Kyselimme kestävyysjuoksija Oona Kettusen kuulumisia viimeksi helmikuussa onnistuneiden Jämin SM-hiihtojen jälkeen. Tämän jälkeen Kettusen ohjelmaan on kuulunut useita hallikisoja ja myös hiihdon maailmancupin kilpailut Lahden Salpausselällä.

Sitten helmikuun alun sinulla on ollut varsin tiivis viisiviikkoinen kaikkine kilpailuineen. Miten itse koet viimeisen viiden viikon sujuneen Jämin SM-hiihtojen jälkeen?

– Olen saanut olla edelleen terveenä, mikä on ehdottomasti se tärkein juttu. Kilpailuja on viimeisten viikkojen aikana riittänyt, mutta ne on otettu ennen kaikkea treenimielessä eikä harjoitusmääriä juurikaan laskettu kropan herkistämiseksi.

Hallissa ehdit juosta useamman kisan, kuten hallimaaottelun Norjassa (toinen 3000 metrillä), SM-hallit Tampereella (kultaa 3000 metrillä) ja nuorten SM-hallit Turussa, jossa teit myös 3000 metrin uuden ennätyksesi (9.16.67) Miten koet, että nuo helmikuun hallikisat sujuivat ja kuinka laittaisit hallikautta pakettiin ja oletko juoksuihisi tyytyväinen talven ja hiihdon lomassa?

– Hallikausi meni siinä mielessä hyvin, että se osoitti kunnon olevan varsin hyvä vammatausta huomioiden. Vähän jäi tosin harmittamaan, että nappijuoksu jäi tulematta, mutta siitä huolimatta on mukava jatkaa kohti kesää.

Oona Kettunen vetää SM-halleissa Tampereella 1500 metrin juoksua, jossa hän sijoittui lopulta neljänneksi. Kuva: Jarno Maimonen Viime viikonloppuna pääsit myös mukaan hiihdon maailmancupiin perinteikkäälle Salpausselälle. Millainen kokemus se oli ja miten hiihto siellä sujui (sijoitus 57.)?

– Kutsu Salpausselälle oli täydellinen yllätys, jonka hyväksymistä oli mietittävä tarkasti. Huonojen sääolojen ja omien voitelutaitojen vuoksi en ollut hiihtänyt Jämin jälkeen ollenkaan perinteistä, joten minulla oli käytännössä viikko aikaa ottaa tuntumaa. Vähäinen perinteisen harjoittelu näkyi siinä, että jäisellä ladulla oli teknisiä vaikeuksia saada suksi pitämään, jolloin menokin niissä oli hiukan vaikeaa. Hyväksi hiihdoksi en voi suoritustani kutsua, mutta ei se mikään katastrofaalisen huonokaan ollut. Kokemuksena kisa oli kuitenkin niin hieno, että olen tyytyväinen, että hyödynsin tämän tilaisuuden!

Entä hiihtokauden lopetus, Rukan SM-hiihtoihin olet ilmeisesti vielä osallistumassa? Millä mielellä suuntaat viimeisiin hiihtokisoihin ja mille matkoille aiot osallistua?

– Hiihtokausi päättyy Rukalle, jossa kilpailen jokaisena päivänä (parisprintti, viesti ja 30 km V). Erityisesti toivon onnistumista viesteissä, jotta kykenisimme myös joukkueena mahdollisimman korkealle. En kuitenkaan odota ihmeitä, koska viesteissä hiihdetään kuitenkin omaan makuuni turhan lyhyitä kisamatkoja ja katsekin suuntautuu jo enemmän kohti kesää.

Rukan jälkeen suuntaat sitten heti Portugaliin juoksemaan leirille. Millaista leiriä olet sinne suunnitellut, mitä on ohjelmassa ja mitä asioita painotetaan?

– Rukan jälkeen on tarkoitus suunnata pariksi viikoksi Portugalin lämpöön. Leirillä pääpaino on aikalailla perustekemisissä ja etenkin vauhtikestävyyden kehittämisessä.

Vuosi sitten näihin aikoihin keväällä sinulle alkoi kasaantua ongelmia, jotka pilasivat koko alkukauden ja jättivät leiman koko kauteen. Oletko kuinka pohtinut vuoden takaisia tapahtumia ja yrittänyt miettiä, että mitä voisi kenties tehdä toisin? Tai voiko näistä loukkaantumisista ylipäätään jotain oppia ja näkyykö viime vuoden tapahtumat mitenkään sinun tämän vuoden keväässä?

– Viime vuoden loukkaantumiset näkyvät yhä voimakkaasti kaikessa tekemisessä. Kuuntelen kehoani paljon aiempaa tarkemmin ja reagoin jokaiseen pieneenkin kolotukseen. Koko ajan yritetään olla mahdollisimman varovaisia määrien lisäämisen kanssa. Koska on epäselvää, mikä vamman aiheutti, on myös hiihtomäärät pidetty kohtuulukemissa ja peruskestävyyttä toteutettu pari kertaa viikossa altaan puolella.

– Tero Viljanen