Lauri Lepistö, 23, on ollut yksi niistä nuorista suomalaishiihtäjistä, joiden kehittymistä maailman huipulle on odotettu kovasti. Lepistö otti vuonna 2016 nuorten MM-pronssia 10 kilometrin perinteisellä ja on sen jälkeen noussut vähitellen maajoukkuehiihtäjäksi ja kehittynyt urheilijana yhä paremmaksi.

– Oli muutama huonompi vuosi, kuormittumisen kanssa on ollut muutamana vuonna ongelmia, kun intoa ja halua on ollut, on välillä niin sanotusti läikkynyt yli. Muuten sanoisin, että olen nyt siellä missä parikymppisenä ajattelin voivani nyt olla, Lepistö viittaa paikkaansa maajoukkuehiihtäjänä.

Tällä harjoituskaudella Lepistö on treenannut pitkälti Rovaniemellä. Kevääseen on mahtunut leirit Kilpisjärvellä sekä myös Ylläksellä.

– Matkustus ollut aika minimissään, joten olen saanut keskittyä ihan täysin harjoitteluun ja mennä sen ehdoilla tänä kesänä. Se on ollut mukavaa.

Tälle kaudelle uutta on myös suksimerkki, sillä kymmenen vuotta Peltosella hiihdettyään Lepistö hiihtää jatkossa Madshusilla. Harjoituksellisesti Lepistö sanoo menneensä ”aika tutulla vanhalla sapluunalla”.

– Aika hyvin on tullut määrää ja täsmätehoja sitten siihen. Tehojen määrä on vuosien saatossa vähän noussut. Nyt on pyritty tekemään sitä millä Perttu sai viime kaudella tason nostoa, jalkojen kuormittamisen kautta. Olen ollut aina vähän huono juoksemaan, nyt sitä juoksua on ollut aika paljon. Tehoja olen pyrkinyt tekemään jalan ainakin kerran viikossa.

Maajoukkueen ensimmäinen leiri oli tällä kertaa vasta heinä-elokuussa. Se maistui Lepistöllekin, sillä kesä oli kulunut enimmäkseen yksin harjoitellen.

– Ekalla leirillä oli hyvä, että oli ne kisat, näkee missä mennään. Sama Aateli Racessa, mukavaa päästä mittaamaan omaa kuntoa. Rullahiihdon SM-kisat näyttivät, että ollaan pelissä mukana. Niin kuin näyttivät muutkin kovemmat harjoitukset.

Lepistö on tiedostanut kestävyysurheilun vaativan sekä aikaa että työtä matkalla huipulle. Hän on nähnyt paljon ilahduttavia merkkejä kehityksestä jo perinteisen sprintissä, pisteille hän toivoo jatkossa nousevansa myös vapaalla ja pidemmillä matkoilla.

– Viime kaudella menin eteenpäin kaikilla osa-alueilla, tulokset sen näyttivät. Oli myös tasaisuutta, kun pystyin hiihtämään aika samanlaisia tuloksia koko kauden. Tuli paljon kisoja, ja kestin sen. Loppukaudesta jäi vähän hampaankoloon, kun ennen Lahden maailmancupia tuli pieni sairastelu, siellä vähän alavireisyyttä. Sen jälkeen sain hyvän harjoitusjakson, mutten sitä päässyt enää näyttämään. Kuitenkin ehjä alkukausi, Tour de Skille pääsin ja Vantaan Suomen Cupissa tuli voitto, Lepistö listaa onnistumisia.

Seuraavista kehityskohteista kärkipäässä on vapaa hiihtotapa.

– Sen haluaisin lyhyellä ajanjaksolla paremmaksi, mutta se voi ottaa aikaa. Vapaalla pitäisi vähän jaksaa paremmin, välillä olen kuitenkin vapaan sprinteissä pystynyt ok hiihtämään, pitäisi vaan pystyä ylläpitämään sitä vauhtia. Uskon, että pystyn ensi talvella olemaan uudella tasolla.

Vaikka perinteisen sprintti on ollut Lepistölle toistaiseksi kansainvälisesti paras matka, ei hän tähtää MM-kisoissa erityisesti siihen:

– Olen pyrkinyt kokonaisvaltaisesti kehittymään, talvi näyttää missä pääsisi hiihtämään, Lepistö sanoo maltillisesti MM-ajatuksistaan ja toivoo jatkossa kehittyvänsä hyväksi normaalimatkojen hiihtäjäksi.

-Heidi Lehikoinen