Maajoukkueen ulkopuolella kuluvan kesän harjoitellut Krista Pärmäkoski on hakenut lisää potkua uralleen harjoittelemalla uudessa seurassa. Pärmäkosken mediapäivänä keskiviikkona tiedotusvälineet saivat esittää hiihtäjälle kysymyksiä ja Kestävyysurheilu.fi tiedusteli sitä, mitä ulkomaalaisilta on kesän aikana opittu.

Kesällä Pärmäkoski kävi Norjan Sognefjelletissä leirillä yhdessä Ruotsin maajoukkuenaisten kanssa. Valmentaja Matti Haavisto kertoi, että alkukesän leiriltä on poimittu ideoita Pärmäkosken omaan harjoitteluun.

Hiihtäjä itse kertoo, että yksi tällainen idea on nopeusharjoittelu.

– Ruotsalaiset tekevät paljon nopeusharjoittelua. Leiriviikon aikana he tekivät kaksi nopeustreeniä. Se avasi meidänkin silmiämme, että nopeutta on hitaidenkin treenattava.

Toinen uusi juttu on ollut tehoharjoitukset, joiden intensiteettiä on kasvatettu. Ruotsalaisten tehoharjoituksissa kierroslukumittari on pyörinyt kovemmissa lukemissa, kuin mihin Suomessa on totuttu.

– Tein kovempia tehoharjotuksia paljon alkukesästä, mutta totesimme, että väliin on tehtävä myös perusharjoittelua. Muuten ei kroppa kestä, Pärmäkoski kertoo.

Krista Pärmäkoski (oik.), Charlotte Kalla (kesk.) ja Ebba Andersson. Kuva: NordicFocus

Kova kilpailu ja terävä keskittyminen

Miksi ruotsalaisnaiset ovat sitten tasoltaan selvästi parempia kuin suomalaiset kollegansa maastohiihdossa? Tähän Pärmäkoski osaa antaa parikin syytä. Ensimmäinen on se, että kilpailu on kovaa.

– Leirillä olivat mukana muun muassa Charlotte, Ebba ja Frida. Huippunaisista vain Stina puuttui. Kaikki he ovat erittäin kovia normaalimatkojen hiihtäjiä ja kilpailu joukkueen sisällä on kovaa. Jokainen haluaa olla paras. Heidän lisäkseen leirillä oli muita tuloksissa hieman taaempana olevia urheilijoita. He ottavat maansa huippunaisista jatkuvasti mallia, mitä pitää tehdä, Pärmäkoski kertoo.

Lisäksi naiset tekevät tietyt treenit todella keskittyneesti.

– Olin mukana heidän nopeusharjoituksessaan ja olin ensimmäisen vedon jälkeen todella ihmeissäni. En ymmärtänyt mitä tapahtuu, kun kukaan ei sanonut yhtään mitään. Kaikki vain kääntyivät takaisin lähtöpaikalle ja sitten valmentaja antoi lähtökäskyn uudestaan.

Pärmäkosken mukaan Suomessa vastaavanlaisissa treeneissä joku sanoo aina jotain esimerkiksi saamastaan huonosta lähdöstä. Tai kehuu vierellä hiihtäneen kaverin suoritusta.

– Ruotsalaisten treenissä kukaan ei kommentoinut harjoituksen aikana yhtään mitään. Jokainen urheilija meni jonkinlaiseen kisamoodiin, jossa laput silmillä tehtiin vain omaa hommaa ja oltiin todella keskittyneitä.

Länsinaapureita vakoillut suomalaishiihtäjä uskoo, että Ruotsin maajoukkueleireillä on myös toisenlaisia treenejä, jossa suu käy. Mutta talven tekniikkaharjoituksissa kaikki haluavat olla suksen päällä mahdollisimman nopeita ja kesän tekniikkaharjoituksissa rullien päällä parhaita.

– Tekniikkaharjoituksissa keskitytään pelkästään itse asiaan sataprosenttisesti, Pärmäkoski tiivistää.

Ruotsin maastohiihdon päävalmentajana viime kauteen asti toiminut Rikard Grip puhui samasta teemasta Vuokatin Aateli Racen yhteydessä järjestetyssä valmennusseminaarissa. Gripin ajatuksista voi lukea tästä.

-Juho-Veikko Hytönen