Ampumahiihtäjä Olli Hiidensalo saavutti viime talvena uransa ensimmäiset maailmancupin pisteensä. Ensi talvena odottavat MM-kotikisat Kontiolahdella. Kestävyysurheilu.fi tapasi Jarmo Punkkisen valmentaman Lahden Hiihtoseuraa edustavan Hiidensalon Tampereen ja Hervannan Suolijärvellä, jonne hän saapui harjoittelemaan suoraan tenttitilaisuudesta.

Olli Hiidensalo on 23-vuotias päämäärätietoinen Nummi-Pusulasta kotoisin oleva ampumahiihtäjä, joka opiskelee Tampereen teknillisessä yliopistossa kolmatta vuotta tuotantotaloutta. Vaikka Hiidensalo menee vahvasti urheilun ehdoilla, on hänellä aikaa myös hoitaa opintojaan.

– Opinnot sujuvat mukavasti ja kyllä sitä urheilun ohella ehtii sen 50 opintopistettä lukuvuodessa tekemään. On vain hyvä, että on jotain muutakin tekemistä urheilun lisäksi ja on vain tyhmää, jos pelkästään urheilee, sillä urheilijallakin on sitä luppoaikaa. Kyllä sitä pienellä vaivannäöllä pääsee kursseista läpi hyvillä arvosanoilla, Hiidensalo kertoo tultuaan juuri kevään viimeisestä tentistä.

Hiidensalo on maatilan poikia Nummi-Pusulasta, joten vielä hän ei ole oikein tottunut Hervannan kaupunkilähiöön parin vuoden aikana. Kotona maatilalla pystyy hyvin tekemään myös fyysisiä tilan töitä, jotka palvelevat myös harjoittelua varsinkin keväällä.

– Näin keväisin olen tehnyt lähinnä metsätöitä, kuten tuulenkaatoja sahaillut ja raivaussahan kanssa touhunnut. Olenkin pyrkinyt tekemään juuri sellaisia töitä, joista on apua myös fyysisellä puolella ja harjoittelun kannalta ja ne ovat yllättävän hyviä voimatasojen nostamiseen, eli esimerkiksi puiden istutus taas on vähän liian jumittavaa ja puuduttavaa työtä, Hiidensalo kertoo kotitilan töistään.

– Ja enhän minä tänne Hervannan betonilähiöön vielä ole oikein kotiutunut, kyllä sitä aina viikonlopuksi kaipaa kotioloihin maalle, Hiidensalo naurahtaa ja kertoo lisäksi, että harjoitusseuraa onneksi Tampereelta löytyy hyvin, ettei tarvitse yksin harjoitella.

Maajoukkueen oppivuosi takana – luottaa Punkkisen oppeihin

Hiidensalo aloittaa toisen kautensa A-maajoukkueessa. Viime talveen mahtuvat myös ensimmäiset maailmancupin osakilpailut, joten Hiidensalo on saanut hyvää oppia ja kokemusta ja voi näin lähteä tulevaan kauteen kypsempänä urheilijana.

– Viime vuosi oli hyvä opetusvuosi. Ensinnäkin maailmancupin kilpailut ovat ihan eri asia kuin IBU-cupin kilpailut ja pääsin tutustumaan aika moneen kilpailupaikkaan. Samoin olen saanut kokeneemmilta maajoukkueurheilijoilta hyvää oppia ja vinkkejä, miten kannattaa toimia, Hiidensalo kertoo opettavasta viime kaudestaan.

Uudesta päävalmentajasta Marko Laaksosesta Hiidensalolla ei ole kuin positiivista sanottavaa.

– Meillä on ollut vasta yksi palaverileiri Solvallassa takana, mutta pätevältä kaverilta hän vaikuttaa. Se hänen valmennuksellinen anti nähdään sitten paremmin kauden edetessä, mutta ei sinne huonoa miestä olisi valittu, Hiidensalo sanoo ja kertoo, että ampumahiihdon maajoukkueleirejä on kerran kuussa pituudeltaan viikosta kahteen alkaen kotimaan leireistä ja ulkomaan leirien odottaessa myöhemmin vuoroaan.

