Heikot lumitalvet selittävät vain osan harrastajakadosta. Maastohiihto ei enää houkuttele lapsia yhtä paljon kuin palloilulajit.

Norjan maastohiihtopiireissä ollaan huolissaan. Lasten harrastajamäärät ovat laskeneet dramaattisesti edellisen vuosikymmenen aikana. Mitaleita ropisee arvokisoissa, mutta mikä on lajin tulevaisuus?

Norjan yleisradioyhtiö NRK on selvittänyt maastohiihdon juniorikatoa perinteisessä hiihtomaassa.

Vuonomaan maajoukkue on hallinnut kansainvälistä hiihtoa jo vuosikymmenien ajan. Nykyiset tähdet Kläbo ja Johaug niittävät tasaisesti menestystä, mutta taustalla tilanne ei ole yhtä ruusuinen.

Artikkelissa kerrotaan muun muassa Markus Hvistein Johnsenista, joka on aktiivinen 13-vuotias Sandefjordissa noin sata kilometriä Oslosta etelään asuva norjalaispoika.

Etelä- ja Keski-Norjan sää on kuluvana talvena ollut sateinen, mutta se ei estänyt Markusta osallistumaan paikallisen jalkapalloseuran harjoituksiin lähes päivittäin. Vielä vuosi sitten hän harrasti intohimoisesti maastohiihtoa eli norjalaisittain “langrennia” Runar IL:ssä. Mutta ei enää.

Nuorukainen perustelee päätöksiään pallo kainalossa.

– Jalkapallo houkuttelee enemmän kuin maastohiihto. Ilman suksia tehdyt hiihtoharjoitukset eivät mielestäni olleet enää yhtä hauskoja. Useat ystäväni täällä Sandefjordissa ovat jo ennen minua päättäneet keskittyä jalkapalloon ja lopettaa maastohiihdon. Kaiken lisäksi jalkapallokausi kestää pidempään.

Markuksen päätöksessä itsessään ei liene mitään ihmeellistä. Sen sijaan Norjassa kummastuttavat maan hiihtoliiton Tour de Skin alla julkaisemat lukemat, jotka osoittavat huolestuttavan suuren harrastajamäärän laskun nuorten harrastajien joukossa.

Markus ei siis ole poikkeus.

Vuosi 2011 oli menestyksekäs sekä arvokisamitalien että harrastajamäärien suhteen. Noissa kisoissa Northug, Björgen, Johaug ja kumppanit putsasivat palkintopöytää tavalliseen tapaan. Laduilla hurrasi suuri määrä norjalaisia Kuningas Haradl V mukaan lukien. Sen jälkeen on tultu alamäkeä.

Vuoden 2011 jälkeen yli 30 prosenttia iältään 6-13 -vuotiaista tytöistä ja pojista on kadonnut maastohiihdosta. Nykylapset ovat siirtyneet muiden lajien pariin. Vuonna 2011 maan paikallisissa hiihtoseuroissa oli 56 995 aktiivijäsentä. Vuonna 2018 määrä oli pudonnut tasaisesti lukemaan 39 678.

Kolmanneksen pudotus pakottaa norjalaiset kysymään itseltään: Onko maastohiihto enää maamme kansallislaji?

Tirill Eckhoffin laji ampumahiihto on menettänyt maastohiihdon tavoin nuoria harrastajia. Kuva: NordicFocus

Harrastajamäärät laskussa talvilajeissa

Kun lukuja vertaa toiseen hiihtolajiin ampumahiihtoon, pysy maastohiihto edelleen harrastetuimpana talvilajina. Johannes Bön ja Tirill Eckhoffin lajissa harrastajamäärien lasku on samojen vuosien aikana ollut myös tosiasia, mutta pudotus on ollut pienempi.

Vuonna 2011 Norjassa oli 9167 ampumahiihdon harrastajaa. Määrä kasvoi tasaisesti ja kävi korkeimmillaan vuonna 2015 lukemassa 10151, jonka jälkeen se laski kaksi vuotta sitten 7874:ään.

Kato käy myös lumilautailussa, jota on pidetty nuoremman sukupolven muotilajina. Harrastajamäärien lasku näyttää olevan yhtä suuri kuin maastohiihdossa, joskin laji on ollut harrastajamäärältään aina pienempi. Vuonna 2011 lisenssin lunastaneita lumilautailijoita oli 1008, mutta vuonna 2018 heitä oli enää 659.

Ampumahiihdon ja lumilautailun ongelma on myös se, että harrastajakato on käynyt lasten lisäksi yli 14-vuotiaiden keskuudessa.

Luvut ovat karuja. Lisäksi vuodesta 2022 alkaen maastohiihdon maailmancup on katsottavissa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vain maksukanavilta, joten lajin näkyvyys laskee. Tämä ei ainakaan auta nostamaan kiinnostusta lajiin.

Kadonneet talvet vain yksi syy

Torbjørn Skogstad on Norjan hiihtoliiton maastohiihtokomitean puheenjohtaja. Hän on huolissaan lajistaan Kläbon ja Johaugin dominoinnista huolimatta.

– Olemme tienneet näistä luvuista jo jonkin aikaa ja otamme ne vakavasti. Suurin pudotus on ollut nuorten keskuudessa ja olemme ryhtyneet toimenpiteisiin, jolla nämä lukemat saataisiin käännettyä nousuun. Harrastajamäärät ovat laskeneet eniten Telemarkissa ja eteläisissä lääneissä. Osa syistä on ilmeisiä: Kun katsoo ympärilleen, niin lumiolosuhteet eivät ole millään tavalla talviset. Tiedämme, että ihmisten nähdessä lunta ympärillään he alkavat hiihtää. Hyvät talvet ovat paras tapa saada harrastajamäärät nousuun. Huonot talvet nousivat yhdeksi tärkeäksi syyksi, kun pohdimme syitä harrastajakatoon osassa maakunnista.

