Kauppi sai MM-kotikisoista viestihopean, mikä oli vaikean viikon päätökseksi sinänsä tärkeä ja iloitsemisen arvoinen asia. Silti yhdeksänkertainen maailmanmestari sanoo mieluummin "painaneensa delete-nappia aivoprosessoreissaan" kotikisaviikosta.

– Enemmän niin kuin olisin edes yrittänyt teeskennellä, että sieltä olisi jotain hyvää jäänyt. Noh, ehkä sen verran hyvää, että virheistä oppii paljon paremmin kuin onnistumisista, Kauppi sanoo.

Kestikö palautuminen kauemmin henkisesti vai fyysisesti?

– Vaikka olinkin kisojen aikaan jotenkin fyysisestikin liian tiukalle pingotettu, ja omat ruudit oli pamauteltu jo koviin treeneihin, niin kyllä se henkinen puoli oli hankalampi. Tuli sellainen olo, että urheilu on ihan perseestä, eikä ensimmäistä kertaa elämässä oikeasti kiinnostanut mennä edes lenkille, Kauppi sanoo.

Se tunne meni ajan kanssa ohi, ja Kauppi nähtiin syksyllä vielä SM-kisoissa ja jopa maailmancupin päätöskilpailuissakin. Silti syksy oli poikkeuksellinen.

– MM-kisojen jälkeen meni tosiaan ennätyspitkä aika niin, että saatoin käydä lenkillä tai sitten en. Syksyllä yritin jo välillä päästä huippu-urheilumaailmaan takaisin, mutta muita projekteja oli niin paljon, ettei se oikein onnistunut. Kun sitten vihdoin päätin jättää muut menot kakkoseksi, olikin jo valmiina akillesvaivoja selätettäväksi, Kauppi kertaa.

Nyt hän laskee eläneensä jälleen ammattimaista huippu-urheilijan arkea taas muutaman kuukauden ajan. Siitä iso osa on ollut korvaavaa harjoittelua

– Aluksi oli oikeasti tosi vaikea päästä rytmiin, ja treenaus pari kertaa päivässä tuntui raskaalta, mutta yllättävän hyvin on ollut intoa jopa niihin ikäviin vesijuoksuihin ja kuntopyörän pyörittelyihin, joita tässä olen joutunut tekemään, Kauppi sanoo.

Kun huippu-urheilija joutuu tekemään korvaavaa harjoittelua, jaksosta seuraa usein paljon hyvää. Tulee olosuhteiden pakosta tehtyä asioita, joita ei tekisi ainakaan samassa määrin kuin normaalitilanteessa. Kaupille pienet vaivat ovat tarkoittaneet sitä, että hän on satsannut "tosi paljon" kehon toimivuuteen, erityisesti lihaskuntoon.

– Minulla oli itse asiassa aika isojakin haasteita alaselän ja alimpien syvien vatsalihasten kanssa, ja sen takia pakarat ovat toimineet erittäin surkeasti varmasti jo useamman vuoden ajan. Pitkäjänteisellä jumpalla on saatu vatsat älykkääksi ja pakarat iskukykyyn, Kauppi sanoo tyytyväisenä.

Kauppi on vilkas ja haasteita hakeva tyyppi, jonka henkinen vireys ja motivaatio pysyy parhaiten yllä vaihtelevuudella. Se selittää myös sen, että rikkonaisia talvia on seurannut huikeita MM-kesiä.

– Silloin, kun talvikaudella ei pääse vielä hyvään kuntoon, niin keväällä ja kesällä on into piukkana. Toisaalta se, että tulee oikeasti vammojen pakottamia kunnon voimakuureja talvella, vaikuttaa varmasti myös juoksukilometrien kestämiseen keväällä ja kesällä. Tukilihakset ovat paremmassa kunnossa.

Korvaavissa treeneissä hän on huomannut junnaamisen rikkovan lajin vaihdon itselleen elintärkeiksi.

– Jos pyöräilee vaikkapa pari tuntia putkeen, 5–10 minuutin kuntopiirit välillä rikkoo sopivasti rytmiä ja aika kuluu helpommin.