Maantiepyörän valinnan ensimmäisessä osassa keskityimme pääasiassa oikean kokoisen pyörän hankkimiseen. Tässä kakkososassa pyöräilyn asiantuntijat ja urheilukaupan ammattilaiset Tommi Martikainen ja Pete Lönnqvist antavat lisää vinkkejä oikean maantiepyörän valintaan.

Näin maantiepyörän valintaa pohjustettiin ensimmäisessä osassa.

Kuten maastopyörän ja triathlonpyörän osalta, niin myös uuden maantiepyörän hankkimisessa, varmin tapa on hankkia se asiantuntevasta kaupasta ja myyjältä, joka osaa asiansa. Näin asiakkaan (ja varsinkin aloittelevan pyöräilijän) todennäköisyys olla tyytyväinen tekemäänsä hankintaa kasvaa verrattuna siihen, jos pyörän hankkisi omin päin jostain marketista tai verkkokaupasta kysymättä neuvoja keneltäkään.

– Lisäksi tulee hankkia omalle tasolle sopiva pyörä. Mutta ei kannata myöskään ostaa sitä markkinoiden halvinta pyörää hankkia. Hyvästä maantiepyörästä joutuu sen yli 1000 euroa maksamaan, Intersportissa työskentelevä entinen ammattilaispyöräilijä Tommi Martikainen sanoi ensimmäisen osan johdannossa.

Mutta sitä kalleinta ja hienointakaan pyörää ei pidä hankkia vain sen takia, että se näyttää komealta.

– Pyörää ei siis kannata hankkia mielihalujen ja ulkonäön mukaan, vaan oikean tarpeen mukaan. Hyvän pyörän ja kiekkojen tuoma etu ei tule oikeuksiinsa aloittelevalla pyöräilijällä, jolla kilometrivauhdit ovat kokeneempaa pyöräilijää hitaammat, Pete Lönnqvist Suomen Urheilupyörästä säestää Martikaista.

– Paljon näkee ihmisiä, jotka polkevat aivan väärillä välineillä ja säädöillä tasoonsa nähden, Lönnqvist jatkaa ja
neuvoo, että ajettuaan ensin pari vuotta alumiinipyörällä, voi siitä sitten vaihtaa kevyempään hiilikuitupyörään.

Ja mikäli haluaa useamman pyörän, niin silloin toisen on hyvä olla erilainen, ettei suotta hanki kahta samanlaista pyörää. Erilaisilla pyörillä ajaminen kehittää myös aloittelevaa pyöräilijää.

Harjoitteluun leveämpi rengas

Rengasvalinnan suhteen Tommi Martikainen suosittelee leveämpää rengasta harjoitteluun.

– Treenirengas voi olla 25 mm leveä, eli kohtuuleveä. Se rullaa hyvin, mutta on hieman mukavampi ajaa kuin kisarenkaat, jotka ovat yleensä 22-23 mm leveitä, Martikainen sanoo.

– Hyvä nyrkkisääntö on se, että karkealle pinnalle leveämmät ja matalapaineisemmat renkaat ja paremmalle asvaltille korkeampipaineisemmat ja kapeammat renkaat, Martikainen jatkaa.

Yksi vaihtoehto voi olla myös tuubirenkaat, jotka ovat vähitellen nostaneet suosiotaan.

– Tuubien etu on se, että ne ovat kevyemmät vanteena ja niillä voi olla mukavampi ajaa paremman tuntuman kautta, mutta jos ne menee puhki, niin sitten se on yleensä tuubin vaihto, vaikka paikkausvälineitäkin löytyy, Lönnqvist sanoo.

Myös kiekkojen suhteen kannattaa hankkia itselleen sopivat kiekot käyttötarpeen mukaan ja jos ostaa useammat niin, sitten eri tarpeeseen. Kaksia samanlaisia kiekkoja ei kannata ostaa. Yhdet kiekot voivat olla kevyemmät hiilikuitukiekot ja toiset alumiinikiekot.

