Eikö lenkki innosta? Motivaatiopula voi iskeä niin kilpa- kuin kuntourheilijalle. Urheilupsykologi Saara Grönholm tietää monta tapaa lähestyä ongelmaa.

Kun ei huvita, saattaa tuntea pettymystä itseensä. Myös vihaisuus ja itseltä vaatiminen ovat tyypillisiä tuntemuksia.

– Voi tuntua myös epätoivoiselta. Ei tästä tule mitään, kuvailee Grönholm.

Tammikuun alussa moni kuntoliikkuja aloittaa uuden vuoden kunniaksi uuden elämän ja liikkuu ahkerasti.

– Kehittyminen motivoi ja aloittelija kehittyy nopeasti. Kehitys hidastuu ajan myötä ja silloin saattaa intokin lopahtaa. Siksi on tärkeää tiedostaa, etteivät fyysiset ominaisuudet kehity tasaisesta vauhtia, vaan kehityksen tasaantuminen ja pienet takapakitkin kuuluvat matkaan, Grönholm muistuttaa.

Työn raskaan raatajille kynnyskysymys harjoituksen tekemiseen on toisinaan kotiovesta ulos pääseminen. Lenkki kyllä maistuu, mutta se lähteminen…

– Lähteminen kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi, niin että valmistautumisrutiinit sujuvat helposti. Lenkille varattu aika otetaan huomioon arjen suunnittelussa ja ennakoidaan kiireet ja väsymys, kuitenkin riittävä joustavuus säilyttäen, Grönholm tiivistää suunnitelmallisuuden tuoman avun.

Mieluisassa muodossa matka taittuu

Pitkällä tähtäimellä Grönholm pitää motivaation säilyttämisen kannalta tärkeänä monipuolista harjoittelua. Erilaiset harjoitukset tuovat monipuolisen fyysisen rasituksen ohella henkistä vaihtelua. Mieluisiin harjoituksiin on kiva lähteä.

– Jotkut liikkuvat mieluusti yksin, mutta jotkut tarvitsevat seuraa motivoituakseen lenkille. Sosiaalisen paineen hakeminen voi auttaa tavoitteen toteuttamisessa. Kun on ryhmän yhteinen tavoite tai toiselle esitetty lupaus takana, on vaikeampaa jättää harjoitus väliin, pohtii Grönholm.

Muihin vertaaminen kehotetaan usein unohtamaan ja keskittymään omaan tekemiseen, mutta vertaamisen voi tehdä positiivisesta, motivaatiota tuottavasta näkökulmasta.

– Työmatkapyöräily kamalassa säässä, siihen tarvitsen itse ajatuksen, että kyllä siellä muutkin pyöräilevät niin miksen minäkin pystyisi! Samoin johonkin raskaaseen kilpailuun osallistumisen kohdalla kannattaa muistaa, että mukana on kaikenlaisen harjoitustaustan omaavia osallistumisia, joten miksi et sinäkin voisi, Grönholm kuvaa.

Vauhdin ja harjoitusmäärän kohdalla vertaaminen sen sijaan on harvoin hedelmällistä.

– Se johtaa helposti riittämättömyyden tunteeseen siitä, että toinen menee noin kovaa tai tekee noin paljon ja itse pystyn ”vain” tähän, Grönholm muistuttaa. Kilpaurheilijat, mutta myös monet kuntoilijat, mutta myös monet kuntoilijat vaativat itseltään paljon. Ja seuraavalla kerralla vielä vähän enemmän.

– Jatkuva riittämättömyyden tunne tai tyytymättömyys omiin suorituksiin voi johtaa aggressiivisuuden ja suoritushalun kasvamiseen, mutta joskus myös motivaation heikkenemiseen. Siksi tyytyväisyys itseensä ja riittävyyden tunteen saavuttaminen ovat tärkeitä. Urheilun ei ole tarkoitus olla itseluottamuksen romuttaja vaan päinvastoin palikka itseluottamuksen rakentamisessa, pohtii Grönholm.

Saara Grönholm on innokas triatlonin harrastaja.

Perimmäisen innostajan jäljillä

Usein puhutaan sisäisen motivaation suuresta merkityksestä. Grönholm lupaa myös ulkoisten motivaation lisääjien käytön.

– Jos muuten ei innosta, niin miksi ei voisi luvata itselleen jonkun kivan palkinnon, kun tietyt harjoitukset on tehty, hän kannustaa.

Edellisessä plussajutussa Saara Grönholm pohti, miten monenlaisissa tilanteissa urheilupsykologi voi auttaa myös muita kuin kilpaurheilijoita. Siinä yhteydessä tuli esille syvällisemmän tarkoituksen ymmärtäminen.

– Välillä on syytä pysähtyä miettimään, miksi urheilen. Sen ymmärtäminen auttaa säilyttämään motivaation pitkällä tähtäimellä, miettii Grönholm.

Hän näkee urheilijana tai kuntoilijana kehittymisen matkana itseen. Fyysisten ominaisuuksien ohella kehittymiseen liittyy tiiviisti henkisen puolen harjoittaminen. Grönholm kutsuu sitä ”matkaksi itseen”.

– Syy urheilla voi vaihtua. Esimerkiksi pitkän urheilu-uran aikana urheilija voi huomata, että urheilee oikeastaan eri syystä kuin kymmenen vuotta sitten.

Urheilijan innon laantuessa

Grönholmin mukaan urheilijoiden kohdalla on pohdittava perusteellisemmin, mistä motivaation laskeminen johtuu. Kyseessä ei suinkaan aina ole lajiin ja urheilijan elämään kyllästyminen.

– Innon laantumisen syy voi löytyä väsymyksestä, liikarasituksesta tai jostain elämän tilanteeseen liittyvästä tekijästä, Grönholm muistuttaa.

Motivaatio-ongelma voi iskeä elämänmuutoksen yhteydessä tai vamma-aikana. Vanhempana kehittyvä tunne motivaation puutteesta voi ennakoida uran loppua.

– Silloin siihen liittyy usein surullisuuden tunnetta. Samaan aikaan on tunne, on luopumassa esimerkiksi kilpailemisesta, mutta samalla joutuu luopumaan myös vaikka tutusta porukasta ja rutiineista.

– Outi Hytönen