Hiihtokilpailujen perumisesta tai siirtämisestä on tullut korona-ajan arkea siinä missä monesta muustakin asiasta. Mitä kisojen peruminen tarkoittaa järjestävälle seuralle ja mitä väliä kisojen järjestämisellä on taloudellisesti ja muuten? Kysyimme sitä Sievin Sisusta, Ounasvaaran hiihtoseurasta ja Iisalmen Visasta.

Tapaninpäivä on ollut Suomessa perinteinen hiihtokisapäivä useilla paikkakunnilla. Tänä vuonna Sievissä piti järjestää kansalliset kilpailut esikisoina Keski-Pohjanmaan maakuntaviestiä ajatellen. 

– Kansallisia kisoja ei ole aiemmin Sievissä hiihdetty ja nyt olisi ollut mainio tilaisuus saada paljon hiihtäjiä kisaan. Taloudellinen vaikutus on Sievin Sisun hiihtojaostolle merkittävä. Useita tuhansia, Kirsi Paaso Sievin Sisusta sanoo.

Maakuntaviesti pitäisi hiihtää Sievissä loppiaisena, mutta Paaso arveli, että sekin joudutaan koronan vuoksi siirtämään tulevaisuuteen.

Rovaniemellä Ounasvaaran hiihtoseura on kokenut kilpailuiden järjestäjä, ja seura järjestää vuosittain useita erilaisia kilpailuja. OH:n hiihtojaoston puheenjohtaja Jukka Mäyrä määrittelee, että hiihtokilpailujen järjestämistä voi pitää yhtenä OH:n hiihtojaoston perustehtävänä.

– Meille on erityisen tärkeää se, että kisoja järjestetään myös meillä täällä Lapissa, Mäyrä sanoo.

Tälle kaudelle Ounasvaaralle oli tarjolla harvinaista herkkua, kun se sai isännöitäväkseen Skandinavia-cupin viikonlopun. Se kuitenkin peruuntui.

– Harvemmin tarjolla olevan, kansainvälisen kisan peruutus tuntui kyllä ikävältä. Rakensimme yhteistyössä Santasportin kanssa todella nopeasti kasaan kisaorganisaation sekä useat käytännön asiat ja järjestelyt saatiin jo valmiiksi. Olisimme mielellään järjestäneet Skandinavia Cupin kisat ja tarjonneet urheilijoille mutta myös katsojille terveysturvalliset hiihtokisat, Mäyrä sanoo.

Kilpailutapahtuman peruuntuminen harmitti monesta syystä. Kansalliset ja kansainväliset kilpailijat olisivat Mäyrän mukaan varmasti nostaneet entisestään kiinnostusta hiihtolajeja kohtaan, mutta muutakin tärkeää jäi tapahtumatta.

– Se (tapahtuma) olisi tarjonnut myös Ounasvaaralle ja koko Rovaniemelle mahdollisuuden osoittaa olevansa yksi keskeinen talviurheilukaupunki. Totta kai harmittaa myös se, etteivät seuran omat pienemmät hiihtäjät päässeet tapaamaan omia idoleitaan.

Jotain hyvää oli siinä, että kilpailut peruttiin viikkoa ennen tapahtumaa. Järjestäjät pystyivät ”varsin hyvin” perumaan varauksia eri suuntiin.

– Valmistelutyöhön ehti varmasti kulua laskematon määrä tunteja. Sitä ei saada mistään takaisin, mutta se on otettava hyvänä oppina ja pohjana uusia, tulevia kisoja varten, Mäyrä sanoo.

Iisalmen Visan kansalliset hiihdot piti Sievin kisojen tavoin hiihtää 26. joulukuuta. Koronatilanteen lisäksi ennustettavissa ollut heikko lumitilanne vahvisti päätöstä, sillä Iisalmessa ei ole säilölunta. Lumi tykitetään suoraan latupohjalle pakkasten tultua, eikä riittävää pakkasjaksoa ollut tiedossa, sanoo Jarmo Ryytty Iisalmen Visasta.

– Kisoja järjestetään niin rakkaudesta lajiin kuin myös talouden vuoksi. Mikään merkittävä tulonlähde yksittäisten kansallisten hiihtojen järjestäminen ei Iisalmen Visalle ole, vaan se on yksi osa koko vuoden varainhankintaa, Ryytty sanoo.

Visan talven merkittävin tapahtuma on tällä hetkellä helmikuussa kalenterissa oleva Pohjois-Savon piirin hiihtoviikonloppu, jossa ensimmäisenä päivänä jaetaan piirinmestaruudet henkilökohtaisilla matkoilla ja toisen päivän ohjelmassa on maamme vanhin maakuntaviesti.

– Ajankohta muuttunee vielä, koska nuorten SM-hiihdot siirtyivät samalle viikonlopulle, Ryytty kuvaa jo käynnistynyttä siirtorulettia.

-Heidi Lehikoinen