Suussa saattaa piillä salaisuus kadonneeseen kulkuun.

Vaikka urheilijoilla itsestä huolehtiminen on keskimääräistä mattimeikäläistä paremmin hallussa, voi suusta löytyä yllätyksiä. Hyvä suuhygienia ja säännöllinen tarkastus auttavat suuren osan suun ja hampaiden sairauksista.

Urheileva hammaslääkäri Johanna Kriikkula muistuttaa, että vaivojen ilmaantuessa asiaan on suhtauduttava vakavasti. Tavallinen reikäkin kehittyy hoitamattomana isoksi ongelmaksi.

 – Tyypillisimmät vaivat suussa ovat erilaisten mikrobien aiheuttamat infektiot, joista tutumpana kaikille mutans streptokokin aiheuttama karies eli hampaiden reikiintyminen, joka voi vihlonnan lisäksi aiheuttaa pahimmillaan henkeä uhkaavia oireita tulehduksen päästessä leviämään hampaan ytimen kautta hammasta ympäröivään luuhun ja muihin kudoksiin, Kriikkula kertoo.

Tavallinen salakavalasti etenevä ongelma on myös ientulehdus.

– Tyypillinen merkki ientulehduksesta on hammaskaulaa ympäröivän ikenen arkuus, punoitus ja turvotus. Ientulehdus ilmenee myös hampaita harjatessa tai langatessa veren vuotamisena ikenestä, sanoo Kriikkula.

Ientulehdus eli gingiviitti voi pitkittyessään laajeta ikenestä hammasta ympäröiviin kiinnityskudoksiin, kuten luuhun. Tilaa kutsutaan parodontiitiksi ja lopulta se johtaa hammasta ympäröivän luun tuhoutumiseen saaden ennen pitkää aikaan hampaan heilumisen.

– Koko suun alueen ientulehdus vastaa kämmenenkokoista tulehdusaluetta. Jos tuollainen punoittava, kuumottava ja helposti vertavuotava tulehdus olisi muualla vartalolla, harva sitä jättäisi hoitamatta, mutta suussa sellainen tilanne voi olla usealla, Kriikkula vertaa.

Tulehdus suussa aiheuttaa kehossa samanlaisia reaktioita kuin muutkin infektiot.

– Suun alueen tulehdukset aiheuttavat elimistössä tulehdustilan ja immuunivasteen nousun. Yksittäisen hampaan tulehdus reikiintymisen seurauksena voi aiheuttaa myös valtavaa kipua, joka haittaa jokapäiväistä elämää. Lisäksi suusairauksiin määrätyt antibiootit sekoittavat elimistön omaa puolustusjärjestelmää, Kriikkula sanoo.

Vaikka kyseessä on tulehdustila, harjoitus- tai kilpailutaukoon ei tavallisesti ole aihetta. Jos hammas joudutaan poistamaan, on yleensä operaation suuruudesta ja paranemisnopeudesta riippuen syytä pitää parista päivästä jopa kahteen viikkoon kestävä tauko fyysisestä rasituksesta.

Viisurit kiusana

Viisauden hampaat aiheuttavat kiusaa monelle parikymppiselle. Ne puhkeavat suuhun viimeisenä, eikä tilaa aina ole riittävästi.

– Silloin ne jäävät usein osittain ikenen peittoon. Ien muodostaa hampaan päälle ikäänkuin taskun, johon kertyy bakteereita vaikeasta puhdistettavuudesta johtuen, tällöin puhkeavan hampaan ympäryskudokset pääsevät tulehtumaan ja puhutaan perikoroniitista eli puhkeavan hampaan kruununympäryskudosten tulehduksesta. Tilaa kannattaa epäillä jos nielun alueella on kipua ja leuat eivät tunnu aukeavan entiseen malliin, kuvailee Kriikkula tyypillistä ongelmatilannetta.

Hampaan puhjetessa hammas oireilee usein lievästi, mutta edellä kuvatusta tilanteesta voi kehittyä vaikeasta puhdistettavuudesta johtuen laajempi tulehdus johtuen joko reikiintymisestä tai ikenen tulehtumisesta, jolloin on syytä hakeutua hammaslääkäriin.

– Jos hampaan puhkeamiseen liittyy turvotusta, kuumotusta, märkäisyyttä tai pahaa makua, jotka eivät hyvällä suuhygieniallakaan parane, on myös syytä ottaa yhteyttää hammaslääkäriin, Kriikkula tarkentaa.

