Koronakevät toi Kallalle aikaa ja kärsivällisyyttä – tekniikan eteen tehty työ näkyy jo
Charlotte Kalla on taustatiiminsä kanssa jälleen löytänyt harjoitteluunsa asioita, joita kehittämällä hän toivoo olevansa entistäkin parempi hiihtäjä. Erilainen kevät ja kesä ovat mahdollistaneet tehdä harjoittelua eri lailla, ja syksyn käynnistyessä Kalla voikin sanoa kesäharjoittelunsa sujuneen hyvin.
Charlotte Kalla on taustatiiminsä kanssa jälleen löytänyt harjoitteluunsa asioita, joita kehittämällä hän toivoo olevansa entistäkin parempi hiihtäjä. Erilainen kevät ja kesä ovat mahdollistaneet tehdä harjoittelua eri lailla, ja syksyn käynnistyessä Kalla voikin sanoa kesäharjoittelunsa sujuneen hyvin.
Kestävyysurheilu.fi kyseli kuulumisia sekä Kallalta että valmentajaltaan Magnus Ingessonilta.
– Kesäharjoittelu mennyt on oikein hyvin. Kausi loppui niin oudosti, etten ensin en oikein tiennyt miten olisi pitänyt toimia, ottaisinko loman vai harjoitusjakson. Päätin ottaa harjoitusjakson ja hyödyntää lumiolosuhteet Ruotsissa, Kalla kertoo.
Tauon hän piti huhtikuun lopulla, harjoittelun hän aloitti jälleen toukokuun alussa.
– Koko tämä tilanne on kehittänyt kärsivällisyyttäni ja läsnäoloani. Nyt voi keskittyä vain viikkoon kerrallaan. Olin ensin vähän turhautunut, sillä pidän pitkäkestoisista suunnitelmista. Yhtäkkiä ei enää tiennytkään, milloin seuraavalle leirille pääsee. Oikeastaan oli todella mukavaa olla kotona rauhassa, kun aikaa harjoitteluun ja palautumiseen oli niin paljon. Oli myös mukavaa ajatella asioita kuten tekniikkaa, Kalla sanoo.
Hänen tekniikankehitysprojektissaan isona apuna on ollut valmentaja Lars Ljung, joka asuu Kallasta 120 kilometrin päässä. Ljung olikin keväällä melko usein mukana vauhdikkaissa harjoituksissa ja kaksikko kävi myös paljon keskustelua tekniikasta.
– Hän saattoi vaikkapa käskeä rentoutumaan, kun teen tasatyöntöä tai kertoa, miten paino pitää olla jaloillani. Katsoimme hiihtämistäni myös videolta. Päivät Larsin kanssa olivat todella tehokkaita. On ollut todella motivoivaa työskennellä Larsin kanssa, Kalla sanoi ja kiittää myös koko muuta tiimiään, joka auttaa harjoittelussa.
Hän kokee harjoittelunsa olevan nyt aiempaa selkeämmin jaksotettua.
– On viikkoja, että aerobiaa on paljon, sitten on kolmen intervallin viikkoja. Teen hieman useammin aamulla pitkän harjoituksen, intervalleja edeltävänä päivänä saattaa olla niin, että aamulla on yksi neljän tunnin harjoitus ja iltapäivä on lepoa. Tuntuu, että olen silloin valmiimpi kovaan harjoitteluun seuraavana päivänä, Kalla mainitsee muutaman esimerkin.
Ruotsin maajoukkue pysyy syksyn leireillään Ruotsissa, eikä Kalla ole lähdössä omille leireilleen myöskään. Hän olisi toivonut pääsevänsä Ranskaan ja Val Senalesiin, mutta pitää tärkeämpänä harjoittelua maajoukkueen kanssa.
– On todella hauskaa, että Ruotsin maajoukkueessa on paljon nuoria nousevia nimiä. On todella hauskaa mennä leireille ja inspiroida toisiamme, Kalla sanoo.
Ingesson: ” Vapaan tekniikassa olen havainnut positiivista kehitystä painonsiirrossa”
Charlotte Kalla on kehittänyt jo ennestään vahvaa vapaan tekniikkaansa. Kuva: NordicFocus
Valmentaja Magnus Ingesson sanoo, että harjoittelussa on tällä kaudella pyritty tekemään töitä niin, että Kalla olisi teknisestä parempi ja tehokkaampi kovissa vauhdeissa. Teknisen huippusuorittamisen tulisi olla myös mahdollisimman taloudellista.
