Maratoonari Manninen onnistui oikeassa paikassa
Kestävyysurheilu.fi kysyi kestävyysjuoksija Henri Manniselta ja valmentajaltaan Tuomo Lehtiseltä Berliinin maratonilla onnistumisesta sekä ensi kauteen valmistautumisesta.
Kestävyysurheilu.fi kysyi kestävyysjuoksija Henri Manniselta ja valmentajaltaan Tuomo Lehtiseltä Berliinin maratonilla onnistumisesta sekä ensi kauteen valmistautumisesta.
Henri Manninen vastasi syksyn kenties odotetuimmasta ja iloisimmasta kotimaisesta maratontuloksesta. 29-vuotias keskisuomalainen kohensi syyskuun lopulla juostulla Berliinin maratonilla ennätystään aikaan 2.16.43 alittaen samalla Suomen Urheiluliiton ensi kesän MM-kisoihin asettaman karsintarajan 2.17.00.
Mannisen aiempi ennätys 2.18.31 syntyi Hampurin maratonilla viime keväänä. Tuo aika uupui valitettavat 31 sekuntia SUL:n asettamasta karsintarajasta viime kesän Zürichin EM-kisoihin ja kisapaikka jäi näin haaveeksi. Jyväskylän Kenttäurheilijoiden mies onkin Berliinin onnistumisestaan syystä mielissään ja katseensa ovat tiukasti suunnattu kohti ensi kesänä Kiinan Pekingissä käytäviä yleisurheilun MM-kisoja.
Onnittelut loistojuoksustasi ja ennätyksestäsi Berliinissä! Miltä nyt tuntuu?
– Kiitos onnittelusta, hyvältä tuntuu kun kerrankin onnistui oikeassa paikassa, ja oma tavoitteenani ollut MM-kisaraja alittui kerta heitolla, kertoo Henri Manninen.
Kertaisitko Berliinin maratonia vielä hieman? Miten kilpailu sujui kohdaltasi ja menikö kaikki suunnitellusti?
– Kilpailu sujui tällä kertaa juuri niin kuin sen pitikin, lähdin hakemaan SUL:n asettamaa kisarajaa 2.17.00. Minulla oli ryhmä, jossa jänis veti puolimatkaan 1.08 vauhdilla, jonka jälkeen ryhmä alkoi harventua. Oma vauhtini pysyi koko matkan tasaisena, josta kertoo sekin, että toinen puolisko meni lähes samalla vauhdilla. Kilpailun aikana ei ollut juurikaan ongelmia, ainoastaan joitain pieniä krampin poikasia. Oli mahtava huomata, ettei tällä kertaa seinää tullut vastaan missään vaiheessa.
Poikkesiko tähän maratoniin valmistautuminen millään tavalla aiempiin maratoneihin valmistautumisesta?
– Valmistautumiseni ei juurikaan poikennut aiemmista maratoneistani, ainoastaan nyt kävi niin, että pysyin terveenä loppuun asti eikä flunssat yms. päässeet pilaamaan iskukykyäni.
Mikä on tavoitteesi Pekingin MM-maratonilla?
– Omat tavoitteeni ovat tietenkin korkealla Pekingissä. Sijoituksista en ala vielä tässä vaiheessa sen enempää spekuloimaan, mutta mahdollisimman korkealla toivoisin itseni näkevän. Aikatavoite riippuu Pekingin olosuhteista ja reitistä, mikäli kaikki ovat kunnossa, uskon pystyväni alle 2.15.00 aikaan. Toki se vaatii myös sen, että harjoiskausi sujuu ongelmitta.
Minkä verran aiot kilpailla ennen MM-maratonia? Muuttuuko esimerkiksi kesän kisaohjelma? Vedätkö keväällä maratonin?
– Nyt kun kisaraja on tehty, ei ole tarvetta juosta keväällä enää maratonia, vaan voin keskittyä harjoitteluun. Todennäköisesti kilpailen ainakin yhden tai kaksi puolimaratonia talven ja kevään aikana, sekä joitain lyhyempiä maantiekisoja. Kesän kisaohjelma tulee muuttumaan siinä mielessä, että minua tuskin nähdään radalla, ainakaan monesti, vaan pysyn tiukasti maratonkeskittyneisyydessä.
Mannisen valmentaja Tuomo Lehtinen: ”Isoin asia Henrin treenaamisessa on ollut se, että mies päätti 1,5 sitten panostaa täysipainoisesti maratonille”
Valmistauduttiinko tälle maratonille millään tavalla aiemmista maratoneista poiketen?
