Moi Oona! Viimeksi olimme yhteydessä juuri ennen maaottelua eli palataanpa vielä siihen kuinka Ruotsi-Suomi maaottelu sinun osaltasi sujui?

– Maaottelu meni hiukan alavireisesti. Osasyynä oli pitkä kausi ja osittain muuton myötä tapahtuneen elämän muutoksen aiheuttama stressi. Liekö ollut vaikutusta silläkin, että heti sunnuntai-iltana iski päälle kova syysflunssa, jota potiessa menikin koko seuraava viikko. Vaikea sanoa heikensikö aluillaan oleva tauti jo kisasuoritusta.

Entä maaottelun jälkeen, oletko käynyt vielä jossain kisoissa vai pitänyt kilpailutaukoa?

– Maaottelun jälkeen olen startannut parissa kisassa täysin treenimielessä. Kuortaneen maastofinaali kaksi viikkoa maaottelun jälkeen oli ensimmäinen kunnon kovempi treeni sairastelun jäljiltä, joten juoksin siellä varovasti kroppaa kuunnellen. Viime viikon sunnuntaina (6.10.) juoksin Porvoossa Lokakuun kympin. Tapahtuma oli mukava ja juoksukin tuntui kulkevan kohtuullisesti haastavalla reitillä. Mäkiä riitti ja mahtui mukaan muutama vaikeakulkuisempi metsäpolkukin.

Kuinka pitkän ja millaisen ylimenokauden sinä yleensä pidät? Joko se on päättynyt ja olet aloittanut uuden harjoituskauden? Ja millaista sinun harjoittelusi on ylimenokaudella, teetkö silloin jotain sellaista, mitä et normaalisti tee kauden aikana?

– Peruskuntokausi alkoi itse asiassa juuri tämän viikon maanantaina. Maaottelusta lähtien olen ollut ”ylimenokaudella”. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että treenaan ilman ohjelmaa. Ylimenokaudella tulee myös kokeiltua vähän muunlaista liikuntaa. Tänä syksynä olen esimerkiksi käynyt sauvarinteessä, CrossFittaamassa ja pelaamassa pallopelejä. Liikuntaa kuitenkin kertyy melko paljon koko ajan, usein jopa enemmän kuin muulloin, sillä kerrankin ei tarvitse säästellä voimia treeneihin. Tänä vuonna jouduin tosin pitämään melkein viikon pakkolepoa tultuani kipeäksi maaottelun jälkeen.

Miten aloitat yleensä uuden harjoituskauden? Teetkö vuosisuunnitelman valmentajasi kanssa yhdessä ja miten tarkka se on tässä vaiheessa? Onko pääkilpailut ja leirit jo suunniteltu tarkkaan?

– Syksyllä yleensä palaveerataan valmentajien (Eero Partanen + Saila Kettunen) kanssa ja suunnitellaan tulevaisuuden kuvioita. Ensi kauden päätavoite on asetettu aikuisten EM-kilpailuihin, mutta ennen sitä on tärkeänä koitoksena 19-vuotiaiden EM-maastot joulukuun alussa. Maastoihin on tarkoitusta valmistautua elämäni ensimmäisellä korkeanpaikanleirillä Italian Val Senaleksessa. Ideana on asua ja tehdä kevyttä treeniä hiihtäen korkealla ja panostaa juoksun osalta tehoihin ja kilpailukuntoa nostattaviin harjoitteisiin. Korkean paikan harjoittelu sisältää myös riskejä, joten mielestämme hyvä hetki ensikokeilulle on syksyllä, jottei koko kesä olisi suuressa vaarassa. Tarkemmat suunnitelmat on tehty vasta EM-maastoihin saakka, koska jatko riippuu paljon siitä kuinka onnistuneen leirin saamme aikaiseksi.

Tuo korkeanpaikanleiri kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Sen onnistumisesta kuulemme mielellämme lisää leirin päätyttyä. Entä kuinka paljon harjoittelua tulee alkuun ja miten nousujohteisuus sinulla etenee? Entä onko sinulla ohjelmassa muita etelän leirejä juoksukelien heiketessä täällä Suomessa?

– PK-kauden alussa lähdetään tyypillisesti rauhallisesti liikkeelle PK-, VK- ja nopeusharjoittelulla. Määrää on kuitenkin varsin paljon. Tehoja nostetaan vähitellen kohti EM-maastoja, koska siellä olisi tarkoituksena olla kovassa kunnossa. Maastojen jälkeen luultavasti panostetaan jälleen hetki kuntopohjien rakennukseen. Talven olen todennäköisesti Suomessa hyödyntämässä hiihtomahdollisuudet.

Nyt olet ehtinyt olla Jyväskylässä noin puolitoistakuukautta opiskelemassa. Joko on lenkkipolut ja harjoituspaikat tulleet tutuiksi? Entä millaista on opiskelu Liikunnalla ollut?

– Jyväskylä alkaa tulla vähitellen tutuksi ja olen viihtynyt hyvin. Kaupunki on mukava, täällä on paljon samanhenkistä urheiluväkeä ja opiskelukin maittaa. Ainakin tässä vaiheessa tuntuu, että opiskelut liikunnalla ovat juuri se oma juttu! Siis tietysti vasta urheilemisen jälkeen…

Oona Kettusen kuulumisia luvassa jälleen lisää myöhemmin. Silloin kuulemme mm. kuinka tuo ensimmäinen korkeanpaikanleiri sujui.

– Tero Viljanen