Laaja-alaisesti hiihdosta innostunut norjalaistutkija Øyvind Sandbakk uskoo, että tekniikan ja erilaisten maastonkohtien hyödyntämisen merkitys kasvaa.

Sandbakk kertoi näkemyksiään kansainvälisessä hiihtotutkimuskongressissa Vuokatissa kesäkuussa. Kestävyysurheilu.fi:n haastattelussa hän esitti myös mielenkiintoisen näkemyksen Petter Northugin vahvuuksista.

– Petter on todella tarkka analysoimaan kisoja, en tiedä ketään toista hiihtäjää, joka olisi yhtä tietoinen omien vahvuuksiensa hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Se ei ole asia, johon hänellä olisi pelkästään lahjakkuutta. Hän on kehittänyt asiaa vuosikaudet jokaisessa harjoituksessaan. Hän harjoittelee, kokeilee, epäonnistuu ja oppii. Hän opiskelee eri maastokohdat kisaradoista erityisen tarkasti, jolloin hän tietää, missä hänen kannattaa hyökätä ja missä ei. Hän tietää myös heikkoutensa, Sandbakk sanoo.

Øyvind Sandbakk. Kuva: Heidi Lehikoinen

Sellaista ajattelua hän kannustaa siirtämään harjoitteluun. Sandbakk oli itse maastohiihtäjä, joka harjoitteli enimmäkseen Tor Arne Hetlandin kanssa. Olympiavoittajan ja Lahden MM-kisojen maailmanmestarin Hetlandin harjoittelu teki häneen vaikutuksen. Esimerkiksi Lahdessa taitava kurvihiihtäminen ei Sandbakkin mukaan ollut mitenkään kiinni onnesta.

– Ei hän ollut nopein hiihtäjä, mutta yhtäkkiä hän vaan oli keulassa. Hän harjoitteli sitä. Kaikenlaisissa harjoituksissa hän hyökkäsi kurveissa. Hän kehitti vahvuutensa harjoittelemalla. Hän harjoitteli asioita, joita kilpailujen voittamiseen vaadittiin.

Lajin kehitystä on seurattava, jotta tuollaisissa asioissa voi olla etujoukoissa. Jatkuva tavoiteorientoinut ajattelu kehittää myös henkistä puolta. Siksi Sandbakk toivookin, että juniorit eivät ensisijaisesti keskittyisi vaan harjoittelemaan mahdollisimman paljon vaan oppisivat ensisijaisesti harjoittelemaan.

– Pitää oppia, millainen on hyvä harjoitus. Harjoittaa tekniikkaa, fysiologiaa ja aivojasi samassa harjoituksessa. Ei pelkästään tehoharjoituksissa vaan kaikissa harjoituksissa. Sen jälkeen kasvatetaan määrää ja kehitetään palautumista. Sillä tavalla harjoitellaan lopulta paljon ja laadukkaasti. Ensin pitää oppia harjoittelemaan ja sitten kasvattaa määrää, Sandbakk pelkistää.

Petter Northug osaa analysoida kilpailuja. Kuva: NordicFocus

Hän palaa jälleen Northugiin, joka toki harjoittelee paljon, mutta ei määrällisesti eniten.

– En ole harjoituksissa nähnyt ketään yhtä keskittynyttä urheilijaa! Martin Johnsrud Sundby taas on ehkäpä enemmän keskittynyt kovuuteen ja määrään.

Northug ja Sundby ovat molemmat hyvin menestyneitä urheilijoita, joiden harjoittelu on Sandbakkin näkemyksen kummankin persoonallisuudelle osaltaan sopivaa. Sandbakk korostaakin, että harjoittelu on yksilöllistä. Lopulta on valmentajan ja urheilijan tehtävä hienosäätää harjoittelua yksilölle toimivaksi.

– Se hienosäätö erottaa lopulta parhaat hyvistä, Sandbakk sanoo.

Øyvind Sandbakin näkemys sprinttihiihtäjän ja maastohiihtäjän eroista. Kuva: Heidi Lehikoinen

Norjallakin on opittavaa muista maista

Sandbakk seuraa luonnollisesti mielenkiinnolla, mihin maastohiihto kehittyy. Lajin kansainvälinen kehitys on hänen mukaansa Norjankin etu. Laji on jatkossakin kestävyyslaji, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan. Lajin vaatimukset ja niiden muutokset on ymmärrettävä harjoittelussakin.

– Ehkä tulevaisuudessa on vain tasatyöntöä, ehkä hiihdetään vain vapaalla. Sitä emme vielä tiedä. Joka tapauksessa tällä hetkellä uskon, että tasatyönnön merkitys vaihtelevissa maastoissa kasvaa. Erityisesti naisilla kehittämisen mahdollisuuksia on sillä saralla vielä paljon. Uskon myös, että ensi kaudella nähdään jo ensimmäinen nainen, joka ottaa maailmancupin osakilpailuvoiton vain tasatyöntöä käyttäen, Sandbakk hahmottelee esimerkkejä.

– Vapaan hiihdossakin yläkropasta on tullut yhä tärkeämpi. Sen lisäksi kasvaneet vauhdit korostavat jalkojen tärkeyttä. Ehkä perinteiseen verrattuna vapaassa jalkojen tärkeys korostuu.

Sandbakkilla on selkeä näkemys, miksi Norja menestyy hiihdossa niin laajalla rintamalla hyvin. Tilannetta taustoittava lista on tuttu: lahjakkuudet päätyvät maastohiihtoon, maassa on huippuluokan hiihtofasiliteetit kahdessa suurimmassakin kaupungissa, kolme miljoonaa ihmistä 15 minuutin ajomatkan päässä laduilta, kulttuuri ja valtavasti hiihtäjiä. Se on ainutlaatuinen yhdistelmä. Silti hän huomauttaa, ettei menestys tarkoita ylimielistä suhtautumista.

– Ylimielisiä meidän ei pidä olla, sillä voimme oppia paljon muilta mailta. Vaikkapa Sveitsistä Dario Colognalta, Suomessa on hyviä urheilijoita ja Ruotsilla on hyviä tuloksia olympialaisista, Sandbakk muistuttaa avoimesta ajattelusta.

-Heidi Lehikoinen