akatemiatasoa, Venäläinen sanoo.

Valmennusryhmistä vanhimpien nuorten Team Puijossa on 12 urheilijaa. Lisäksi on HS-Puijo ja Junnu Puijo.

– Kolmesta yhteisharjoituksesta kaksi on ohjattuja, yksi ”vähemmän ohjattu”. Kun tässä rupesin touhuamaan, ajatuksina oli valmiuksien kehittäminen, laadukasta valmennusta ja positiivinen viesti ulospäin, Venäläinen sanoo.

Ohjatuissa yhteisharjoituksissa on keskitytty ensisijaisesti tekniikkaan sekä kovaa hiihtämisen valmiuksiin.

– Ei opetella hitaaksi. Se vaatii teknisen osaamisen sellaiseksi, että pystyy liikkumaan riittävän kovaa. Tavoitteena on myös, että saataisiin ominaisuuksia kehitettyä.

Venäläinen näkee tärkeänä, että nuoret oppivat harjoittelemaan ja osaavat hyödyntää olosuhteita.

– Koen nuorten kohdalla opettamisena enemmän kuin valmentamisena. Välttelemme aikuismaisia harjoitteita mahdollisimman pitkään, ei 14-vuotiaana ruveta harjoittelemaan kuin aikuiset. Pidetään pientä jarrua, että vaiheittain pystymme nostamaan ja lähestymään aikuismaista harjoittelua.

Yleisesti Venäläinen kannustaa vanhempiaan seuraamaan lastensa harjoittelua, sillä sieltä voisi saada kotiharjoitteluun hyödynnettäviä malleja. Yhtenä elementtinä kesäharjoittelussa mukana ovat olleet parina vuonna aktiivisesti pelit, koska nykyään pihapelit ja vastaavat ovat jääneet lapsilla ja nuorilla vähemmälle.

– Minusta kaikki lajit, hiihtokin, ovat suunnanvaihtolajeja. Kesällä pelaamme jalkapalloa.

Venäläisellä on pitkä kokemus maastohiihdosta monessa roolissa, joten tietotaitoa on kertynyt. Sitä hän haluaa jakaa PHS:läisille.

– Avoimuus on pyritty pitämään kaikissa asioissa, kaiken tietoni haluan jakaa. Joka syksy on pidetty helpon suksihuollon koulutuksia, hän kertoo yhden esimerkin.

Puijon 2,5 kilometrin rata tukee Puijon Hiihtoseuran harjoittelua. Kuva: Herman Happonen

Puijon olosuhteet on jo pitkään tiedetty monella tapaa hyviksi, mutta tänä vuonna Puijolle on tälle syksylle saatu jo 2,5 kilometrin rullarata.

– Se on hyvä lisä, Venäläinen sanoo myös kilpailutoimintaa ajatellen.

-Heidi Lehikoinen