Martti Jylhä voitti nuorten maailmanmestaruuden kympillä, mutta nousi maailman huipulle vapaan sprintissä. Pian 27 vuotta täyttävän rovaniemeläisen panostus pysyy sprintissä tulevinakin vuosina, mutta tavoitteena on nostaa tasoa normaalimatkoilla sen verran, että viestijoukkueeseen olisi mahdollisuuksia.

Jylhällä on hapenotonkin puolesta edellytyksiä hiihtää lyhyempiä normaalimatkoja kansainvälisestikin hyvin, vaikka hän teki vuosia sitten valinnan panostaa sprinttiin. Hyvä kestävyys auttaa myös sprinttihiihtäjää ratkaisuhetkillä, joten perusharjoittelun osalta sprintterin tekeminen ei normaalimatkan hiihtäjästä juuri poikkea.

– Nyt olen tehnyt aerobista tehoa, ala-alueen vk:ta ja vastaavaa. Kovemmat harjoitukset ovat olleet lyhyempiä vetoja mutta kovempia mitä ne olisivat normaalimatkoille panostaessa. Siinä tapauksessa pitäisi tehdä enemmän anaerobista suorituskyvyn harjoittelua niille matkoille, Jylhä kertoi kestävyysurheilu.fi:lle.

Vuokatti Ski Team Kainuun kovaan ryhmään kuuluva urheilija ei osaa arvioida, millä tasolla olisi, jos olisi satsannut enemmän normaalimatkoille. Näyttöä Jylhän kestävyysominaisuuksista on kuitenkin saatu maailmancupissakin, sillä hän hiihti Rukalla 2009 komeasti pisteille (26:s) perinteisen 15 kilometrillä.

– Alkukaudesta olen hiihtänyt ihan kohtuullisia normaalimatkan hiihtoja. Kilpailukausi kun käynnistyy, olen sitten hiihtänyt pelkästään sprinttiä marraskuusta maaliskuulle. Talvella voi tehdä kilpailunomaisia harjoituksia normaalimatkoilla, ja olenkin tehnyt, mutta kansainvälisiä kovia kisoja ei pääse hiihtämään, Jylhä sanoo hieman harmissaan.

Miesten sprintissä erikoistuminen näkyy, vaikka yksittäisiä molemmissa hyvin pärjääviä hiihtäjiä onkin. Innostava esimerkki Jylhälle on sprintterikollega Emil Jönsson, joka on melko kilpailukykyinen myös 10 ja 15 kilometrin matkoilla.

– Se on tavoite itsellekin, että saavuttaisi normaalimatkoilla sellaisen tason. Viestipaikka on tuleville vuosille iso tavoite. Kotikisoja 2017 ajatellenkin viestihommiin on tavoite nousta, Jylhä sanoo ja toivoo mahdollisuuksia näyttää kykyjään myös viestihiihtäjänä.

”Tasatyönnössäni on paljon kehittämisen varaa”

Jylhä aloitteli harjoituskauttaan Kilpisjärven-leirillä toukokuun alkupuolella. Siellä mittariin kertyi jo ennakkoarvion mukaan puolet toukokuun harjoitustunneista, pitkistä lenkeistä nautiskellen. Vastaavalla tavalla hän on avannut harjoituskauttaan kaksi kertaa aikaisemmin. Viime keväänä harjoitteluun vaikutti kuntoutuminen loppukauden 2013 pilanneesta nilkkavammasta, mutta nyt tekemistä ei sotke mikään.

– Nyt ei tarvitse niin paljon miettiä. Voin monipuolisemmin tehdä asioita. Viime keväänä jouduin juoksun ja salilla tiettyjen asioiden suhteen ottamaan varovaisemmin.

Vapaa hiihtotapa on sujunut Jylhällä paremmin. Viime kaudella arvokisojen hänelle tärkein matka käytiin vapaalla, mikä toi lisäpanostusta harjoituskauteen. Nyt vastaavaa viilausta tehdään perinteisen osalta, mutta pääsapluuna pysyy samana.

– Viime vuonna tehtiin paljon ylämäkihiihtoa vapaalla. Nyt painopiste on perinteisellä ja tasatyöntö tulee olemaan vastaavassa roolissa. Tasatyönnössäni on paljon kehittämisen varaa. Vaikka se on kehittynyt vuosien varrella, ei siihen ole ollut erityistä projektia. Se on nyt isoin asia. Se kehittää perinteistä ja auttaa myös vapaalla.

Tuloslistatkin kertovat, että perinteisellä Jylhä ei ole aivan samalla tasolla maailman valioiden joukossa kuin vapaan sprintissä. Vapaalla taso on rutiinisuorituksellakin kymmenennen sijan paikkeilla, perinteisellä hän sijojen 20–30 paikkeilla. Viime kaudella hän ylsi perinteiselläkin sijoille 12 ja 13.

– Varsinkin perinteisen arvokisavuonna perinteinen kulkee muillakin kovempaa. Viime kaudella perinteisellä vahvemmat yrittivät kehittää vapaata ehkä perinteisen kustannuksellakin. En harhaudu omasta tasostani. Minulla jalat toimivat perinteisen hiihdossa riittävän hyvin, ja jos projektini onnistuu, siitä tulee hyvä, Jylhä arvioi omaa perinteistään.

Kehittämisen varaa on, sillä aiemmin hänelle vahvempaa hiihtotapaa on vaalittu eikä perinteistä ole yritetty kehittää sen kustannuksella.

– Sellaiseen en ole koskaan heittäytynyt, mutta nyt otetaan ehkä vähän riskiäkin. Rullahiihtoa tulee enemmän perinteisellä kuin vapaalla, myös kovempia harjoituksia. Myös oheisharjoittelussa perinteiseen panostaminen näkyy, Jylhä kertoo ja sanoo tykänneensä kovasti Falunin sprinttiradasta.

– Lopun lasku on aika pitkä, varmasti yksi pisimmistä mitä on. Ehkä se on vähän turhan kaksijakoinen, kun alussa on nousua. Paraskuntoisin tulee kuitenkin varmasti voittamaan, mutta myös kalusto tulee isoon rooliin.Martti Jylhän mielessä ovat jo Falunin MM-kilpailut Kilpisjärven hangillakin. Kuva: Martti Jylhän albumi

– Heidi Lehikoinen