– Kiekkojen hinnat riippuvat siitä, että mitä tulee mukaan. Treenikäyttöön kelpaavat ihan hyvin peruskiekot, jotka ovat hinnaltaan maksimissaan 400 euroa pari. Kestävyys on ihan ykkösasia treenikiekoissa. Tokihan korkealaippaiset ovat kevyet ja ne ovat mukavat ajaa, mutta ne sopivat paremmin kokeneelle pyöräilijälle kovemmille nopeuksille kuin aloittelijalle, Martikainen sanoo.

– Esimerkiksi ysikympin kiekkojen hyöty tulee esille vasta suuremmissa nopeuksissa ja näihin kiekkoihin joutuu käyttämään paljon enemmän tehoja, Pete Lönnqvist komppaa Martikaista.

– Se on sitten ihan oma valinta, milloin tarvitsee lisää kiekkoja. Sitten kun on valmis panostamaan lajiin enemmän, niin sitten kannattaa hankkia lisää kiekkoja ja eri tarkoituksiin. Jos ajaa kaudessa 10 000 kilometriä, niin silloin on hyvä olla ainakin pari paria kiekkoja, Martikainen neuvoo.

Myös välityksien on hyvä olla kohdillaan.

– Moni kun alkaa treenaamaan, niin vetää aivan liian pienillä kampikierroksilla ja käyttää ihan älyttömästi voimaa siihen. Monet polkee 70-80 kampikierroksilla, kun olisi hyvä pitää kierrokset isoina, eli 90-100 luokassa, Lönnqvist kehottaa ihmisiä opettelemaan kunnon tiheämmän pyöritystekniikan ja varmistamaan, että kammen pituus on oikea.

Cyclocross hyvä vaihtoehto ainoana pyöränä

Cyclocross-pyörä voi olla hyvä vaihtoehto, jos maantieajon lisäksi tulee myös muuta ajoa. Kuva: Kestävyysurheilu.fiMartikaisen mukaan muodissa olevat cyclocross-pyörät sopivat hyvin myös maantieajoon ja se on hyvä vaihtoehto maantiepyörän sijaan, varsinkin jos tulee muutakin ajoa, kuin pelkkiä maantielenkkejä.

– Jos haluaa yhden pyörän, cyclocross on hyvä vaihtoehto, sillä voi ajaa niin työmatka-ajoa kuin maantielenkkejäkin. Toki jos ajaa vain maantielenkkejä, niin silloin maantiepyörä on luonnollisesti paras vaihtoehto. Cyclocrossin runkogeometriat ovat hyvin samanlaiset kuin maantiepyörällä, suurin ero on siinä, että cyclocross-pyörissä on levyjarrut, ja tämän takia siihen voi olla vaikeampaa löytää kiekkoja, kun maantiekisoissa levyjarrut ovat kiellettyjä.

– Vanneleveys on hieman leveämpi niissä, mutta ne sopivat hyvin myös maantieajoon ja hieman karkeammallekin pinnalle, Martikainen kertoo cyclocrossien soveltuvuudesta maantieajoon.

Muita pyörävaihtoehtoja ovat fitness-pyörä ja hybridi-pyörä.

– Näistä fitness-pyörällä on maantiepyörän runko ja se on hyvin lähellä maantiepyörää. Hybridi-pyörällä on taas vastaavasti maastopyörän runko. Tokihan maantiepyörä on paras vaihtoehto, jos ajaa pelkästään maantiellä, Martikainen muistuttaa vielä loppuun.

– Ja osasarjojen suhteen vielä sellainen asia, että vähänkin innokkaamman harrastelijan kannattaa ostaa Shimanon 105 osasarja, sillä saa parhaan vastineen rahoilleen ja parhaan suorituskyvyn, Martikainen vinkkaa.

>> Osa I

– Tero Viljanen