Viime talvena uransa ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoiton Liberecissä ottanut Mona-Liisa Malvalehto valmistautuu luottavaisin mielin tulevaan olympiatalveen. Harjoittelu on sujunut hyvin ja testeissä on tullut ennätystuloksia. Malvalehto ei viihdy korkeanpaikan leireillä, niinpä häneltä jää tuleva maajoukkueen Italian korkeanpaikan leiri väliin. Kotioloissa harjoittelu onkin Malvalehdolle kaikkein mukavinta harjoittelua.

Kesällä 30-vuotta täyttänyt Malvalehto on tehnyt vahvan paluun huipulle aikuisiällä juniorivuosien menestyksen jälkeen. Malvalehdon Liberecin sprinttivoitto oli ainoa suomalainen henkilökohtainen maailmancupin osakilpailuvoitto viime talvena. Lisäksi hän voitti Sotshin parisprinttiviestin Sotshissa tulevilla olympialaduilla yhdessä Anne Kyllösen kanssa. Val di Fiemmen MM-kisoissa Malvalehto sijoittui sprintissä seitsemänneksi voitettuaan kilpailun prologin, mutta karsiuduttuaan finaalista.

Nyt Malvalehdon tarkoituksena onkin katsoa kortit loppuun asti, kuinka pitkälle hän hiihtäjänä oikein urallaan yltää. Tulevaan talveen Malvalehto lähtee luottavaisin mielin, varsinkin kun ensimmäiset voitot on nyt saavutettu.

– Liberecin maailmancupin osakilpailuvoitto oli henkisesti minulle iso juttu ja se antoi paljon itseluottamusta, Malvalehto kertoi Peltosen suksitehtaan tiedotustilaisuudessa Heinolassa.

– Nyt on tarkoitus katsoa, että kuinka pitkälle sitä oikein hiihtäjänä yltää. Lahden MM-kisat 2017 kiinnostavat ilman muuta ja miksei samalla myös seuraavan vuoden olympialaiset, mikäli perhetilanne ja terveys ja tulokset totta kai, sen sallivat.

Malvalehdon itseluottamusta tulevaa olympiatalvea ajatellen on nostanut myös hyvin sujunut kesäharjoittelu. Ongelmia ei ole ollut ja hiljattain hän teki mattotestissä uudet ennätysluvut.

– Kesällä kaikki ominaisuudet ovat menneet eteenpäin ja toivottavasti se näkyy myös talvella, Malvalehto toivoo.

Mona-Liisa Malvalehtoa valmentaa hänen miehensä Ville Nousiainen, joka tähtää vaimonsa tavoin tiukasti Sotshin talviolympialaisiin.

– Hieman ollaan tuotu vaihteluväliä lisää harjoituksiin, eli kovemmat harjoitukset ollaan tehty entistä kovempaa ja hiljaiset lenkit vastaavasti hiljempaa. Juoksua ja suolla harjoittelua on myöskin tullut hieman aiempaa enemmän, Ville Nousiainen kertoo vaimonsa harjoittelusta.

Malvalehto on luonnostaan nopea, joten hänen harjoittelu on hyvin pitkälti normaalimatkojen hiihtäjien harjoittelua. Toki esimerkiksi nopeus- ja loikkaharjoituksia on aina silloin tällöin ohjelmassa.

Val Senalesin sijaan Vuokattiin

Suomen A-maajoukkueen hiihtäjillä on lokakuussa perinteinen Italian korkeanpaikan leiri Val Senalesissa ensi viikosta lähtien, mutta Malvalehto ei ole Italiaan lähdössä. Sen sijaan hän suuntaa omalle leirilleen Vuokattiin.

– Minulla ei ole koskaan ollut hyviä kokemuksia lokakuun korkeanpaikan leireistä ja korkealla pitkään olosta. Ikinä ei Italian leiristä ole ollut hyötyä vaan päinvastoin. Eikä ensi talven tulokset tule olemaan tästä leiristä kiinni. Siksi lähden Vuokattiin, jossa saan tehtyä laadukkaampia harjoituksia ensilumen ladulla sekä sulalla maalla. Se on minulle parempi vaihtoehto tässä vaiheessa kautta, Mona-Liisa Malvalehto perustelee ratkaisuaan jäädä pois maajoukkueen korkeanpaikan leiriltä.

