Oberstdorfin MM-teemaharjoitukset rytmittävät maajoukkueen leirejä, erilainen harjoituskausi tuonut hyviä asioita
Oberstdorfin MM-kisaratojen vaatimukset ovat kirkkaina mielessä maastohiihtomaajoukkueen leireillä. MM-kisoja ajatellen on teemaharjoituksia, jotka ovat tärkeä osa myös parhaillaan menossa olevaa kauden toista maajoukkueleiriä. Kestävyysurheilu.fi kyseli päävalmentaja Teemu Pasaselta, mikä on ollut harjoituksellisesti ja muuten meininki kesällä sekä mitä hän odottaa viikonlopun Vuokatin Aateli Race -kilpailuilta.
Oberstdorfin MM-kisaratojen vaatimukset ovat kirkkaina mielessä maastohiihtomaajoukkueen leireillä. MM-kisoja ajatellen on teemaharjoituksia, jotka ovat tärkeä osa myös parhaillaan menossa olevaa kauden toista maajoukkueleiriä. Kestävyysurheilu.fi kyseli päävalmentaja Teemu Pasaselta, mikä on ollut harjoituksellisesti ja muuten meininki kesällä sekä mitä hän odottaa viikonlopun Vuokatin Aateli Race -kilpailuilta.
Maajoukkueen toisella leirillä teemaharjoitukset ovat samat kuin kesän ensimmäisellä leirillä heinä-elokuussa.
– Meillä on muutama teemaharjoitus Oberstdorfin MM-kisoja ajatellen. Teemana on vapaan hiihdon kuokka ja ylämäki, sillä Oberissa tulee olemaan yksi pitkä ylämäki kaikissa vapaan hiihtotavan laduissa. Se on vähän poikkeuksellinen edellisiin arvokisoihin verrattuna. Niin raskaita vapaan latuja, joissa on pitkä ylämäki ja paljon kuokkaa, ei ole ollut. Vapaa ja kuokka ovat vähän olleet kautta aikojen suomalaisille vähän se heikko juttu, joten teemaharjoitus on ollut sitäkin silmällä pitäen mutta varsinkin Oberin rataa ajatellen. Teimme viime leirillä ensimmäisen kerran ja nyt oli taas. Harjoitus on 8×4 minuuttia kova anakynnys-maksimikestävyystehoharjoitus Vuokatinvaaran nousun alkuosaan. Hitailla rullilla, että tulisi sitä kuokkaa myös tehtyä. Sekä miehet että naiset tekivät tiistaina sen harjoituksen.
– Toisena teemana on ollut jalkojen juoksukyky/nopeus, ja tehontuotto ajatellen sprinttiä ja varsinkin Oberin sprinttiä. Oberin sprinttirata on sellainen, että siellä on miehillä kolme ja naisilla näillä näkymin kaksi selkeää nousua, missä suksillajuoksemiskykyä tarvitaan. Ekoilla leireillä teemme sauvarinneharjoituksena, noin 10–15 sekunnin sauvajuoksuna nopeus/nopeusvoimaperiaatteella. Sekä miehillä että naisilla on tuollainen ohjelmassa. Pikkuhiljaa siirrämme sitä lumelle, eli myöhemmillä leireillä teemme suksilla juosten.
Kauden ensimmäisellä leirillä ei vielä lumella hiihdetty, mutta tällä leirillä maajoukkue on hyödyntänyt myös hiihtotunnelia.
– Nyt ensimmäiset harjoitukset ovat olleet pääasiassa pk-harjoittelua ja tekniikkakontrollia. Naiset tekivät pikkuisen vauhdikkaamman tasuriharjoituksen, mutta siinä oli enemmän taitopuolen juttuja kuten käännöksiä. Muuten nämä 3–4 harjoitusta putkessa ovat peruskestävyyttä ja tekniikkakontrolleja, seuraavalla leirillä on pikkuisen enemmän lumella ja lokakuun leirillä toivottavasti pääsemme hiihtämään ensilumen ladulla.
Kun maajoukkueen ensimmäinen leiri oli vasta heinä-elokuussa, toi se alkukesään paljon positiivistakin harjoittelun kannalta.
– Se rauhoitti monella touko-kesä-heinäkuun harjoittelua. Jokainen pystyi tekemään omia asioita, joita pitää kehittää. Jokaisella ne ovat kuitenkin pikkuisen erit. Jäi aikaa siihen ja sen mukaan harjoittelun rytmittämiseen. Näyttää, että se onnistui loppujen lopuksi hyvin. Jokainen pystyi tekemään asioita, joita henkilökohtaisesti pitää kehittää. Oli väljyyttä rytmittämiselle, kun ei ollut matkustamista tai muuta.
