Miika Kirmulan hyvä kunto MM-kisojen alla ei ole sattumaa. Takana on ehjä harjoituskausi. Kirmula on maajoukkuemiehistä kenties vähiten juokseva, mutta eniten pyöräilevä suunnistaja. Urheilija itse pitää pyöräilyä hyvänä harjoitusmuotona, vaikka valmentaja suhtautuukin siihen pienellä varauksella.

Urheilija itse arvelee hyvän kunnon olevan seurausta siitä, että juoksumäärät ovat nousseet. Aiemmin hän joutui turvautumaan muuhun harjoitteluun enemmän loukkaantumisten vuoksi, mutta nyt keho on antanut kerätä kilometrejä myös jalkaisin.

Kirmula kertoo intervallityyppisen harjoittelun sopivan paljon paremmin kuin tasavauhtisen.

– Tuntuu, että niissä saa kropasta paljon paremmin irti, hän perustelee.

Intervalleja on tehty juosten ja suunnistaen. Sileän juoksua on vähemmän, mutta Kirmula juoksee vetoja maastossa myös ilman karttaa.

– Siinä saa kehosta vielä enemmän irti kuin kartan kanssa, kun suunnistuselementti ei ole hidastamassa.

Mitään vakioharjoituksia ohjelmassa ei ole, ja etenkin suunnistusvedoissa sellaisen suunnittelu olisikin mahdotonta. Mutta usein yhden vedon pituus on 8-10 minuuttia, eikä niitä tehdä neljää enempää.

Pyöräily ei vie herkkyyttä

Kirmula on tehnyt intervalleja myös pyörällä. Tuolloin tehollinen aika on suurempi, 45-60 minuuttia.. Harjoituskaudella ohjelmassa on ollut myös pitkiä pyörälenkkejä peruskestävyysvauhdilla.

Viime aikoina muun muassa sosiaalisessa mediassa on keskusteltu siitä, onko pyöräily hyvä harjoitusmuoto sellaiselle kestävyysurheilijalle, joka suorittaa kilpasuorituksen jaloilla tai suksilla ilman ketjun pyöritystä. Toiset sanovat, että pyöräily vie juoksumieheltä herkkyyden, toiset pitävät pyöräilyä erinomaisena monipuolisuuden tarjoajana. Kirmulan mielestä pyöräily ei ole pois suunnistusvauhdista.

– Tietenkin jokainen yksilö on erilainen, mutta minun mielestäni se ei vaikuta ainakaan negatiivisesti. Eri asia on tietenkin, jos on esimerkiksi 200 metrin juoksija, joka tarvitsee todellista herkkyyttä, mutta pidemmillä matkoilla en usko siitä olevan haittaa. Tietenkin pitää myös pystyä tekemään oman lajinsa lajiharjoittelua, hän muistuttaa.

Valmentaja: Pyöräilystä lajinomaista voimaa

Kirmulan valmentaja Janne Salmi on suhtautunut suojattinsa pyöräilyyn varauksella, mutta toisaalta hän muistuttaa, että se mikä toimii toisella, ei toimi toisella.
Salmen mukaan pyöräily sopii suunnistajalle kuitenkin hyvin harjoituskauden lajiksi.

– Pyöräilyssä ei ole iskutusta, joten mielestäni se väistämättä vie kimmoisuutta. Mutta pyöräily jyrkkiin ylämäkiin putkelta on mielestäni aivan erinomaista lajivoimaharjoittelua suunnistajalle. Siinä pistetään pakarat ja jalat todella koville.

Kuva: Touho Häkkinen

Pyöräilyharjoittelu kilpailukaudella ei tullut Salmen aktiiviaikoina kuuloonkaan.

– Itse jouduin pyöräilemään olosuhteiden pakosta yhden loppukesän. Syksyn maailmancupeissa jalat eivät toimineet lainkaan niin kuin odotin. Kunnon virittelyyn toimivat kovat juoksuharjoitukset, loikat ja kuntopiirit. Viimeisen vireen ja lihaksiston virittely pyöräilemällä olisi ollut itselleni aivan no go -homma.

– Mutta tämä on niin yksilöllistä. Jotkuthan saavat lihaksistoon hyvän vireen vesijuoksemalla ennen tärkeää kilpailua. Miika on lahjakas pyöräilijä ja hän osaa myös ajaa hiljaa. Tämähän onkin se valmennuksen hienous, että jokaiselle yksilölle on löydettävä toimiva malli.

Valmentaja myös muistuttaa, että viime aikoina Kirmula on pyöräillyt vähemmän, kun juoksukin on ollut mahdollista.

Nyt MM-kisoja edeltävällä viikolla ohjelmassa on erittäin kevyttä harjoittelua, jopa täydellisiä lepopäiviä. Mukaan mahtuu yksi harjoitus, jossa mennään reilut 10 minuuttia tehokkaammin. Suomen MM-joukkue matkustaa Norjaan sunnuntaina, mutta Kirmula ottaa varaslähdön ja menee paikalle jo perjantaina.

Sunnuntaina suomalainen hioo vielä maastotuntumaa viimeisen kerran Norjassa suunnistusharjoituksen merkeissä, mutta maltin pitäen: vauhdikasta suunnistusta ei kertyne juuri 10 minuuttia enempää, sillä tiistaista lauantaihin käydään neljä kovaa starttia.

-Juho-Veikko Hytönen