Pakkasilma rasittaa hengitysteitä ja verenkiertoa eri tavalla kuin leudompien vuodenaikojen säät.

Kehon kylmettyessä veri vetäytyy hiussuonista suurempiin suoniin ja verenpaino nousee. Se kasvattaa sydämeen kohdistuvaa rasitusta. Eri ihmiset reagoivat kylmyyteen eri tavalla ja kahden liikkujan välillä voi olla suuriakin eroja.

Kovassa pakkasessa keho käyttää enemmän hiilihydraatteja suhteessa rasvoihin kuin lämpimällä säällä. Myös kehon lämmittämiseen kuluu hieman lisäenergiaa. Tällöin hiilihydraattivarastot kuluvat elimistöstä nopeammin loppuun kuin lämpimässä. Lämpimällä pukeutumisella voi vaikuttaa energiaa säästävästi. Vaikka janon tunnetta ei tule, myös nestetasapainon ylläpitäminen on tärkeää. Pakkasilma on usein kuivaa ja haihduttaa tehokkaasti kosteutta iholta.

Tutkimusten mukaan laktaattia syntyy kylmässä helpommin kuin lämpimässä ja hapenkulutus on suurempi. Hermosto toimii hitaammin kuin lämpimässä. Jos aikoo kuitenkin tehdä kovatehoisen suorituksen pakkasessa, on hyvä varata lämmittelyyn tavallista enemmän aikaa. Pysymällä lämpimänä voi torjua kylmän negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn.

Pitkän paukkupakkasjakson aikana kylmyyden tuoma lisäkuormitus on hyvä huomioida harjoitusten yhteiskuormitusta arvioitaessa. Kylmyyden vaikutukset eivät ole vaarallisia, kunhan ne osaa ottaa huomioon.

Hengitys kovilla

Hengitysteille erityisesti kylmä ja kuiva ilma on rasittavaa. Nenän kautta hengittäessa ilma kosteutuu ja lämpiää tehokkaammin kuin suun kautta, jolloin keuhkoihin kohdistuva rasitus pienenee.

Jotkut urheilijat saavat kylmyydestä astmaattisia oireita, kun kylmä ja kuiva ilma supistaa ja kuivattaa hengitysteitä. Limakalvot turpoavat ja limaneritys lisääntyy. Urheilijan astma on tavallinen ongelma hiihtäjien keskuudessa, koska he joutuvat tekemään kovatehoisia suorituksia kylmässä ilmassa.

Hengitysteitä voi suojata pyrkimällä hengittämään nenän kautta ja välttämällä kovatehoista liikkumasta kovilla pakkassäillä. Kylmiä kelejä varten on kehitetty myös monenlaisia hengityssuojaimia, joita kannattaa kokeilla oireiden ilmaantuessa. Kylmä sisäänhengitysilma myös nopeuttaa kehon jäähtymistä.

Suurissa kaupungeissa ilma voi tyynellä pakkassäällä muuttua huonolaatuiseksi pakokaasujen ja lämmityspäästöjen seurauksena, mikä voi osaltaan pahentaa hengitysoireita pakkassäällä.

Hengitysteiden ärtyminen voi alentaa vastustuskykyä. Jos kylmyyden tuomaa lisärasitusta ei huomioida, voi vastustuskyky heikentyä myös neste- tai energiavajeen vuoksi. Kylmä itsessään ei aiheuta esimerkiksi vilustumista, mutta paleltuminen ja edellä mainitut syyt laskevat immuniteettiä hetkeksi, mikä on syytä huomioida harjoituksen jälkeen.

– Outi Hytönen

Lähteet

http://runnersconnect.net/running-training-articles/running-in-the-cold/
http://runneracademy.com/cold-weather-impact-on-running/