Kestävyysurheilijan voi tunnistaa fyysisistä piirteistä, mutta tutkimusten mukaan kestävyyslajeissa kilpailleilla on myös tietynlaisia henkisiä piirteitä.

On mahdollista, että kestävyyslajien pariin päätyvät ovat luonteeltaan tietynlaisia, mutta jotkut luonteenpiirteet voivat olla urheilussa kehittyneitä. Vaikka kestävyyslajit ovat pääosin yksilöurheilua, ovat kestävyysurheilijat keskimääräistä avoimempia ja sosiaalisempia.

Suurin osa huipuista ekstroverttejä

Vuonna 1995 tehdyssä saksalaistutkimuksessa verrattiin kyselytutkimuksella kestävyysjuoksijoiden ja triatlonistien itsessään näkemiä ominaisuuksia ei-urheilevaan vertailuryhmään. Urheilevat oli lisäksi jaettu yli 11 tuntia viikossa harjoitteleviin ja sitä vähemmän harjoitelleisiin.

Aiempien tutkimusten ja hypoteesin mukaisesti urheilijat osoittautuivat huomattavasti ekstroverteimmiksi eli ulospäin suuntautuneiksi ja sosiaaliseksi kuin ei-urheilevat. Enemmän harjoittelevat olivat keskimäärin ekstrovertimpiä kuin vähän harjoittelevat.

Mielenkiintoinen oletus artikkelissa on, että sosiaalisuus on osin kilpailutilanteiden etsimistä ja että ekstrovertit pärjäävät keskimäärin paremmin mies miestä vastaan tilanteissa, kuten yhteislähdöissä ja takaa-ajoissa.

Tuoreempi uusiseelantilaistutkimus (2010) puolestaan erotteli maajoukkueurheilijoiden välillä arvokisamitaleita voittaneiden ja voittamattomien eroa. Mitalistit osoittautuivat kyselytutkimuksessa huonommin menestynyttä ryhmää voimakkaammin omista asioistaan päättäviksi, optimistisemmiksi ja tavoitekeskeisemmiksi.

Suunnitelmallisia ja pelottomia

Monet työssäkäyvät vetoavat liikunta-asioissa kiireeseen ja ohjelmantäyteisiin arkipäiviin. Tavoitteelliset kilpakuntoilijat ja urheilijat löytävät kuitenkin aina aika harjoitukselle. Tämä on merkittävä ero ajattelutavassa. Tavoitteellinen ajattelumalli ohjaa kestävyysurheilijoita myös muilla elämänalueilla.

Urheilupsykologi Jenny Susser kuvaa kestävyysurheilijoiden olevan pitkäjänteisiä ja loputtoman uteliaita. He eivät pelkää epäonnistumista. Kilpailuissa on mahdollisuus tehdä lukuisia virheitä, mutta kokemuksen kautta tilanteita harjoitelleet oppivat suhtautumaan niihin epäonnistumismahdollisuuden sijaan haasteina.

Tinkimättömyys omasta harjoitussuunnitelmasta on Susserin mukaan tärkeä kilpailupäivän kannalta: tunnollinen harjoittelija tuntee tehneensä kaiken voitavan onnistumisen hyväksi.

Kestävyysurheilijat näkevät itsensä ja oman potentiaalinsa eri tavalla kuin urheilemattomat. Kilpailuissa tai pitkissä harjoituksissa oppi koettelemaan rajojaan ja ylittämään ne. Kipuakin sietää, kun on kuvitellut itsensä juoksemassa maratonin ja harjoitellut sitä varten.

Korkea stressinsietokyky

Kestävyysurheilijoilla on keskimääräistä korkeampi kivunsietokyky. Suurin sen tuoma hyöty ei ole siinä, että sietäisi paremmin polven kolauttamista pöydän jalkaan, vaan stressinsietokyvyn kasvamisessa. Kipu ja fyysinen harjoitus aiheuttavat elimistössä samanlaisia reaktioita kuin stressi töissä. Harjoituksen myötä kynnys sen sietämisessä kasvaa.

Kestävyysurheilijat pysyvät ei-urheilevia paremmin rauhallisina painetilanteissa. Sietokyvyn ohella hyvä fyysinen kunto auttaa töissä jaksamisessa. Siksi kestävyysharjoittelu voisi olla monelle avain stressistä vapautumiseen. Näin Bradley Stulberg kuvailee prosessia: ”Oppimalla näkemään stressitilanteet haasteina ja vahvistamalla sosiaalisia suhteita, voit edistää sisäisiä voimavarojasi, joilla pystyt tehokkaasti käsittelemään stressiä kaikilla elämänalueilla ‒ ja muuttua onnellisemmaksi ja rauhallisemmaksi.”

A. Furman huomauttaa esseessään, että henkisen puolen muutos voi johtua osin fysiologisista muutoksista: Kestävyysharjoittelu vaikuttaa hormonitoimintaan, joka puolestaan osaltaan ohjaa mielialaa ja emootioita. Käyttäytymiseen ja persoonallisuuteen liittyviä muutoksia ei ole helppoa tai edes mahdollista (saati sitten tarpeellista!) jäljittää yksiselitteisesti. Kestävyysurheiluun liittyvät elämäntavat, kuten lepo, terveellinen ravinto ja kehon kuuntelu tukevat myös positiivista mielialaa ja parempaa stressinsietokykyä.

Kilpailuissa käydään läpi monenlaisia tunteita. Suhtautuminen epäonnistumiseen muuttuu kokemuksen karttuessa. Kilpailutapahtumat ovat luonteelle hyvä elämän harjoituskenttä.

Kovin positiivisesti on kestävyysurheilijoiden positiivisista luonteenominaisuuksista kirjoitettu! Negatiivisia ominaisuuksia ei tutkimusteksteissä mainittu.

– Outi Hytönen

Lähteet
Egloff, B. & Gruhn, A.J.: Personality and Endurance Sports (1995)
Furnham, A.: Personality and Leisure Activity. Teoksessa On the Psychobiology of Personality (2004)
http://www.forbes.com/2008/09/22/endurance-race-training-forbeslife-cx_avd_0922sports.html
http://www.outsideonline.com/1957636/endurance-sports-will-make-you-better-calmer-person
http://www.mastersathlete.com.au/2011/02/the-relationship-between-personality-and-performance-in-endurance-sport/