– Tänä vuonna ei välttämättä lähdetä Ramsauhun lainkaan, sillä parina viime vuonna siellä on olosuhteet ampumahiihtoon olleet niin huonot, kun laaksoonkin on tullut niin paljon lunta, että ei päästy lainkaan ampumaan.

Kaisa Mäkäräisen menestys ja tuoma näkyvyys on Hiidensalon mukaan ollut tärkeä asia suomalaiselle ampumahiihdolle ja myös maajoukkuetoiminnalle.

– Onhan se tosi hyvä asia, että meiltä löytyy tuon tason urheilija. Ilman Kaisaa sponsorisopimukset olisivat varmasti olleet paljon pienemmät maajoukkueellakin, joten kyllä sillä on vaikutusta meille muillekin ja antanut muillekin resursseja.

Fyysisellä puolella Olli Hiidensaloa on viimeiset kaksi vuotta valmentanut Jarmo Punkkinen, joka pitkällä valmentajaurallaan on viime vuodet valmentanut myös Suomen kirkkainta ampumahiihtotähteä Kaisa Mäkäräistä. Hiidensalo pitää Punkkista vanhan liiton valmentajana isoine linjoineen, mutta luottaa kuitenkin täysin hänen oppeihinsa.

– Jarmon valmennus ei ole mitään pikku näpräämistä. Ohjelmassa on paljon määrää ja jalkalenkkejä kesäisin. Jarmon näkemys on, että pyöräily on kaikkein helpointa harjoittelua ja aikaa vievää ja mitä enemmän mennään pyörille, niin se on aina jaloilta pois. Mennään järjestyksessä juoksu-rullahiihto-pyöräily. Jarmon valmennusfilosofian mukaan tehoja tehdään kesällä maltilla ja vasta elokuusta alkaen niiden määrä alkaa kasvaa, Olli Hiidensalo kertoo muutamia Punkkisen valmennusnäkemyksiä.

Kesän jalkalenkkien määrästä Hiidensalo kertoo, että kevyemmästä 14 tunnin harjoitusviikosta jalkalenkkien osuus voi olla kahdeksan tuntia, eli yli puolet kokonaismäärästä.

Uutena kesän harjoitusmuotona Hiidensalo on ottanut parin vuoden tauon jälkeen suunnistuksen jälleen ohjelmaansa. Rasti-Vihdin kasvatti käy lähinnä iltarasteilla, mutta yhteen suomalaisen urheilukesän kohokohdista hänen on tarkoitus tänä vuonna osallistua.

– Jukolan viestiin on tarkoitus tänä vuonna osallistua ja ihan kaveriporukalla sinne ollaan menossa. Ja minulle on varmaankin vähän vaativampi yöosuus luvassa, kun muilla on hieman vähemmän suunnistusta takana, Hiidensalo naurahtaa.

Olli Hiidensalon mukaan hänen harjoittelunsa on aika pitkälle samanlaista kuin Kaisa Mäkäräisenkin. Tosin kaksikon lihaskuntoharjoittelu eroaa hieman ja Mäkäräisen ollessa selkeää kestävyystyyppiä, Hiidensalolta löytyy myös sprintterin ominaisuuksia ja vauhtiharjoitukset ovat hänen syömähampaansa ja hän tekeekin nyt esimerkiksi enemmän nopeusvoimaharjoituksia.

– Jarmo antaa aika paljon vapauksia harjoittelun suhteen. Yleensä hän antaa vain viikkotasolla tehon ja tyylin ja itse päätän, miten harjoituksen toteutan, Hiidensalo sanoo ja kertoo, että kehitystä on Punkkisen valmennuksessa syntynyt.

Olli Hiidensalo on ollut tyytyväinen Jarmo Punkkisen antamiin valmennusoppeihin. Kuva: Kestävyysurheilu.fi– Jarmo ei emmi koskaan, vaan hänellä on aina vastaus olemassa, jos hänelle kertoo, että nyt on tällainen ja tällainen olotila, eli siitä tulee tunne, että osaavissa käsissä ollaan ja kokemusta löytyy.

