Pidä maastopyöräsi kunnossa – muutamia vinkkejä maastopyörän omatoimiseen huoltoon, osa II
[Aiemmin julkaistu 29.8.2013] Pidä maastopyöräsi kunnossa. Seuraavassa juttusarjan kakkososassa jatketaan vinkkien antamista maastopyörän omatoimiseen huoltamiseen.
[Aiemmin julkaistu 29.8.2013] Pidä maastopyöräsi kunnossa. Seuraavassa juttusarjan kakkososassa jatketaan vinkkien antamista maastopyörän omatoimiseen huoltamiseen.
Tässä jutun kakkososassa annetaan vinkkejä mm. takapakan irrottamisesta, vaihteiden ja jarrujen säätämisestä sekä vanteiden oikaisemisesta ja rihtauksesta. Juttusarjan ensimmäisen osan voit lukea täältä.
Takapakan putsaus
Myös takapakka kannattaa putsata säännöllisesti ja niin usein, kun vain oma viitseliäisyys antaa myöden. Kauhean vaikeaa takapakan irrottaminen ei ole, vaan sen saa helposti irti oikeilla työkaluilla. Tarvittaessa takapakka kannattaa myös vaihtaa, jos rataspakka on kauhean kulunut. Aukaisu aloitetaan ottamalla ensin taka-akseli pois (pikalukko), jonka jälkeen takapakan irrottamiseen tarvitaan rataspakan irrotustyökalu sekä ketjuruoska. Pakka aukaistaan käyttämällä yhtä aikaa ketjuruoskaa, joka pitää pakkaa paikallaan, sekä avaamalla pakan lukitus irrotustyökalun ja jakoavaimen/ison kiintoavaimen avulla. Pakka aukeaa normaaliin tapaan vastapäivään.
Takarataspakan irrotus jakoavaimen ja rataspakan irrotustyökalun sekä ketjuruoskan avulla.– Kun rataspakka on irti, rattaat voi irrottaa vielä erikseen ja pestä niin voimakkaasti kuin haluaa, esimerkiksi jarrulevyn puhdistusaineella. Rattaat kannattaa vielä putsata paperin tai rätin avulla ja muistaa vielä lopuksi huuhtelu vedellä, Juha Rämälä Maastoon polje! pyöräilyhteisöstä opastaa.
Takarataspakan putsaus.– Myös napa ja laakerit, joiden varassa rengas pyörii, pitäisi huoltaa ja rasvata aika ajoin. Mutta jos ei ole kokenut pyörän huoltaja, niin tämä on sen verran vaativa homma, että en suosittele navan avaamista eikä kannata lähteä itse ronkkimaan laakereita, vaan vie mieluimmin pyörän suosiolla huoltoon, Rämälä korostaa, ettei kaikkia huoltohommia kannata yrittää itse tehdä, mikäli kokemusta ei ole riittävästi.
Rataspakan takaisinlaitossa kannattaa muistaa, että se menee takaisin paikoilleen vain yhdellä tavalla, eli väkisin ei kannata yrittää, eikä takaisinlaitossa tarvita enää ketjuruoskaa. Alkuun kannattaa kiristää vain kevyesti ja tehdä sitten lopullinen kiristys kunnolla, kunhan pyörä on pois telineestä ja pyörä varmasti kunnolla paikallaan.
Vaihteiden säätö
Vaihteiden säätämisessä Juha Rämälän neuvo on se, että pitää tehdä paljon kokeiluja, jotta oppii tuntemaan vaihteet. Vaihteita säädetään ohjaustangossa olevaa vaihdevaijerin säätöruuvia kääntämällä. Rämälä muistuttaa, että ruuvin kääntämisessä kannattaa edetä pienin liikkein kerrallaan ja testata pyörittämällä esimerkiksi milloin ketjujen kahina loppuu. Kun säätöruuvia avataan, niin silloin vaijeri kiristyy ja lyhenee ja kun ruuvia kiristetään, niin silloin vaijeri löystyy ja pitenee.
– Kannattaa tehdä ihan pieniä neljänneskierroksen tai pienen naksun liikkeitä kerrallaan. Kannattaa siis kokeilla mahdollisimman paljon pienien liikkeiden avulla, kuinka vaihteet toimivat. Jos esimerkiksi vaihde ei meinaa nousta ylös isommalle rattaalle, niin vaijeri on silloin liian löysä ja vaijeria pitää silloin kiristää säätöruuvia aukaisemalla, Rämälä opastaa.
Vaihteiden säätö tapahtuu vaihdevaijerin säätöruuvin avulla.Vaihdevaijerit myös venyvät ja ruostuvat ajan kanssa, joten nekin on aika-ajoin vaihdettava uuteen. Mutta avainsanat vaihteiden säädössä ovat siis kokeileminen ja pienet liikkeet. Etu- ja takarattaista löytyvät myös H- ja L-ruuvit, joita säätämällä pääsee myös vaihteita säätämään, kuinka esimerkiksi eturattaalla ketju vaihtaa rattaalta toiselle. Tässäkin kokeilemalla ja pienillä liikkeillä pääsee parhaimpaan tulokseen.
