Pål Rise Norjan hiihtoliitosta esitteli Suomen hiihtoliiton valmennusseminaarissa Varalassa Norjan hiihtoliiton valmennuslinjauksia nuorille hiihtäjille.

Tällä hetkellä Risen toimenkuvana on vastata Norjan hiihtoliiton seuroille ja urheilijoille tarjoamasta koulutuksesta, sen sisällöstä ja toteutuksesta. Aiemmin Rise on toiminut muun muassa nuorten maajoukkueen valmentajana 90-luvun lopussa. 

Norjalainen valmennussysteemi jaetaan kolmeen eri ala-alueseen:

1. Päivittäisen harjoittelun laatu

• Päivän harjoitus, miten ja miksi
• Laatu ja keskittyminen
• Ruuan ja levon merkitys
• Sitoutuminen ja intohimo

2. Laadukas kilpaileminen

• Tehtävä
• Varusteet
• Strategia

3. Teambuilding

• ”Joukkue ei ole joukko ihmisiä jotka työskentelevät yhdessä vaan joukko, joka luottaa toisiinsa.”
• Yhteiset arvot, toisille antaminen
• Suhteet joukkueen sisällä

Teambuiding

Rise nosti seminaariesityksessään tämän hetken keskeiseksi asiaksi joukkuehengen rakentamisen. Rise käytti esimerkkinä Norjan yhden menenestyneimmän alppihiihtäjän Aksel Lund Svindalin toteamusta: ”Jos en käytä kilpailussa tilaisuutta hyväkseni ja onnistu, toivon että joku joukkuekavereistani onnistuu.”

– Erityisesti tiedon jakaminen joukkueen sisällä on tärkeää. Esimerkiksi nuorten maajoukkueessa urheilijoilla voi olla enemmän opittavaa toisiltaan, kuin valmentajilta, sanoo Rise.

Risen mukaan joukkueella tulee olla yhteiset säännöt ja arvot, joista kaikkien tulee olla tietoisia. Kaikkien on tuettavaa toisiaan harjoittelussa ja myös esimerkiksi tekniikan kehittämisessä.

– Leireille ja muissa yhteisissä olemme sitoutuneet siihen, että ateriat syödään yhdessä ilman puhelimia, jotta yhteiselle ajatuksenvaihdolle ja keskustelulle jää aikaa. Lisäksi toisia tulee kunnioittaa pitämällä kiinni aikatauluista, kertoo Rise ja korostaa vielä kuinka tärkeää on, että urheilijat haluavat harjoitella leireillä toistensa kanssa.

Vanhempien ja seurojen merkitys

Rise näkee, että lähes kaikkien menestyneiden urheilijoiden takana on perheen vankkumaton tuki.

– Näkyvimmät esimerkit Norjassa ovat juoksevien Ingebrigtsenien valmentajaisä sekä Kläebo, jota valmentaa oma isoisä.

Suomessa on mielikuva, että Norjan jokaisen vuonon pohjukasta, tunturin juuresta ja pikkukylästä löytyy vahva ja yhteisöllinen seura. Rise kertoo kuitenkin, että asiassa on tapahtunut jonkinlainen rakennemuutos.

– Myös Norjassa on siirretty maalta kaupunkeihin. Isoissa kaupungeissa on todella vahvoja seuroja ja menestyneet urheilijat tulevat yhä enemmän niistä, pienten maaseutukylien sijaan.

Harjoittelu

Rise ei avaa esityksessään sen tarkemmin harjoittelun sisältöä ja harjoitusfilosofisia linjoja, muuta kuin esimerkkiohjelman nuorten maajoukkueleiriltä näyttämällä.

Ykisttäisten harjoitusten kohdalla Rise korostaa hyvää suunnitelmaa ja sen viemistä onnistuneesti käytäntöön.

Vuosimäärien suhteen Rise antaa tilastotietoa hiihtolukiolaisten harjoitusmääristä, jotka ovat Risen mukaan linjassa norjalaisen hiihtovalmennuksen käsikirjan ”Utviklingstrappa i langrenn” -kirjan suositusten kanssa:

17-vuotiaat: 400-500 tuntia vuodessa
18-vuotiaat: 450-575 tuntia vuodessa
19-vuotiaat: 500-650 tuntia vuodessa
20 vuotiaat: 550-725 tuntia vuodessa

Rise kertoo, että löytyy myös juniori-ikäisiä hiihtäjiä, jotka ovat harjoitelleet yli 1000 tuntia vuodessa.

– Kaikki heistä eivät ole pärjänneet. Treenimäärät vaihtelevat enemmän yksilöistä kuin harjoittelufilosofiasta johtuen. 

Haasteet

Rise listaa esityksessään myös hiihdon tulevia haasteita Norjassa. Nuorten kilpailuohjelma ja kilpailumuodot. Fluorivoiteiden ympäristö- ja kustannuskysymykset sekä harrastuksen yleinen kustannustason nousu.

– Lisäksi terveyteen liittyvät asiat puhuttavat lajin parissa. Erityisesti sydänongelmat sekä syömishäiriöt, kertoo Rise ja jättää rasitusastman mainitsematta.

Maajoukkueen osalta pohdituttavat naisten sprinttimenestys, kuilu naisten A- ja B-maajoukkueen välillä, sekä mikä on ideaalinen rakenne maajoukkuevalmennuksen organisoimiseksi.

Lukuja

15-16 vuotiaiden Norjan mestaruuskisoissa 1031 urheilijaa
17-20 vuotiaiden Norjan mestaruuskisoissa 1051 urheilijaa
Viisi hiihtolukiota, joissa 150 hiihtäjää
Monia muita lukiota, joissa mahdollisuus päivittäiseen harjoitteluun

”Utviklingstrappa i langrenn”

Lasten ja nuorten valmennuksen käsikirjana Norjassa toimii ”Utviklingstrappa i langrenn” eli suomennettuna hiihdon kehitysrappuset. Vastaava käsikirja on tehty Olympiatoppenin koordinoimana myös moniin muihin lajeihin Norjassa.

Esityksensä aikana Rise suositteli pariinkin kertaan tilaamaan kirjan.

– Sinun pitää todella tilata kirja. Vastaus kysymykseesi löytyy sieltä, vastaa Rise kertaalleen yleisökysymykseen.

Ohjekirja on suunniteltu nuorille ja lupaaville hiihtäjille, jotka haluavat ulosmitata urheilullisen potentiaalinsa. Kirjassa kuvaillaan yksityiskohtaisesti nuoren pitkäjänteinen kehitys huippuhiihtäjäksi. Kirja on käyttäjäystävällinen ohjenuora valmentajille ja vanhemmille työhön eritasoisten hiihtäjien parissa.

Kirja on tilattavissa täältä: 
https://www.nsfshop.no/brosjyrer/2420417016/utviklingstrappa-i-langrenn

-Petri Ikävalko