Puolimaratonille starttaava kuntoilija saavuttaa tavoitteensa huolellisen valmentautumisen lisäksi myös rehellisyyden, maltin ja henkisen valmentautumisen avulla.

Huhti-toukokuun taitteessa tuhannet suomalaiset kuntojuoksijat valmistautuvat Helsinki City Runille. Vaikka puolikas ja maraton ovatkin täysin erilaisia juoksumatkoja, pystyy neuvokas kuntoilija hyödyntämään Helsinki City Runia osaksi maratonille valmentautumistaan. Esille nousevia aiheita ovat esimerkiksi puolimaratonilla käytettävät varusteet, juoksun eteneminen väliaikojen tai sykkeen mukaan sekä artikkelin alussa mainitut rehellisyys, maltti ja henkinen valmentautuminen.

Vanhassa parempi vara

Mihinkään juoksutapahtumaan ei pidä osallistua vain muutaman kerran juostuilla lenkkitossuilla. Piste. Mutta tossujen ei myöskään pidä olla ne vuonna 2011 Helsinki City Marathonin exposta ostetut, joita on sitten käytetty kaikissa mahdollisissa tilanteissa, ja joiden elinikä päättyi jo vuosi sitten.

Ihannetilanteessa kuntoilija laittaa puolimaratonille jalkaansa sellaiset tossut, joilla hän on juossut 1-2 kuukauden ajan. Ohjelmassa on pitänyt olla niin lyhyitä, puolipitkiä kuin myös pitkiä lenkkejä, mutta myös kovavauhtisia juoksuja. Sanalla sanoen juoksijan pitää luottaa käyttämiinsä tossuihin suhteessa jalkojensa kestävyyteen.

Esimerkiksi ohutpohjaisten jalkineiden käyttö, pois lukien kilpajuoksijat ja -kuntoilijat, on peruskuntoilijalle jopa jossain määrin vaarallista, sillä väärä jalkinevalinta saattaa kilpailun kuluessa aiheuttaa jalkoihin kiputiloja, hiertymiä tai rakkoja. Luotettava lenkkaripari ajaa varsin usein asiansa paremmin kuin vasta hiljattain käyttöön otettu kuluvan kevään uutuusmalli.

Sama käytettyjen varusteiden viisaus toimii myös sukkien kohdalla. Juoksua varten valmistettu ja jo hyvän aikaa käytössä ollut sukkapari on varma vaihtoehto, sillä sen ominaisuuksia ovat ohuus, hengittävyys, muotoilu ja saumattomuus. Sukkien saumoista huolestuneet juoksijat voivat luopua murehtimisestaan seuraavan lauseen myötä: varpaiden alapuolelle kohdentuvista saumoista pääsee eroon kääntämällä saumat ulospäin.

Sukat ja tossut voivat olla samat kuin juoksijalle on käytössä myöhemmin esimerkiksi hänen kilpailuohjelmaansa kuuluvalla alkukesän maratonilla.

Ajan vai sykkeen mukaan

Kokeneet juoksijat ovat aloittavia juoksijoita valmiimpia kisaamaan tavoiteloppuajan mukaan verrattuna sykelukeman säätelemään juoksunopeuteen. Toisaalta on myös niin, että viisas ja omat kykynsä tunteva kestävyysjuoksija juoksee, myös puolimaratonilla, kisan toisen puoliskon samalla vauhdilla tai hieman nopeammin kuin kilpailun ensimmäisen puolikkaan.

Tästä syystä Helsinki City Runin voi matkana jakaa kahteen osaan, ja siinä puolimaraton jaetaan mallilla 15 + 6 kilometriä. Ensimmäinen vaihe on kaikella tavalla hallitseva, sillä jos tavoitevauhti sen aikana karkaa käsistä, niin silloin kuuden kilometrin päätösosuus on pahimmassa tapauksessa ns. ryömintää kohti maalia. Sitä vastoin ensimmäinen 15 kilometriä tulisi juosta tasaisella, ja jopa melko helpon tuntuisella tavalla, ja tällöin viimeinen kuusi kilometriä sujuu selvästi alkutaipaletta nopeammalla vauhdilla.

Lisäksi hyväkuntoinen juoksija kasvattaa henkisiä voimavarojaan kilpailun viimeisten kilometrien aikana. Varsin suuri määrä puolimaratoonareista aloittaa kilpailun liian nopealla vauhdilla, ja tästä syystä kilpailun loppua kohti kiihtyvän vauhdin taktiikan valinnut juoksija pystyy 15-21 kilometrin välisellä osuudella ohittamaan juoksijoita kymmenittäin. Jokainen ohitus lisää hänen itseluottamustaan, ja tästä syystä myöskään väsymys ei näyttele ratkaisevaa roolia verrattuna esimerkiksi liian nopeasti kilpailunsa aloittaneeseen juoksijaan.

Henkinen valmentautuminen kunniaan

Elämän eri osa-alueilla on jossain määrin jopa tyypillistä, että niin sanotusti aliarvioidaan haasteet ja yliarvioidaan oma osaaminen ja voimavarat. Helsinki City Runilla tämä kohtalokas yhdistelmä voi juoksijoiden ajatuksissa tarkoittaa matkan alkuvaiheissa esimerkiksi sitä, että kylläpäs tämä alkuvauhti tuntuu kevyeltä, syke on nyt hieman korkealla, mutta kyllä se tuosta pian laskee tai mitenkä mahtaa tämä puolimaraton sujua, kun pisin harjoituslenkkini on ollut vain 12 kilometriä.

Esimerkiksi mainittuun kolmeen kysymykseen myöhäisemmät ajatelmat ei olisi pitänyt lähteä niin nopeaa vauhtia, syke ei sitten laskenutkaan, kun en malttanut hiljentää tai kymmenen kilometrin peruslenkit eivät sitten riittäneetkään puolikkaan läpäisemiseen vaikuttavat todennäköisiltä.

Henkisestä valmentautumisesta puolimaratoonari kirjaa hyödykseen rehellisyyden ja maltin omaa suoritustaan kohtaan. Rehellisyyden avulla hän osaa asettaa juoksun aikatavoitteen kuntotasoonsa sopivaksi, luottaa valitsemaansa kilpailutaktiikkaan sekä ymmärtää ihmeiden tapahtumattomuuden kilpailutapahtumissa: esimerkiksi Helsinkin City Runille osallistuva ei voi haaveilla selvästi alle kahden tunnin lopputuloksesta muutaman viikon mittaisen harjoitusjakson jälkeen.

Malttia Helsinki City Runilla tarvitaan lähdöstä aina maaliviivalle saakka. Kilpailu voidaan pilata liian nopeiden alkukilometrien, ylioptimisen kilpailuasenteen, matkan pituuden aliarvioimisen tai vaikkapa sortumalla juoksemaan itseä selvästi paremmassa kunnossa olevan tutun juoksijan kanssa.

-Jari Hemmilä