Ammunnan määrää varaa lisätä

Ampumahiihto on hiihdon ja ammunnan yhdistelmä ja myös ampumista on silloin syytä harjoitella. Hiidensalon mukaan hänen ampumisessaan on vielä parannettavaa ja määrääkin on vielä varaa kasvattaa.

– Ammuntaprosentit ovat vielä olleet liian huonot, jotta voisi pärjätä maailman huipuille. Sitten jos saisi nostettua ne reilusti yli 80 %, niin mahdollisuudet pärjätä ovat selvästi paremmat. Miesten kilpailu on niin kovaa, että pitää onnistua sekä ammunnassa että hiihdossa. Laukauksia tuli viime vuonna alle 10 000, mutta kyllä ne pitäisi saada lähelle 20 000 laukausta, Hiidensalo sanoo ja jatkaa, että harjoituskaudella harjoitellaan ensin levossa perusasiat kuntoon ja kisakauden lähestyessä siirrytään sykkeelliseen ammuntaan.

– Sykkeellistä ammuntaa minulla tulee kesällä vähän, vaikka tehot olisi hyvä aina yhdistää myös ammuntaan. Ja täällä Tampereella ei harjoittelua pysty oikein harjoittelemaan, pitää mennä joko Kangasalle, jossa joutuu kaikki valmistelut hoitamaan itse, tai Hämeenlinnaan, mutta sielläkin ammuntapaikka on kesällä suljettu. Kotona Nummi-Pusulassa pääsen sentään kotioloissa ampumaan, Lahden Hiihtoseuraan viestiporukan perässä 17-vuotiaana vaihtanut Hiidensalo kertoo ammuntaolosuhteiden haasteellisuudesta.

Toki fyysisellä kunnollakin on tekemistä ammuntasuoritusten kanssa kilpailussa ja kauden aikana.

– Mikäli peruskunto on heikko, niin tulee ailahtelevuutta. Itselläkin oli viime kausi niin rikkonainen, eikä peruskunto ollut riittävän hyvä, niin suorituksissa oli liikaa ailahtelevuutta. Nyt on tarkoitus treenata myös mahdollisimman hyvä fysiikka, joka auttaa myös ampumisessa, Hiidensalo sanoo ja lisää, että metsästysharrastuksen kautta aseet ovat tulleet jo hyvin tutuiksi.

– Kokemuksesta on ammunnassa apua ja siitä, että hallitset kroppasi ammunnan aikana. Ja on se ensimmäinen laukaus paljon helpompi kuin se viimeinen laukaus ampua, jalat ei tärise ja happea riittää. Eli ei se viimeinen laukaus aina sen takia mene ohitse, että jännittäisi, vaan kyllä se on myös oikeasti vaikeampi ampua, Hiidensalo kertoo maallikoille ammunnan haasteellisuudesta.

Ampumahiihto hiihtoa mielekkäämpää

Olli Hiidensalo tekee nopeusvoimaharjoituksia mm. loikkimalla. Kuva: Kestävyysurheilu.fiOlli Hiidensalo nähdään aika ajoin myös sileän hiihtokisoissa Vantaan Hiihtoseuran riveissä ja on miehellä SM-viestikultaakin vuodelta 2012 sekä pronssia viime talvelta. Lajivalinta on kuitenkin selvä ja Hiidensalo hakee hiihtokisoista lähinnä hyviä kovia harjoituksia.

– Armeijaan mennessä tuli tehtyä lajivalinta, kun pyrin Urheilukouluun ampumahiihtäjänä. Tämä tuntuu oikealta ratkaisulta ja pidän ampumahiihtoa mielekkäämpänä kuin hiihtoa, jossa vaan mätetään menemään koko ajan ja taistellaan pahaa oloa vastaan. Ampumahiihdossa esimerkiksi pikakisassa on kaksi ammuntaa ja et voi vetää lämä tiskissä ennen viimeistä ammuntaa ja on siihen vähän helpompi asennoitua, kun sinun ei tarvitse vetää kymmenen kilometriä täysillä, vaan sä voit vetää vain kaksi kilometriä täysillä. Kone on siinä vaiheessa jo lämmennyt ja maitohappoa poistunut, niin se ei tunnu läheskään niin pahalta ja aika hyvin minä olen noita viimeisiä kierroksia yleensä hiihtänyt, Hiidensalo kertoo päätymisestään ampumahiihtäjäksi.