Jarrujen kunto ja säätö
Levyjarruissa jarrupalojen kuntoa pääsee tarkastamaan jarrujen pienestä tirkistysreiästä. Uudet jarrupalat ovat 2mm paksuja ja kuluneet jarrupalat kannattaa vaihtaa uusiin viimeistään siinä vaiheessa, kun jarruttaessa alkaa kuuluu metallin kirskuntaa, kun jarrupalat ovat kuluneet pois ja metallit ottavat kiinni toisiinsa. Jarrupaloja vaihdettaessa (riippuen mallista) otetaan ensin pieni lukitussokka pois ja lukitusruuvi aukaistaan kuusiokoloavaimella.
Levyjarrujen jarrupala näyttää tältä.Jarrujen keskittäminen on myös yksi toimenpide, jonka pystyy itse helposti tekemään. Ensin kuusiokoloavaimella löysätään jarrujen kiinnityspultit, niin että ne pääsevät liikkumaan.
– Tämän jälkeen puristetaan jarru pohjaan, jolloin jarrut keskittyvät automaattisesti. Samanaikaisesti kiristetään jälleen pultit kiinni, ensin hiukan molempia ja sen jälkeen loppukiristys, Rämälä sanoo ja jatkaa.
Jarrujen keskitys tapahtuu painamalla jarru pohjaan ja kiristämällä pultit.– Eri pulttien kiristämiseen kannattaa käyttää momenttiavainta, jossa näkyy asteikko, jottei laita ruuvia liian kireälle ja jottei alumiiniosat pääse rikkoutumaan. Kiristyksen suhteen kannattaa siis olla tarkkana liian voiman suhteen.
Pulttien ja ruuvien kiristämiseen kannattaa käyttää momenttiavainta ja välttää liiallista voiman käyttöä..Mikäli jarrulevyissä on näkyvää likaa, se voidaan puhdistaa jarrulevyjen puhdistusaineella, muuten jarrulevyjä ei yleensä tarvitse puhdistaa.
Vanteen oikaisu ja rihtaus
Vanteen oikaisussa ja pinnojen kiristyksessä tarvitaan pinna-avain (moniurainen avain on käytännöllinen), jolla päästään kiristämään ja löysäämään pinnoja. Pinna-avaimesta etsitään oikean kokoinen kolo, jolla kiristys ja löysääminen onnistuu.
Vanteen oikaisu ja rihtaus on oma taiteenlajinsa, mutta sekin on ihan hyvä oppia itse, sillä pinnat tuppaavat löystymään ja välillä niitä menee poikkikin. Pienet liikkeet ovat avainsana rihatuksessakin.
Pinnojen kiristys tapahtuu pinna-avaimen avulla.– Pinnat käydään läpi yksitellen ja kiristetään löysät pinnat. Kannattaa kiristää neljäsosakierros kerrallaan eli tässäkään ei pidä tehdä liian isoja liikkeitä kerrallaan. Löysä pinna kiristetään varovasti samalle tasolle kuin muutkin pinnat, Rämälä opastaa.
– Mikäli vanne on mennyt jo mutkalle, niin kartoitetaan ongelmakohta ja kiristetään pinnoja toiselta puolelta kuin missä mutka esiintyy, Juha Rämälä lisää.
Ohjainkannattimen kiristys
Loppuun vielä ohjeita ohjaintangon kiristykseen. Tämäkin kannattaa tarkistaa aika-ajoin. Tarkistus tapahtuu laittamalla etujarru pohjaan ja mikäli tuntee liikkeen ja kuuluu lonksunaa, niin ohjaustanko on löysällä.
– Ensin löysätään maltilla ohjainkannattimen pultit, jolloin tanko pääsee kääntymään. Tämän jälkeen ohjaintankoa kiristetään kuusiokoloavaimella päältä ja haetaan oikea kireys, muttei kuitenkaan kannata vetää ruuvia täysin kiinni. Tämän jälkeen katsotaan, että ohjainkannatin on suorassa ja vasta tämän jälkeen kiristetään ohjainkannattimen pultit uudelleen. Tässäkin kannattaa muistaa kevyt ote ja se ettei kiristä liian kovaa, Juha Rämälä antaa vielä ohjeita ohjainkannattimen kiristykseen.
Ohjainlaakerin kiristys ylhäältä päin kuusiokoloavaimella.Omasta maastopyörästä kannattaa siis pitää huolta ja osata perushuoltotoimenpiteet. Silloin säästää rahaa ja myös aikaa, kun ei jokaisen pikkuvian takia tarvitse lähteä viemään pyörää huollettavaksi pyöräliikkeeseen. Tämän juttusarjan ohjeiden avulla pääsee jo huoltotoimissa pitkälle.
– Tero Viljanen





