Näin mentaalivalmennus on järjestetty Suomen kestävyysmaajoukkueissa
Kestävyysjuoksun ja suunnistuksen päävalmentajat, maastohiihdon valmennuspäällikkö ja Olympiakomitean urheilupsykologi kertovat, miten mentaalivalmennus on näiden lajien maajoukkuetasolla järjestetty.
Kestävyysjuoksun ja suunnistuksen päävalmentajat, maastohiihdon valmennuspäällikkö ja Olympiakomitean urheilupsykologi kertovat, miten mentaalivalmennus on näiden lajien maajoukkuetasolla järjestetty.
Tuen saaminen tarvittaessa on tärkeää myös maajoukkuetoiminnan ulkopuolella. Kaikissa lajeissa asiantuntijapalveluita on saatavissa kaupunkien urheiluakatemioiden kautta, mutta akatemiajäsenyys on mahdollista vain opiskeleville urheilijoilla. Akatemiassa urheilupsykologin vastaanotolle pääsee tasosta riippuen sopimushintaan tai jopa maksutta.
Maajoukkueiden käytännöt ja käytettävissä olevat resurssit ovat vaihtelevia. Joukkueen mukana urheilupsykologi reissaa vain maastohiihdossa.
Maastohiihto
Suomen talviolympiajoukkueella oli ensimmäistä kertaa kisoissa mukana urheilupsykologi Sotsin olympialaisisa 2014, kun Olympiakomitean henkilöstöön kuuluva Hannaleena Ronkainen liittyi remmiin. Tultuaan valituksi päävalmentajaksi, pyysi Reijo Jylhä Ronkaisen mukaan maastohiihtojoukkueen urheilupsykologiksi.
– Sitä ennen henkisenä tukena toimi pitkään yksin kisapappi Leena Huovinen. Urheilupsykologin saaminen mukaan on kokonaisuuden rakentamisen kannalta hieno homma. Ronkainen on ollut mukana leireillä ja kisoissa. On tärkeää, että kauden ja kausien aikana urheilijat tutustuvat häneen ja hän urheilijoihin, miettii maastohiihdon valmennuspäällikkö Eero Hietanen.
Ronkainen on ollut mukana hiihtojoukkueessa reilun vuoden verran. Hän on kiertänyt maajoukkueen kanssa kotimaan leireillä ja kisoissa, ja oli mukana myös Falunin MM-kilpailuissa.
– Toiminta on nyt vakiintunutta. Minulla on selkeä rooli joukkueessa valmennustiimin tukena ja vahvistajana, Ronkainen iloitsee.
Syyskuussa hän matkustaa maajoukkueen leirille Saksaan Ruhpoldingiin. Ronkainen on hiihtäjien tavoitettavissa aina. Soittaa voi vaikka edellisenä iltana, jos kisapaineet kasvavat liian suuriksi.
– Olen kaikkien käytettävissä. Joidenkin urheilijoiden kanssa olemme pitäneet Skype-palaveria ja joidenkin kanssa vaihtelemme sähköposteja. Henkisen valmennuksen prosessit ovat hyvin yksilöllisiä, miettii Ronkainen. Hän on tehnyt väljempää yhteistyötä myös ampumahiihtäjien kanssa.
Juoksu
Kestävyysjuoksun päävalmentaja Tommy Ekblom kertoo, että maajoukkueen sopimusurheilijoilla on käytettävissä psykologi, johon voi ottaa yhteyttä oman tarpeen mukaan. Osa urheilijoista on käyttänyt palvelua, osa ei.
– Osalla henkinen puoli vahvistuu onnistuneen harjoittelun ja tulosten kautta. Toisilla taas suorituspaineet kasvavat liiankin suuriksi, jolloin niitä on yksin vaikea hallita, Ekblom tiivistää.
Ekblom näkee henkisen valmennuksen olevan tärkeä osa: vaikka kunto olisi rautaa, henkinen puoli voi pettää ja pilata tuloksen. Maajoukkueessa ei yhteisesti käydä läpi henkisen puolen kehittämistä, sillä Ekblom näkee sen olevan varsin yksilöllistä. Henkisen valmennuksen asema osana kokonaisvaltaista kehitystä on kuitenkin vahvistumassa juoksupuolella jatkuvasti.
