Flowssa kaikki sujuu helposti ja ponnisteluitta. Silloin urheilija pystyy parhaimpaansa minkään häiritsemättä.

Flow on määritelty monin tavoin. Ensimmäisenä käsitteen otti käyttöön Mihaly Csikszentmihaly vuonna 1990, jolloin hän nimesi flowksi tilan, johon ihminen pääsee uppoutuessaan täysin johonkin tekemiseen.

Flow on optimaalinen suoritustila. Flowssa urheilija on yhtä suorituksen kanssa. Flow on ”muuttunut tajunnantila, jossa mieli ja keho toimivat saumattomasti yhdessä tiettyyn tavoitteeseen pääsemiseksi”. Tällaiset määritelmät löytyvät Christina Forssellin teoksesta Huipulle.

Urheilu- ja liikuntapsykologina toimiva psykologian tohtorin Leena Matikka on kirjoittanut flowsta kokonaisen kirjan Flow. Anna mennä ja onnistu. Teoksen aluksi hän määrittelee teoksen flown näin: ”Flow on tietoisuuden tila, jossa ihminen uppoutuu totaalisesti siihen mitä tekee ja sulkee pois kaikki muut ajatukset ja tunteet. Flow on oloa toiminnan keskiössä eli fokuksessa eikä pelkästään sitä, vaan flow on harmoninen kokemus, jossa keho ja mieli työskentelevät yhtenä kokonaisuutena, integroituneena ja pakottamatta yhdessä jättäen ihmiselle tunteen, että jotakin erityistä on juuri tapahtunut.”

Matikka huomauttaa, ettei flow suinkaan liity vain huippusuoritukseen, vaan onnelliseen keskittymisen ja optimaalisen olon tilaan voi päästä yhtä lailla saunalenkillä tai puutarhanhoidossa. Flowta kannattaa tavoitella, koska se vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta ja tuottaa onnellista oloa.

Yhdeksän tekijää

Flow-tilan synnyttävillä tilanteilla on tutkimusten mukaan tiettyjä yhteisiä piirteitä. Flow-käsitteen käyttöön ottanut Csikszentmihaly ja Susan A. Jackson esittelevät teoksessaan Flow in sports (1999) yhdeksän tekijää, joiden kaikkien toteutuessa syntyy flow parhaimmillaan.

Optimaalisessa tilanteessa urheilijalla on edessään omalle taitotasolle sopivan vaativa haaste (1). Omille taidoille liian vaikealta tuntuva haaste aiheuttaa liian suuren jännityksen. Urheilussa on muuta elämää otollisemmat puitteet flown synnylle, sillä kaikille on tarjolla sopivan suuria haasteita ja myös seuraavat tekijät liittyvät keskeisesti urheilusuoritukseen ja siinä saavutettuun hyvään oloon. Flow on mielentila, jossa täydellinen keskittyminen on mahdollista ja se vaatii tietynalaista ”itsetietoisuuden esiinnousua” (2). Mieli vapautuu huolista ja häiriötekijöistä kyeten poikkeuksellisen terävään havainnointiin ja läsnäoloon.

Flown toteutumiseksi urheilijalla on oltava selkeä tavoite (3). Selkeä tavoite ei ole ”teen parhaani ja katson mihin se riittää”, vaan mitattavissa oleva tulos. Tavoitteita asetetaan pitkällä tähtäimellä ja välitavoitteina, toisaalta juuri hetkessä, jolloin flow syntyy on oltava tehtävä, jonka suorittaminen on kirkkaana päämääränä mielessä. Tehtävää suorittaessaan urheilija saa heti palautetta (4). Palautteen on oltava selkeää, yksiselitteistä ja tiedollista. Sitä tulee tuloksesta ja myös kehollisen kokemuksen kautta.

Nämä neljä tekijää ovat jokseenkin konkreettisia, tunnistettavissa ja osin itse hallittavissa. Viides tekijä on tiivis keskittyminen (5), joka on jo liukuvampi käsite. Miten maratoonarin pitää keskittyä ja mihin? Entä ampumahiihtäjän? Mitä suorituksen aikana voi tai saa ajatella? Neljä viimeistä Csikszentmihalyn ja Jacksonin nimeämät tekijät on yhtä lailla nimetty flown mahdollistajiksi, mutta ne ovat vielä keskittymistäkin vaikeampia saavuttaa tietoisesti. Näitä tekijöitä ovat hallinnan tunne (6), itsetietoisuuden katoaminen (7), ajantajun muuttuminen (8) ja kokemuksen autotelisuus (9), mikä tarkoittaa tekemisen arvoa sinänsä, eikä minkään muun oheistavoitteen vuoksi. Monissa flowta käsittelevissä teoksissa näitä tekijöitä kutsutaankin ”flown piirteiksi” flown mahdollistajien sijaan.

Flowssa kaikki häiriötekijät sulkeutuvat ulkopuolelle. Vaikka monta edellä mainituista tekijöistä olisi kohdallaan, voi häiriötekijä estää flown synnyn. Tällaisia tekijöitä ovat häiritsevät ajatukset epäonnistumisen pelosta henkilökohtaisiin huoliin, fyysisten tuntemusten kuten väsymyksen tai kivun vaikutus, epämukava ympäristö tai olosuhteet sekä sosiaaliset paineet onnistua.

Vaikka flown syntymiseen vaikuttavia tekijöitä on tunnistettu jo kauan ja lukuisissa tutkimuksissa, ei ole löydetty reseptiä flow-tilaan pääsemiseen halutulla hetkellä. Flowsta kirjan kirjoittanut Leena Matikka pohtii ensi viikolla haastattelussa, voiko flown luoda itse.

– Outi Hytönen

Lähteet
Mihaly Csikszentmihaly: Flow. Elämän virta (1990, suom. 2005)
Mihaly Csikszentmihaly ja Susan A. Jackson: Flow in Sports (1999)
Leena Matikka: Flow. Anna mennä ja onnistu (Docendo 2013)
Christina Forssell: Huipulle. Henkinen valmentautuminen urheilussa (Tietosanoma 2012)