Ilmastomuutos iskee myös pohjoiseen vaikuttaen suureen osaan Norjan väestöstä. Äskettäin Norjassa mitattiin tammikuun lämpöennätys, 19 astetta. Monet Etelä-Norjan osat ovat olleet ilman lumipeitettä koko talven ajan.

Johannes Kläbo juhli sprintin olympiakultaa Pyeongchangissa vuonna 2018. Kuva: NordicFocus

Olosuhteet silti kohdallaan

Haastavista olosuhteista huolimatta norjalaiset hiihtoseurat pystyvät takaamaan erinomaiset harjoitusolosuhteet kesät talvet niitä kaipaaville. Äskettäin tehdyn kyselyn mukaan 95 prosenttia hiihtoseuroista ilmoitti, että heillä on hiihto- tai rullahiihtolatuja käytettävissä korkeintaan puolen tunnin automatkan päässä. Samassa kyselyssä 83 prosenttia seuroista vastasi, että samalta etäisyydeltä löytyy lasten hiihtomaa. Norjasta löytyy kaikkiaan 73 rullahiihtorataa ja niitä tehdään koko ajan lisää.

Tarkempi analyysi osoittaa, että ilmastonmuutos on vain yksi syy lasten hiihtoinnostuksen laskuun. Norjan hiihtoliitto tiedusteli asiaa seuroilta syksyllä. Vastaajista 77,3 prosenttia kertoi, että muiden lajien houkuttelevuus on syy harrastajamäärien laskuun. Vajaa kolmannes (30,9%) ilmoitti syyksi maastohiihdosta puuttuvan sosiaalisen ilmapiirin. Muiksi syiksi ilmoitettiin liian suuret kustannukset (22,4%) ja liiallinen kilpailullisuus (14,6%).

Hiihtoseurat ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei maastohiihto ole enää yhtä houkutteleva laji lapsille kuin aiemmin.

Huono lumitilanne on vain yksi syy laskeneille harrastajamäärille. Kuvituskuva. Kuva: NordicFocus

Palloilulajit jylläävät, voimistelussa todellinen buumi

Maastohiihdon menettäessä yli 20 000 poikaa vuosien 2011-2018 välillä, ovat palloilulajit vastaavasti olleet nousussa. Jalkapallo, käsipallo ja voimistelu ovat saaneet lisää harrastajia. Jalkapalloa pelaa yli 3000 lasta enemmän (164 000) kuin yhdeksän vuotta sitten ja käsipallossa on mukana yli 10 000 nuorta enemmän kuin vuonna 2011. Varsinainen buumi on saavutettu voimistelussa, jonka harrastajamäärä on lähes kaksinkertaistunut yli 60 000 harrastajaan. Voimistelua harrastaa tällä hetkellä yhtä moni 6-12 -vuotias kuin maastohiihtoa vielä vuonna 2011.

Skogstad ei usko, että lajin houkuttelevuuden lasku johtuisi taloudellisista syistä.

– Kuuden ja neljäntoista vuoden välillä kustannukset ovat vielä melko rajalliset. Suurimmat kulut tulevat vasta myöhemmin siinä vaiheessa, kun juniorit alkavat matkustaa kisareissuille ja välineet vaihtuvat. Olemme asettaneet työryhmän arvioidaksemme kustannuksia paremmin ja hillitäksemme niiden nousua. Harrastajamäärän laskusta on aina vaikea päästä tarkasti perille. Mielestämme vastaus on monitahoinen ja sitä pitää analysoida vielä huolellisesti ennen seuraavaa kokoustamme keväällä. Pitää vain kääriä hihat ja tehdä parhaamme, jotta maastohiihto olisi jälleen houkutteleva vaihtoehto lapsille.

Markuksen ja hänen kavereidensa pelit jatkuvat vesisateesta huolimatta Sandefjordin kentällä. Hänen siirtymisensä hiihdosta jalkapalloon ei ollut olosuhde- tai kustannuskysymys. Mutta jalkapallo on nyt tärkeä harrastus hänelle ja hänen ystävilleen.

Muutaman metrin päässä jalkapallokentästä sandefjordilainen Jenny Carlsen, myös 13 vuotta, jatkaa hiihtotreenejä kehnon sään runtelemalla ladulla. Hän ei välitä vesisateesta eikä suunnittele harrastuksensa lopettamista.

– Minä pidän tästä, eikä sade haittaa. Tässä saa raikasta ilmaa, Carlsen sanoo.

– Tämä on vauhdikas ja hauska laji. Eniten pidän viesteistä. Niissä kisoissa matkat ovat lyhempiä, jolloin voi hiihtää vielä kovempaa.

Nähtäväksi jää, onko Jenny Carlsen sukupuuttoon kuolevan lajin nuori urheilija, vai jatkaako aikanaan lähes uskonnon mittasuhteet saanut maastohiihto Norjan kansallislajina vielä tulevina vuosikymmeninä?

-Paolo Romano, Juho-Veikko Hytönen

Alkuperäinen artikkeli: Halvor Ekeland&Anne Rognerud – Nasjonalsporten som mistet barna, NRK