– Ei valmistauduttu mitenkään kovin erilaisesti. Henri oli hyvässä kunnossa jo keväällä, mutta silloin viimeinen kuukausi meni valmistautumisen kannalta hankalaksi sairastelujen vuoksi. Juoksi Hampurissa 2.18,31, mikä oli ok, mutta tiesimme, että ehjällä valmistautumisella pystyisi parantamaan, Tuomo Lehtinen aloittaa.
– SM-maastojen jälkeen Henriltä löytyi keuhkoklamydia, joka tapettiin antibiootein. Sen jälkeen tuli kesäkuusta asti 4 kuukauden ehjä maratonjakso, johon kuului pari tärkeää alimatkan kisaa (kaksi kymppiä: Kalevan kisat ja maaottelu sekä 10 mailin maantiekisa Saksassa). Kaikki kisat hän juoksi isommin valmistautumatta kesken treenijakson, kevyeiden viikkojen yhteydessä. Olo oli koko kesän ja alkusyksyn jakson aikana tuore ja kun ei viimeisten viikkojenkaan aikana ongelmia tullut, sai ulosmitattua ehjän kisan Berliinissä.
– Isoin asia treenaamisessa on ollut se, että mies päätti 1,5 sitten panostaa täysipainoisesti maratonille. Sen jälkeen on ollut helpompaa treenata ja tehdä suunnitelmia, kun ei ole tarvinnut satsata ratakisoihin. Juoksija ei voi saada yhtaikaa kaikkea. Itseluottamus on parantunut, ja tekemiseen on tullut tiettyä rauhallisuutta ja varmuutta. Kulunut kausi on ollut ehjä, kilometrejä on minun arvioni mukaan tullut noin 8000 (yhteenveto vielä tekemättä).
– On pyritty treenaamaan siten, että ei ole niinkään keskitytty yksittäisiin koviin viikkoihin vaan kokonaisiin jaksoihin. Henri on joskus juossut yksittäisinä viikkoina enemmänkin, mutta nyt parhaat viikot ovat asettuneet 200 kilometrin paikkeille. Normiviikot neljän kuukauden jaksolla olivat aluksi 160-170, sitten 180-190, parhaina viikkoina 190-200 ja viimeisen kuukauden aikana 150-160.
Millä tavalla valmistaudutaan tuleviin MM-kisoihin? Minkälaisia leirejä tulee olemaan?
– Tulevan kauden suunnitelma on auki, sillä siihen vaikuttaa paljon se, millainen budjetti saadaan kasaan. (liiton/OK:n rahat auki, seuran tuki + omat tukijat) Tavoite on päästä tekemään kolme kuukauden mittaista korkean paikan leiriä, ensimmäinen vuoden vaihteessa Etelä-Afrikassa, huhtikuussa Flagstaffissa Yhdysvalloissa ja kesäkuussa Euroopassa. Henri ei tule Pekingiin korkealta, koska ikinä suoraan kisaan tuleminen korkealta ei ole hänellä onnistunut. Hän ei juokse enää täyttä maratonia ennen Pekingiä, mutta haemme kahta puolikasta (helmi/maaliskuu + touko/kesäkuu).
Millaisia kehittymismahdollisuuksia sinä valmennettavassasi näet? Kuinka kovaa uskot Henrin parhaimmillaan pystyvän juoksemaan?
– Henri on loppujen lopuksi aika kokematon maantiejuoksija, sen vuoksi koen tärkeäksi kilpailla aika paljon. Alimatkoilta saa kovuutta ja vauhtireserviä maratonille. Muuten pääpaino on totutuilla linjoilla -> Lisää vauhtikestävyyttä, helppoutta matkavauhtiin ja voimaa jalkoihin kahdella voimajaksolla.
– En halua sanoa mitään uran tavoitetta. Hän on juossut kolmella edellisellä maratonilla ennätyksensä, ja nyt kestävyys ja vauhdinjaon tuntemus olivat sillä tasolla, että kisa tuli ensimmäistä kertaa ehjästi läpi. Seuraava tavoite on 2.15 alitus. Tuleeko se Pekingissä, riippuu toki paljon olosuhteista ja tulevan harjoituskauden onnistumisesta.
Aiotko lähteä Pekingin MM-kisoihin seuraamaan Henrin kilpailua?
– En ole miettinyt asiaa ollenkaan. Pekingin reissu tuntuu aika kaukaiselta ja kalliilta juuri tällä hetkellä.
Kestävyysurheilu.fi toivottaa kaksikolle rutkasti tsemppiä matkalla Pekingin MM-maratonille!
>>Henri Manninen Tilastopajassa
-Jarno Maimonen