– Sileän kisoja on mukava hiihtää treenimielessä ja viestit ovat kivoja ja voi auttaa seuraa. Ja olisihan se hienoa, jos pääsisi joskus niin kuin Mari (Laukkanen) hiihtämään sprinttejä maailmancupiin, se olisi kiva. Mutta ei minulla muuten ole mitään ihmeempiä tavoitteita hiihdon puolella, Hiidensalo kertoo.

Kaisa Mäkäräisen tavoin myös Olli Hiidensalo hiihtää suhteellisen paljon myös perinteisellä tyylillä, vaikka ampumahiihdossa aina vapaalla mennäänkin.

– Syksyllä tulee tehtyä perinteisellä jopa tehotreenejä. Talvella teen sitten lähinnä perinteisellä pitkiä huoltavia harjoituksia kilpailujen välissä. Perinteisellä saan paremmin säädeltyä vauhdin ja luistelulihakset saavat lepoa. Olen käynyt myös muutamissa perinteisen kisoissa, mutta siinä menee aina muutama kisa totutellessa, kun tehot jäävät talvella muuten perinteisellä vähiin.

Kontiolahti ensi talven kohokohta

23-vuotias Hiidensalo kertoo etenevänsä urallaan vuosi kerrallaan, mutta ensi talvena Kontiolahdella käytävät MM-kotikisat tulevat luonnollisesti olemaan yksi uran kohokohdista.

– Tosin mitalivauhtia ajatellen ne kisat taitavat tulla vielä hieman liian aikaisin, mutta hyviä suorituksia haetaan ja ensi kaudella olisi tarkoitus vakioida itseään ainakin sinne maailmancupin pisteille, Hiidensalo tuumii MM-kotikisoista ja ensi kaudesta.

– En yleensäkään aseta itselle mitään sijatavoitteita, vaan pyrin aina tekemään mahdollisimman hyvän suorituksen. Ja tavoitteena on nostaa oma taso sille tasolle, että hyvien sijoitusten saaminen olisi ylipäätään mahdollista. Tärkeintä onkin kehittyä koko ajan ja mennä eteenpäin, Hiidensalo pohtii ja sanoo että parempi menestys tuo myös parempia välineitä, mikä auttaa taas menestymään paremmin.

– Mutta pärjääminenhän on lopulta se perimmäinen juttu kilpaurheilussa ja siihen minäkin tähtään. Mutta ensin pitää tosiaan luoda se perusta, jotta pärjääminen olisi mahdollista ja saada ammunta ja hiihto sille tasolle, että kärkisijat olisivat mahdollisia. Ampumahiihto on niin vaikea laji, että siihen täydelliseen suoritukseen on kovin vaikea päästä ja harvat siihen urallaan pääsevät, eli enemmän minä uskonkin siihen, että saa sen perustason nostettua mahdollisimman ylös, Hiidensalo sanoo.

Hiidensalo ei kauheasti mieti etukäteen tulevia arvokisoja eikä stressaa niiden kanssa. Tulevat Kontiolahden MM-ladutkaan eivät ole vielä tullee kauhean tutuiksi Hiidensalolle.

– Kyllä ne esimerkiksi latujen puolesta ovat enemmän kotikisat Darja Domratshevalle kuin minulle. Hän on siellä enemmän kilpaillut ja harjoitellut kuin minä. Hieman olisin kaivannut enemmän leirejä sinne näin MM-vuonna, mutta kun A-maajoukkueen kuudesta urheilijasta neljä asuu Joensuussa, niin ehkä sille ei katsottu olevan tarvetta.

– Mutta baanat ovat ihan mukavat, eikä siellä ole liian pitkiä työpätkiä, vaan ne ovat suhteellisen vauhdikkaat ladut. Ja kovat ovat kovia kaikilla radoilla, Hiidensalo naurahtaa loppuun.

– Tero Viljanen