Kestävyysurheilu.fi:n toimittajakaksikko tähtäsi Ylläksellä verryttelylenkille hiihtomaajoukkueen miesten letkaan, mutta toimittajain askeltaessa lähtöpaikalle oli siellä jäljellä enää valmentaja.

– Pojat lähti jo, halusivat tehdä vähän pidemmän lenkin, huikkasi valmentaja Teemu Pasanen.

Maajoukkueen yhteinen harjoituskauden tavoite on ollut tavoitella kehitystä harjoitusmäärää lisäämällä, joten eipä auta muu kuin lähteä aiemmin ja useammin lenkille.

– On hienoa, että mennään yhteisellä linjalla, sanoo Matias Strandvall.

Yhteinen tuntipolitiikka

– Osallistutaan tässä Suomen politiikan tekoon, lisättiin työtunteja, sanoo Ristomatti Hakola.

– Tosin meillä ne tehdyt työtunnit näkyy myös palkassa, sanoo Strandvall.

– Mutta vielä ei tiedä että mihin suuntaan, Nousiainen vastaa.

Ylläksen leirille osallistuneista seitsemästä urheilijasta kuusi aikoo lisätä harjoitusmääräänsä edelliskauteen verrattuna. Strandvallin kanssa Martti Jylhä, Toni Ketelä, Ristomatti Hakola, Ville Nousiainen sekä paralympiahiihtäjä Ilkka Tuomisto kiittelevät määrän lisäyksen tuntuneen toimivalta.

Nousiainen kertoo ainakin olleensa väsynyt.

– Olen uskaltanut pitää itseni väsyneempänä kuin aiemmin. Juoksu ei ainakaan kulje, se on määrän merkki, hän sanoo.

Martti Jylhä on pitänyt hauskaa lenkeillä.

– Määräharjoittelusta on tullut vähän rennompi ote homman. Kun kerran pitkää lenkkiä tekee, niin välillä voi pysähtyä syömään voileivät ja juomaan kahvit, Jylhä kertoo pyöräilymaailmasta tutusta meiningistä.

Sprinttiryhmän miehet kertovat harjoitelleensa keskimäärin sadan tunnin kuukausimäärillä toukokuusta lähtien.

Sami Jauhojärvi puolestaan kokee uransa aikana käyneensä määrän osalta jo liiankin pitkällä.

– Vancouverin vuonna harjoittelin yli tuhat tuntia ja se ei toiminut, Jauhojärvi sanoo.

Seuranta yhteistesteissä

Tämä vuosi on hyvä aika kokeilla ronskia lisäystä tunneissa (tai mahdollisesti jotain muuta uutta), sillä arvokisojen osalta hiihdossa on välivuosi. Harjoittelun vaikutusta seurataan yhteisillä testeillä Jyväskylässä. Kaikki maajoukkuehiihtäjät ovat käyneet testeissä kesäkuussa ja elokuussa. Kolmas kerta on edessä syys-lokakuussa ja lisäksi testeihin pääsee tarvittaesa.

Valmentaja Pasasen mukaan ensimmäiset määräkuukaudet ovat näyttäneet, että kestävyyden osalta on menty eteenpäin laajalla rintamalla.

– Muilla osa-alueilla on tehty torjuntavoittoja, Pasanen sanoo ja viittaa siihen, että ominaisuudet ovat pysyneet samoina. Mutta mitä merkitystä maksimisuorituskyvyn tai voimaominaisuuksien tuloksilla on kesken harjoituskauden?

– Eivät ne saisi heiketä harjoituskaudellakaan, samassa pitäisi pysyä, Pasanen sanoo.

Jauhojärvi muisuttaa, ettei isompi määrä ole aina avain suurempaan onneen.

– Kesän testituloksillä ei ole mitään väliä, kunhan talvella kulkee. Ei kukaan kysy palkintopallilla, että paljonko reenasit elokuussa.

– Outi Hytönen