Petteri Koiviston viime kausi sujui ylirasitustilasta toipuessa, vaikka hän tammi-helmikuussa muutaman kilpailun ehtikin hiihtää. Nyt tilanne on normalisoitunut ja harjoittelu sujuu toivotusti uudella harjoituskaudella, joka alkoi armeijan sävyttämänä ja uuden valmentajan opein.

Kun Petteri Koivisto hiihti tammikuussa kilpailuja, hän koki toipumisensa ylirasitustilasta olevan vielä käynnissä.

– Ei se oikein kilvanhiihtoa ollut nähnytkään. Helmikuun lopulla kävin mattotestissä tsekkaamassa, mikä on tilanne. Eihän se hirveän hyvältä näyttänyt. Siitä aloitin periaatteessa uutta kautta, Koivisto sanoi. 

Ennen armeijan alkua hän ehti tehdä kuuden viikon kestävyyspainotteisen harjoitusjakson, johon mahtui 120 tuntia harjoittelua. Se oli onnistunut pätkä.

– Sain tehtyä asioita oikeaan suuntaan. Siinä tuli paljon aerobista harjoittelua ja muutamat tehoharjoitukset, kaikki harjoittelu oli laadukasta. Se alkoi tuottaa tulosta. Pidin ylimenokautta vähän ehkä pidempään, ja aloitin uuden harjoituskauden kunnolla vasta toukokuun lopulla. Siitä on lähtenyt ihan hyvin rullaamaan, Koivisto sanoi.

– Nyt näyttää ihan hyvältä. Olen pystynyt laadukkaasti harjoittelemaan intin ohella. Ihan hyvä tilanne on tässä vaiheessa.

Testitkin ovat kertoneet, että ylirasitustilasta on toivottu ja paluu omalle hyvälle normaalitasolle on pikkuhiljaa toteutunut.

– Lopputalvesta alkoi tuntua lenkillä, että voisi kisoissakin tulla parempia tuloksia. Sitä ei päässyt näyttämään, eikä sillä nyt niin väliä. Kun rupesin aloittamaan uutta harjoituskautta ja olin muutaman viikon harjoitellut, alkoi tuntua vähän paremmalta. Testit ja muut näyttivät konkreettisesti sen. Niistä pikkuhiljaa huomasin, että aloin olla lähellä omaa vanhaa tasoani. Ehkä se toi taas itseluottamusta takaisin.

Koiviston uusi valmentaja on Mikko Virtanen. Harjoituskauden yhtenä isona tavoitteena on tasatyönnön kehittäminen.

– Sillä saa varmasti ”helpoiten” vauhtia lisää hiihtoon. Harjoittelua on myös priorisoitu niin, että kaikki turha on jätetty pois. Palautuminen pitää pitää tärkeänä. Itse kun välillä tahtoo lenkillä innostua, tahtoo vauhdit kasvaa ja haluaisi tehdä enemmän. Pitää kiinnittää huomiota, että palautuu ja pystyy laadukkaasti harjoittelemaan. Olen ollut kesän alkuun tyytyväinen.

Hän on ollut tyytyväinen myös yhteistyöhön uuden valmentajansa kanssa.

– Mikon harjoitusfilosofia osui itselleni kohdalleen. Mikko on valmentajana sellainen, että sanoo asiat suoraan eikä kiertele. Sellaista itse kaipaan. Se potkii eteenpäin. Vuorovaikutus urheilijan ja valmentajan välillä on ollut hyvää.

Miten tasatyöntöä on kehitetty?

– Minulla on voimaohjelma, joka tukee tasatyöntöä. Kun puhutaan inttivuodesta, lomille päästessä on ykkösenä palautuminen ja sen jälkeen se, että aerobia lähtee liikkeelle. Sen jälkeen vasta voima. Tasatyönnön eteen tehdään paljon normilenkkejä tasatyöntäen, Hesen nousuun ja Vaaralle työnnetään tasuria sekä käyn matolla hiihtämässä kapasiteettia mittaavaa MAST-testiä. Siinä samalla kiinnitetään teknisiin asioihin huomiota, Koivisto kertoo perustyöstä.

– Laadukasta harjoittelua vaan ja toistoja. Kyllä se siitä rupeaa parantumaan, ja on se tässä lyhyessäkin ajassa ottanut steppejä eteenpäin. Se on kuitenkin selkeästi se osa-alue, jossa kaipaa suuresti kehitystä. Sitä kautta saa enemmän vauhtia hiihtoon. Työmaata vielä on.

Tulevan kauden odotuksiaan hän asettelee maltillisesti, vaikka tietää, mihin oma potentiaali parhaimmillaan riittää.

– Olen aika kunnianhimoinen urheilija. Odotusarvoja pitää vähän laskea tuloksentekemisen suhteen, tavoitteet pysyvät samana. En ota mitään paineita. Tiedän, että kun jatkan hommia näin laadukkaasti, kaikki voi olla mahdollista. Tehdään nöyrästi ja laadukkaasti töitä, kyllä se jossain vaiheessa tuottaa sitä tulosta mitä haluaa. Maltilla ja nöyrästi vaan eteenpäin.

-Heidi Lehikoinen