Maajoukkueen leiritys on tänä vuonna koronatilanteesta johtuen hyvin toisenlainen kuin aiemmin, mutta Pasanen näkee tilanteessa paljon hyötyjäkin.
– Hyvää on, että isolla osalla täällä (Vuokatissa) leireillessä matkustus jää pois. Hyvää on myös se, että tiedämme kaikki treenipaikat, mikään ei tule yllätyksenä. Pystymme suunnittelemaan treenit just niin kuin haluamme. Monesti Keski-Euroopassa pitää hieman säätää. Siellä monesti tulee aika paljon autossa olemista, se kaikki jää täällä pois. Täällä palautumiseen jää hyvin aikaa. On paljon asioita, jotka täällä ovat paremmin kuin Keski-Euroopassa.
Toki asioita löytyy myös toiselta kantilta:
– Korkean paikan harjoittelu jää pois. Myös Keski-Europan isot vuoret ja mäet jäävät pois.
Leirit Vuokatissa mahdollistavat myös suksihuollolle testausta ja urheilijoiden kanssa asioiden hoitoa. Fluorikiellon myötä suksihuollolla onkin hoidettavia asioita. Vuokatti mahdollistaa myös sen, että tukihenkilöstöä voidaan hyödyntää huomattavasti kattavammin kuin ulkomaan leireillä, jonne mukaan otettavan henkilöstön määrä on aina rajallinen.
– Täällä on helpommin käytettävissä muuta asiantuntijajoukkoa. Tuki on täällä parempi kuin silloin kun olisimme ulkomailla, Pasanen listaa positiivisia asioita.
Ensimmäisen leirin anti oli Pasasen mieleen.
– Jokainen oli kerennyt tehdä hyvän harjoittelujakson, joten kaikki olivat aika valmiita harjoitteluun. Kun olemme monesti aloittaneet toukokuussa, on osa tullut siirtymäkaudelta suoraan ja osa on harjoitellut muutaman viikon. Nyt kaikki olivat kerenneet harjoitella kolme kuukautta hyvin, joten kaikki olivat hyvässä harjoitustilassa ja saimme hyviä harjoituksia aikaiseksi. Leiri onnistui hyvin.
– Aika paljon oli havaittavissa patoutunutta treeni-intoa, kun kaikki olivat odottaneet koko kesän, milloin päästään yhdessä ekaa kertaa harjoittelemaan, Pasanen sanoo hymyillen.
Lisäksi molemmilla leireillä ohjelmassa on ollut kisat: ensimmäisellä rullahiihdon SM-kilpailut, nyt Vuokatin Aateli Race. Kilpailupäivät tuovat urheilijoille ennen kaikkea hyviä kovia harjoituksia.
– Tässä vaiheessa olemme kovan harjoitusjakson keskellä. Kun leirien lopuksi hiihdetään kisoja, osa on leiristä aika väsyneessä tilassa. Se ei ole kisatulokseen optimaalista, mutta tärkeintä on, että jokainen saa mahdollisimman hyvät kovat harjoitukset. Tärkeintä on, että urheilijat saavat myös itselleen mittaria siitä, missä mennään.
Koronatilanteen vuoksi maajoukkueelle on tehty hieman erilaisia järjestelyjä, jotka nekin hoituivat Vuokatti Sportin tiloissa sujuvasti.
– Meillä on oma ruokailu omassa tilassa, omat linjastot. Tila on täysin eristetty muusta Urheiluopistosta ja kuljemme sinne eri kautta. Emme normaalin ruokalan puolella käy ollenkaan. Urheilijat asuvat omissa huoneissaan, jokaisessa huoneistossa on kaksi henkeä. Aika sellaisessa omassa kuplassa leirin ajan elämme.
Val Senalesin -leiri oli vielä joku aika sitten lokakuulle suunnitelmissa, mutta se on peruttu.
– Pohdimme sitä yhdessä lääkäreiden ja valmennuksen kanssa ja totesimme, että riskit ovat niin paljon isommat kuin siitä mahdollinen saatava hyöty, että perumme sen. Jos siellä koko ajan urheilijat miettivät tilannetta, ei harjoittelu ole niin tuottavaa.
Minkälaisessa tilanteessa maajoukkue kokonaisuutena on näin syyskuun alussa?
– Ihan hyvässä tilanteessa. Yksittäisillä urheilijoilla pieniä juttuja on, mutta kokonaiskuva on hyvä ja treenit on näyttäneet hyvältä. Ensimmäisestä leiristä oli taas menty eteenpäin. Hyvillä mielillä jatketaan.
-Heidi Lehikoinen