Tulehtuneena viisuri aiheuttaa joskus kuumeiden infektion, jonka heikentää merkittävästi suorituskykyä.

Harjaus, lankaus ja ksylitoli selättävät peikot

Se pelotteluista! Kuten alussa todettiin, moni peikko on selätettävissä huolellisella suuhygienialla.

– On tärkeää harjata hampaat aamuin illoin huolellisesti fluorihammastahnalla ja puhdistaa hammasvälit hammaslangalla kerran päivässä ennen harjausta. Hammaslankaus on äärimmäisen tärkeä ientulehduksen estämisssä ja hammasvälien reikiintymisen ehkäisemisessä, sillä taitavinkaan hammasharjaaja ei pysty puhdistamaan hammasvälejä pelkällä hammasharjalla. Suuhygienian kulmakivi on hammasplakin eli mirkobipeitteen poistaminen mekaanisesti hampaan pinnalta, Kriikkula tiivistää puhdistuksen perusteet.

Lisäksi ruokailun jälkeen nautittu ksylitoli estää reikiintymistä aiheuttavan bakteerin kykyä käyttää sokeria, jolloin happohyökkäys pysähtyy. Myös ruokailurytmi on hammasterveyden kannalta tärkeä.

– Lähtökohtaisesti hampaiden tarveyden kannalta hyvä olisi syödä säännöllisesti viisi ateriaa vuorokaudessa ja näiden välillä juoda ainoastaan vettä. Ruokailu ja erilaiset sokeripitoiset juomat aiheuttavat suussa happohyökkäyksen, joka kestää puoli tuntia jokaisen sokeripitoisen suupalan jälkeen, sanoo Kriikkula.

Hampaille terveellisen ravitsemuksen kannalta kestävyysurheilijan riskipaikka ovat urheilujuomat. Niiden sokeri ja happamuus aiheuttavat hampaan kiillepinnan kulumista, joka johtaa rapautumiseen ja vihlontaan.

– Urheilujuomia kehoitetaan nauttimaan usean kerran tunnissa suorituksen aikana, jolloin hampaat joutuvat kovalle rasitukselle. Urheilusuorituksen aikana syljen eritys heikkenee, johtuen myös lisääntyneestä suun kautta hengittämisestä, jolloin syljen luontainen vaikutus huuhtoa suuta vähenee. Tällöin mikrobien olosuhteet hampaan pinnoilla ovat otolliset reikiintymiselle, Kriikkula selventää.

Janojuomana tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan vettä. Lyhyissä suorituksissa urheilujuoma ei olekaan tarpeen. Jos olosuhteet vaativat suolatasapainon säilyttämiseksi varastojen täydentämistä, on hammasystävällisempi vaihtoehto tavallinen vichy ilman lisämakua.

– Ja vaikka talvella äidin marjamehu maistuisikin hyvältä juomavyöstä lenkin lomasta nautittuna sisältää se myös luonnostaan sokeria, vaikka sitä keittäessä ei siihen olisi lisättykään, eroosiovaikutusta unohtamatta. Jottei elämä kuitenkaan menisi liiaksi nipottamiseksi voi dietin ongelmakohtia yrittää paikata erittäin huolellisella suuhygienialla.

Milloin tarkastukseen?

Hammaslääkäri Kriikkula ei anna yleistä neuvoa tarpeellisesta tarkastusvälistä.

– Nykyisin hammaslääkärikäynnillä määritellään yksilöllinen hoitoväli, eli kuinka usein tulee käydä tarkastuksessa. Hammaslääkärikäyntien lisäksi määritetään myös suositeltu käyntiväli suuhgyeinistillä, joka hoitaa erityisesti hampaan kiinnityskudoksien terveyttä poistamalla hammaskiveä ja plakkia ja ohjaamalla tarvittaessa kotihoidon toteutuksessa, hän kertoo.

Julkisella puolella tavallinen tarkastusväli on 1—3 vuotta riippuen suuhygieniasta, ruokavaliosta ja alttiudesta sairauksille. Jos urheilija haluaa varmistaa myös normaalien tarkastuskäyntien välissä kaiken olevan viimeisen päälle kunnossa, Kriikkula suosittaa kääntymään yksityislääkärien puoleen.

– Säännöllisiä tarkastuksia ei tule missään nimessä laiminlyödä, vaikka yhtään paikattavaa reikää ei olisi koskaan löytynytkään. Usein ajatellaan suun terveyttä nimenomaan reikiintymisen kautta, eikä huomioida iensairauksia, jotka jäävät usein jopa tiedostamatta.

– Outi Hytönen