– Italiassa hiihtovauhditkin tuppaavat menemään niin hitaiksi. Vuokatissa pystyn tekemään vauhdikkaampia hiihtolenkkejä, Malvalehto jatkaa.

Ville Nousiainen sen sijaan on Italiaan lähdössä, tosin lyhyemmälle kymmenen päivän leirille hänkin ainoastaan, sillä myöskään hänen kokemukset pitkältä lokakuun korkeanpaikan leiriltä eivät ole niin hyvät.

Myös Tour de Skin suhteen avioparin ajatukset ovat erilaiset. Nousiaiselle Tour de Ski on aina sopinut hyvin ja ollut hyvä ponnahduslauta jatkokautta ajatellen ja Nousiainen on Tourille lähdössä, mikäli valinta osuu kohdilleen. Malvalehto ei sen sijaan Tourille lähde.

– En lähde Tourille vaikka pääsisinkin. Silloin on tärkeää harjoitella kaksi viikkoa kaikessa rauhassa, Malvalehto perustelee.

Suoraan alhaalta myös Sotshiin

Myös Mona-Liisa Malvalehdon ehdoton kauden ykköstavoite on Sotshin talviolympialaiset, jossa henkilökohtainen sprintti käydään tällä kertaa vapaalla tyylillä. Malvalehdon mukaan se, että Sotshissa kilpaillaan korkealla ja raskaalla reitillä, ei ole näkynyt hänen harjoittelussaan.

– Avainasemassa on vauhdin löytyminen ja se, että on kunnossa. Silloin kun on kunnossa, niin radalla ei ole niin merkitystä, vaan kaikki radat sopivat, Rovaniemeltä kotoisin oleva Malvalehto sanoo.

– Hiukan sitä rataa voi miettiä, kuten millainen loppusuora on. Sotshissa tullaan alamäestä kovasta vauhdista tasaiselle ja siinä pyritään vauhti säilyttämään mahdollisimman pitkään. Mutta tämä on sitä pientä hienosäätöä harjoittelussa perussapluunan pysyessä samana.

Malvalehdon parempi tyyli on tähän saakka ollut perinteinen, siksi hän on pyrkinyt parantamaan myös vapaan tyylin tekniikkaansa.

– Vapaata on ollut koko ajan enemmän ohjelmassa ja perinteinen on tullut siinä rinnalla. Mutta en minä pelkästään Sotshin takia ole vapaata kehittänyt. Perinteinen on Suomessa pitkälti tasatyöntöä ja siksi vapaa tyyli on kunnon puolesta parempaa harjoittelua.

Viime talvena Malvalehto voitti yhdessä Anne Kyllösen kanssa komeasti Sotshin esikisojen parisprinttiviestin perinteisellä tyylillä ja samalla tyylillä kilpaillaan myös olympialaisissa. Malvalehto myöntääkin, että myös parisprinttiviesti on hänen mielessä.

– Parisprinttiviesti kiinnostaa totta kai, mutta monta muutakin tyttöä haluaa varmasti tuon kilpailun hiihtää, joten katsotaan sitä sitten myöhemmin, Malvalehto tuumii.

Malvalehto on päättänyt, ettei lähde viimeistelemään kuntoaan korkealle ennen Sotshiakaan, vaan valmistautuu kotioloissa olympialaisiin.

– Viime talvena tulin Sotshiin suoraan alhaalta ja se toimi hyvin ja siitä jäi hyvät kokemukset. Samaa sapluunaa aion käyttää myös tänä vuonna. Jos vaan mahdollista, niin aion viimeistellä kuntoni kotioloissa. Se on myös henkisesti parempi ratkaisu, kun saa olla kotona lapsen kanssa mahdollisimman pitkään, pian kolmivuotiaan Isabella-tytön äiti kertoo.

Malvalehto aikoo myös kisojen aikaan majoittua mahdollisesti alempaan kisakylään, josta tulee sitten gondoli-hissillä kilpailupaikalle.