Suomen naiset voittivat yleisurheilumaaottelun viikonloppuna Tukholmassa. Länsinaapurien päihittäminen vaatii myös henkistä kanttia. Kuva: Thomas Windestam DECA Text&Bild
Ekblom pitää tärkeänä urheiluakatemioissa luotua asiantuntijaverkostoa.
– Urheiluakatemioissa on palkattuja asiantuntijoita, jotka ovat urheilijoiden kanssa tekemisissä jatkuvasti. Urheilulukioissa on nykyään mahdollista valita henkisen valmennuksen kursseja, mikä kertoo mentaalivalmennuksen vahvistuvasta asemasta, Ekblom arvioi.
Suunnistus
Suunnistusmaajoukkueella ei ole erikseen henkisen valmennuksen asiantuntijaa tai urheilupsykologia käytössä. Päävalmentaja Juha Taini näkee henkisen valmennuksen olevan niin tiivis osa kokonaisvaltaista kehittymistä, ettei sen erottamisesta omaksi alueekseen ole hyötyä tai se ei oikeastaan ole edes mahdollista.
– Olen kokenut, että esimerkiksi yksittäisen luennon pitäminen leirin yhteydessä jää pinnalliseksi raapaisuksi, josta ei ole hyötyä, joten sellaisia ei ole pidetty. Henkinen valmentautuminen on jokapäiväisessä tekemisessä toteutettavia pieniä asioita, Taini kertoo näkemyksestään.
Juha Tainin luotsaama maajoukkue onnistui Vuokatin koti-MM-kisoissa vuonna 2013. Kuva: Kestävyysurheilu.fi
Taini itse on saanut valmentajana kehittymiseen apua Olympiakomitean urheilupsykologin Hannaleena Ronkaisen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
– Olemme tavanneet muutaman kerran ja maajoukkueen valmennuksessa olen toteuttanut henkiseen valmennukseen liittyviä asioita, joita suurin osa urheilijoista ei huomaa tai ei miellä erillisesti henkisen valmennuksen osaksi. Ne liittyvät muun muassa ryhmädynamiikkaan ja siihen, miten urheilija kokee suorituksen ja urheilemisen, Taini kertoo.
Mielikuvaharjoittelu on suunnistuksessa olennainen osa suunnistustaidollista kehitystä. Mielikuvissa voi suunnistaa paljon enemmän rastivälejä erilaisissa maastoissa kuin fyysisesti on mahdollista.
– Mielikuvaharjoittelu on käytössä jollain tasolla varmasti kaikilla maajoukkueurheilijoilla, Taini sanoo. Leireillä pohditaan yhdessä maastojen erityispiirteitä ja suunnistustekniikkaa eri maastoissa. Monet mentaalipuolen asiat ovat kuitenkin niin yksilöllisiä, ettei niitä ole mahdollista käsitellä yhteisesti. Taini kertoo useampien urheilijoiden käyttäneen jossain vaiheessa uraansa urheilupsykologin palveluita. Joinain vuosina maajoukkueurheilijoilla on ollut käytössä tuki- ja huoltotoimia varten korvamerkittyä rahaa, jota on voinut käyttää myös psykologikäynteihin.
Nuorten maajoukkueessa henkinen valmennus on ollut tänä vuonna yhtenä pääteemana.
– Nuorten joukkueella on ollut käytössä turkulainen urheilupsykologi Tuomas Grönman, joka on tavannut joukkuetta kotimaan leireillä. Tavoite on ollut kasvattaa itseluottamusta ja itsetuntemusta, Taini kertoo nuorten toiminnasta.
Päävalmentajan mielestä olisi tärkeää, että urheilijoilla olisi hyviä tukihenkilöitä maajoukkuetoiminnan ulkopuolella.
– Maajoukkueessa vaatimustaso on huippu-urheilun mukaisesti kova. Tottakai mietin, miten palautetta annan, mutta välillä se voi olla tarvittaessa suoraa ja kovaakin. On tärkeää, että on joku, jonka kanssa käsitellä palautetta ja kasvattaa itseluottamusta, sanoo Taini.
– Outi Hytönen




