Kestävyysurheilu+ kokosi vinkkejä ensimmäistä kertaa hiihtomaratonille aikoville.

Kokeneenkin hiihtäjän kannattaa miettiä valmistautumista ja tapahtumapäivää etukäteen, jotta pitkä matka taittuu onnistuneesti. Neuvoja antavat Tartu Maratonin johtaja Indrek Kelk ja Jämi147 Triplan päällikkö Petri Ikävalko, jotka molemmat ovat itsekin osallistuneet monille hiihtomaratoneille.

Indrek Kelk kehottaa suunnittelemaan talven maratonille osallistumisen ajoissa, jotta ehtii valmistautua rauhassa. Tartu Maratonin päämatkan pituus on 63 km ja sen hiihtäminen vaatii alle muutaman pitkän lenkin.

– Harjoitusten ei tarvitse olla yhtä pitkiä kuin kilpailun. Jos aikaa esimerkiksi 63 kilometrin matkalle, olisi olosuhteiden salliessa hyvä saada tehtyä muutama 30-40 km pituinen harjoitus, Kelk neuvoo.

Sekä Kelk että Petri Ikävalko suosittelevat oman kunnon testaamista ja päätapahtumaan valmistautumista jossain lyhyemmässä hiihtotapahtumassa pari kolme viikkoa ennen tavoitetta.

– Siitä saa hyvän viimeistelyharjoituksen ja kokemusta omasta matkavauhdista, sanoo Ikävalko.

Hän suosittelee viimeistelyharjoitukseksi rauhallista, riittävän pitkää lenkkiä muutama päivä ennen hiihtomaratonia.

– Sen tarkoitus on herätellä rasva-aineenvaihduntaa ja saattaa elimistö hyvään aerobiseen tilaan, hän kuvailee.

Ikävalko muistuttaa miettimään myös suksihuollon ajoissa.

– Viikkoa ennen on hyvä miettiä, riittävätkö omat voitelutaidot vai viekö sukset voideltavaksi ammattilaiselle. Jos on epävarma, suosittelen kysymään ammattilaisen apua hyvän hiihtopäivän varmistamiseksi, sanoo Ikävalko.

Tartu Maratonin kokoisissa jättitapahtumissa suksihuoltoon saa apua myös kilpailun aikana.

– Luistolle ei paljon voi tehdä reitin varrella, mutta talkoolaisina toimivat asiantuntijat auttavat huoltopisteissä esimerkiksi liian pidon poistamisessa tai myös teknisissä ongelmissa kuten siteen rikkoutuessa, Kelk kertoo.

Maltti on valttia

Petri Ikävalko arvioi, että ensikertalaisten kohdalla kokeneidenkin hiihtäjien yleisin virhe on sortua porukan innostamana liian kovaan alkuvauhtiin ja sipata matkalla.

– Onnistumiseksi pitää laatia oma suunnitelma matkavauhdista ja tankkauksesta ja sitten myös noudattaa sitä. Järjestäjän tarjoamaan huoltoon pitää tutustua etukäteen ja miettiä sen perusteella, tarvitseeko omaa geeliä tai juomaa matkaan, Ikävalko sanoo.

Myös Kelk pitää energiatasapainon säilyttämistä kisapäivän haasteellisimpana tehtävänä.

– 63 kilometriä on sen verran pitkä matka, että keskivertohiihtäjällä ei ole varaa jättää väliin huoltopisteen tarjoiluja. Ensimmäisellä pisteellä voi pärjätä nauttimalla vain juotavaa, mutta sen jälkeen ei pitäisi sortua ajattelemaan, että lisäenergian nauttiminen on ajanhukkaa, vaan malttaa pysähtyä hetkeksi ja täydentää energiavarastoja. Huoltopisteen ohittaminen kiireen takia kostautuu todennäköisesti loppumatkasta, hän muistuttaa.

Eikö ole mustikkakeittoa

Jos jokin on epäselvää, uskalla kysyä! Kilpailunjohtajat ovat tottuneet kaikenlaisiin kysymyksiin.

– On kysytty, miksi keitossa oli niin vähän lihaa, miksei huoltopisteissä tarjottu mustikkakeittoa ja miksi suihkusta ei tule lämmintä vettä, muistelee Ikävalko.

– Kilpailun jälkeen on kysytty, eivätkö järjestäjät voisi opettaa osallistujia pitämään sauvat oikeassa paikassa ja kaatumaan paremmin, kertoo Kelk.

Siinä oli päivän huumoriosuus, mutta pieni totuuden siemenkin hermostuneiden kansakilpailijoiden kysymyksessä on.

– Voin sanoa suoraan, että monilla laskutekniikka on ällistyttävän huono. Helpoissakin laskuissa kaatuillaan ja se aiheuttaa ruuhkia ladulla. Muutaman opetusvideon katsomalla ja mallia ottamalla laskutekniikkaa voi kehittää hyvinkin nopeasti, joten sen voisi tsekata kuntoon vähällä vaivalla ja matka sujuu itsellekin miellyttävämmin, Kelk pohtii.

Asiallisia kysymyksiä tulee esimerkiksi voitelusuosituksista ja sopivasta pukeutumisesta.

– Aika monet laittavat liikaa päälle. Jos lähtöviivalla on mukavan lämmin, hiihtäessä tulee varmasti kuuma. Se kuluttaa nestettä ja tekee matkasta raskaamman. Pieni vilu starttihetkellä on hyvä merkki, Kelk sanoo.

– Outi Hytönen