Kotiharjoittelu mieluisinta harjoittelua

Mona-Liisa Malvalehto kertoo, että viihtyy erinomaisesti kotona, jossa löytyy hyvät harjoitusolot heti kotiovelta.

– Kotiharjoittelu on minulle parasta. Kotiovelta pääsee suoraan ladulle ja rullahiihtämään. Ja kotoa löytyy myös kuntosali omasta takaa, niin siellä on mieluisinta harjoitella. Se on myös henkisesti paras ratkaisu, kun saa olla kotona lapsen kanssa. Vuorotellen käymme kotona lenkillä ja toinen on silloin lapsen kanssa, Malvalehto harjoittelusta kotioloissa.

– Koti ja arkielämä on minulle parasta mitä voi olla. Ja Isabellan kanssa on aina helpompaa olla kotona, myös musiikissa ja harmonikan soitossa aikanaan menestynyt monilahjakkuus kertoo.

Mona-Liisa Malvalehto taitaa myös harmonikan soiton. Kuva: Hevoskuuri.fiMalvalehto on löytänyt kotoa ja perheestä keinon päästä välillä eroon urheilusta, joka on luonnollisesti suuri osa kahden huippu-urheilijan muodostaman perheen elämää.

– Normaalilla perhe-elämällä ja Isabellan kanssa ollessa saa kaikkein parhaiten ajatukset pois urheilusta. Ja jos ei saa, niin kyllä se Ville muistuttaa asiasta, Malvalehto naurahtaa.

Malvalehto osaa myös arvostaa sitä, kuinka hän useamman vaikeamman vuoden jälkeen on jälleen päässyt huipulle.

– Totta kai olen tyytyväinen siihen, että olen vaikeuksien jälkeen tullut takaisin ja osaan sitä arvostaa. Myös ikä ja lapsi on tuonut perspektiiviä asiaan ja uskon, että kaikella on tarkoituksensa. Ja jokaisella urheilijallahan on välillä ylä- ja alamäkeä ja toisilla sitä on enemmän, Malvalehto pohtii.

– Ja nyt haluan nähdä kuinka paljon saan itsestäni irti hiihtäjänä.

Malvalehto haluaa jatkossakin mennä vahvuus edellä eli keskittyä sprinttihiihtoon, mutta hän haluaa kokeilla rahkeitaan myös normaalimatkoilla aika-ajoin.

– En tiedä onko minusta ihan podiumille asti, mutta jos nyt pistesijoille ainakin. Vahvuus edellä tässä kuitenkin mennään ja minulla on sellaisia vahvuuksia, mitä muilta hiihtäjiltä ei löydy ja ne pitää hyödyntää, Malvalehto sanoo ja kertoo, että myös normaaliviesti ja varsinkin sen aloitusosuus kiehtoo häntä kovasti.

– Mutta meillä on tosi kova naisten joukkue ja kova kilpailu viestipaikoista, Malvalehto tietää, ettei viestipaikan saavuttaminen tule olemaan helppoa.

Mona-Liisa Malvalehto on luonnostaan varsin nopea ja hän on aina pärjännyt hyvin aika-ajossa, mutta pudotuserissä kestävyys ei ole vielä riittänyt kaikkia neljää starttia kunnolla.

– Kestävyys on parantunut koko ajan ja viime talvena jaksoin jo hiihtää paremmin ja paremmin loppuun asti. Ja mitä kovakuntoisempi sitä on, niin sitä enemmän pystyy säästämään voimia finaaliin.

– Viimeiset erät ovat mitä kovinta kestävyysurheilua, kun palautuminen lyhentyy koko ajan. Sillä kuinka kovaa prologin hiihtää, ei ole merkitystä finaaleja ajatellen, sillä kuka tahansa palautuu kahdessa tunnistaa, Malvalehto vastaa kritiikkiin, että hän hiihtäisi prologit liian lujaa finaaleja ajatellen.

Hevoskuuri toivoo muiden hiihdon ystävien tavoin, että Mona-Liisa Malvalehdon kestävyys kestäisi loppuun asti Sotshin äärimmäisen rankassa olympiasprintissä.

– Tero Viljanen