– Pyrimme nyt olemaan erittäin tarkkoja sen kanssa, että rakennetaan palapelimme juuri oikealla tavalla. On parempi valita pois paloja kuin rakentaa huono palapeli.
Osin koronasta johtuen on ollut mahdollisuus suunnitella ja tehdä asioita päivä kerrallaan toukokuun alusta keskikesään asti. Ingessonin mukaan nousujohteisuutta asioihin on nyt voitu tuoda eri tavalla.
– Jos joku intervallityyppi oli alussa 4×10 minuuttia, sen pitäisi olla heinäkuussa 6×10 tai enemmänkin jos vain tilanne vaikuttaa juuri siltä. Jotenkin erilainen tarkkuus on ollut mahdollista ottaa mukaan kaikkeen.
Progressiota on haettu myös voimaharjoittelussa.
– Pohjimmiltaanhan kyse on siitä, että hiihtäjän pitää olla vahva mutta ilman liikaa lihaskokoa.
Nyt on siis ollut kyse siitä, että liikenopeutta pyritään kehittämään. Kysymme, miten hän voi tulla nopeammaksi erilaisissa kilpahiihtoon liittyvissä tilanteissa.
Ingessonin silmään kehitystä tekniikassa on nyt nähtävissä.
– Vapaan tekniikassa olen havainnut positiivista kehitystä painonsiirrossa, ja siihen liittyen esimerkiksi polven ja jalan kulmassa. Tasatyönnössä olemme tehneet töitä sen kanssa että tietynlainen jäykkyys olkapäissä esimerkiksi saataisiin pois. Rentoutuneempaa voimantuottoa.
Ingesson sanoo Kallan olevan urheilija, joka kaipaa jatkuvasti uusia haasteita. Kun kehonhallintaharjoitteissa ilmeni puutteita, hän ryhtyi huhtikuusta asti tekemään sellaisia salilla.
– Ne ovat tällä kaudella korvanneet osan muista tavallisista voimaharjoitteista. Pitää kuitenkin muistaa, että ihmiset ovat kaikki omanlaisiaan ja että hiihtäjä on hiihtäjä, ei voimistelija.
”Se kuuluisa nälkä oli selvästi isompi”
Charlotte Kalla tuulettaa yhdistelmäkilpailun olympiavoittoa Peyongchagissa. Kuva: NordicFocus
Hän on tehnyt nuoruusvuosista lähtien yhteistyötä Kallan kanssa, joten vuodet ovat antaneet paljon valmentajallekin. Opettavaisimmista ajanjaksoista Ingesson nostaa esiin muun muassa kevään 2013 Val di Fiemmen MM-kisojen jälkeen.
– Silloin mietimme perusteellisesti keväällä, onko hän tarpeeksi ammattimainen esimerkiksi ravintoasioissa ja nukkumisessa. Piti saada revanssihenki päälle.
Koronakevät on tuonut aikaa ja rauhaa tekemiseen, mutta myös nälkää:
Seurantahan on siis ollut tavallista helpompaa. Se on sopinut hänelle, hän on erittäin tarkka ja huolellinen. Aikaa on yksinkertaisesti ollut nyt eri tavalla.
– Huomasin leirillämme elokuun alussa, että se kuuluisa nälkä oli selvästi isompi kuin yleensä jollakin toukokuun alun normaalilla aloittavalla leirillä.
Harjoitusmäärän osalta viime vuosi oli tätä pienempi. Käytännössä määrä kuitenkin nousi normaaliksi, kun Kalla hyödynsi kevään harjoitusjaksolla hienoja hiihtokelejä.
– Syy siihen, että määriä silloin päätettiin vähentää, oli se, että hän oli syksyllä 2018 ollut aika väsynyt, ja sitä ei haluttu toistaa. Yleensä ovat vuosimäärät pysyneet aika tasaisina monen vuoden ajan. Plus miinus 900 tuntia se on ollut, ja 930–1000 tuntia kun lasketaan kaikenlainen voimaharjoittelu mukaan.
-Heidi Lehikoinen




