Maarit Valtonen: ”Painon optimointi ajankohtaista vasta huippuvaiheessa aikuisiällä”
Olympiajoukkueen vastuulääkäri Maarit Valtonen avasi uusimmassa Latu Podcastissä näkemyksiään naisterveyteen liittyvistä kysymyksistä. Aihe on ollut pinnalla kun sekä Norjan Ingvild Flugstad Östebergin että hiukan myöhemmin Ruotsin Frida Karlssonin ilmoittivat jäävänsä määrittelemättömäksi ajaksi kilpailutauolle.
Olympiajoukkueen vastuulääkäri Maarit Valtonen avasi uusimmassa Latu Podcastissä näkemyksiään naisterveyteen liittyvistä kysymyksistä. Aihe on ollut pinnalla kun sekä Norjan Ingvild Flugstad Östebergin että hiukan myöhemmin Ruotsin Frida Karlssonin ilmoittivat jäävänsä määrittelemättömäksi ajaksi kilpailutauolle.
Valtonen näkee, että epidemiasta ei kuitenkaan ole kyse.
–Kyllä tämän tyyppiset naisterveyteen liittyvät haasteet ovat olleet olemassa. Asia herättää tietysti eri tavalla huomiota, kun syksyllä on tullut esiin näkyvien urheilijoiden terveyshaasteita.
Valtonen sanoo, että maajoukkueurheilijat käyvät säännöllisesti terveystarkastuksissa, joissa naisurheiluun liittyvät erityispiirteet käydään läpi ja ongelmiin voidaan tarttua. Valtonen näkee, että haasteet ovat isompia nuorilla urheilijoilla.
– Usein käy valitettavasti niin, että nuori urheilija jää polun alkuvaiheelle, kun ne terveyshaasteet on niin suuret, ettei päästä saavuttamaan potentiaalia aikuisten sarjassa.
Valtosen mukaan asiassa on osin menty eteenpäin.
–On ymmärretty, että kuukautiskierto ja sen säännöllisyys on osa hyvää urheilijan terveyttä. Nainen tarvitsee naishormoni estrogeeniä harjoitusvasteen saamiseen ja palautumiseen.
Yleisurheilutaustan omaava Valtonen kertoo, että 90-luvulla tavoite oli ennemminkin, että kuukautiset jäisivät pois. Kuviteltiin, että silloin nainen olisi tarpeeksi kuivassa kunnossa.
–Tämä käsitys on onneksi jo tänä päivänä kaadettu. Vaikka ravinnosta puhutaan enemmän ja urheilijat ovat paljon valveutuneempia ja 90-lukuun verrattuna paljon fiksumpia, mutta siltikin me menetämme liian monta lahjakasta nuorta rasitusvammakierteeseen.
Valtonen korostaa, että urheilijan ja valmentajan täytyy ymmärtää että energiaa ja polttoainetta tarvitaan harjoitusvasteeseen ja palautumiseen.
–Toivoisen, että vielä enemmän kiinnitettäisiin huomiota 14 vuotiaasta aikuisikään, jotta pystytään turvaamaan nuoren naisen sekä hormonitoiminnan kehittyminen ja kypsyminen.
Pienestä koosto on paljon etua tietyissä kestävyyslajeissa. Valtonen vetoaa, että painoon ei kiinnitettäisi liikaa huomiota nuorten sarjoissa.
–Jos lähdetään optimoimaan kehon koostumusta ja painoa, se vaihe tulee vasta huippuvaiheessa aikuisiällä. Kyllä se tulee näkymään jos hormonaalinen toiminta ei ole päässyt kehittymään ja kypsymään. Silloin ollaan suurissa haasteissa aikuisiällä.
-Petri Ikävalko




