Suunnistusmaajoukkueen päävalmentajan mielestä maajoukkueen keski-ikä ei ole hyvä mittari.
Kestävyysurheilu.fi haastatteli suunnistusmaajoukkueen päävalmentaja Juha Tainia syyskuun alun SM-pitkällä. Analyyttisestä ajattelusta, uusista näkökulmista ja lähes loppumattomasta puheentuotosta tunnetun jämsäläisen haastattelun kolmas osa tulee ulos nyt.

Haastattelujen ensimmäisessä osassa käsiteltiin niitä syitä, jotka pudottavat lahjakkaita nuoria suomalaissuunnistajia nuorten maajoukkuepaikoilta pääsarjan suureen massaan. Toinen osa käsitteli Tainin näkemyksiä muiden maiden suunnistuskulttuureista. Kolmannessa osassa pohditaan Suomen nuorten maajoukkuetoimintaa sekä pohditaan onko iällä lopulta väliä maajoukkueessa.

Keski-ikä laajemmasta joukosta

Suomalaisessa suunnistusvalmennuskeskustelussa on jo useamman vuoden ajan puhuttu maajoukkueen korkeasta keski-iästä ja siitä, että vuodesta toiseen samat urheilijat ovat arvokilpailuissa Suomi-paita päällään. Kesän MM-kilpailut kenties käänsivät suunnan tai tekivät poikkeuksen kun Pohjois-Italiassa suunnisti peräti viisi MM-kilpailujen ensikertalaista, joista suurin osa oli alle 25-vuotiaita.

Ikä ei kuitenkaan päävalmentajan mukaan ole kriteeri kisavalinnalle tai ylipäätänsä hyvä mittari maajoukkuetoiminnalle tai huippusuunnistuksen hyvinvoinnille. Kisoihin kun pääsee vain noin kymmenen parasta.

-Vuokatin MM-kilpailuissa oli miesten ryhmässä yksi alle 30-vuotias. Tänä vuonna heitä oli neljä. Joukkueen iän sijaan pitäisi pikemminkin katsoa sen koko porukan keski-ikää, joka niistä maajoukkuepaikoista on taistelemassa, Taini valistaa.

Hänen mielestään nykyään arvokisapaikoista kamppailee melko suuri joukko urheilijoita, jonka ikähaitari ulottuu paristakymmenestä vuodesta jopa yli neljäänkymppiin.
Valmentaja pitää mahdollisena, että ensi vuoden MM-joukkueen keski-ikä nousee jälleen, mutta se ei ole merkki ikäkriisistä.

Yksittäiset läpilyönnit

Ketkä sitten nykyisistä juniorisarjalaisista lyövät läpi tulevien vuosien MM-joukkueisiin? Luvuista voidaan puhua, mutta nimilistaa Taini ei osaa antaa.

-Uskallan arvioida, että viiden vuoden päästä maajoukkueen vakiokalustossa on 3-5 sellaista urheilijaa, jotka ovat tämän päivän junioreita.

Tainin puheista voidaan siis tulkita, että jokainen lopulta maailman huipulle tai Suomen maajoukkueeseen noussut urheilija on yksittäistapaus ja yksittäinen läpilyönti. Laadukasta valmennusta mitataan sen perusteella tuleeko näitä läpilyöntejä lähes joka vuosi vai kerran kymmenessä vuodessa.

Maajoukkuetoimintaa kehitetään

Nykyinen nuorten menestys osoittaa, että on tehty oikeita asioita ja asioita oikein. Juha Tainin mukaan Suomen maajoukkueorganisaatiossa ei eletä pysähtyneisyydessä, vaan toimintaa tarkastellaan jatkuvasti kriittisesti. Tarvittaessa tehdään myös muutoksia, ja on niitä tehtykin.

Nuorten maajoukkueen toiminta on tuplattu niin leirien kuin urheilijoiden määränkin suhteen.

-Aikaisemmin ei ollut kuin yksi tai kaksi leiriä kotimaassa junnuille, sitten oli MM-maastoihin valmistavia leirejä.

Valmentajat mukaan

Kaudella 2014 Pohjola-ryhmän kalenterissa on ollut kymmenen leiriä vuodessa, joista puolet on järjestetty ympäri kotimaata. Myös urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat on otettu mukaan toimintaan. Se tuo Tainin mukaan valmentajan ja urheilijan välille syvyyttä.

-Kun urheilija on yksin leirillä, niin miten hän osaa muistaa ja kertoa kaiken kokemansa ja oppimansa tullessaan takaisin kotiin, jossa valmentaja odottaa?, päävalmentaja kysyy.

-Nyt valmentajat saavat kaiken sen saman informaation mitä urheilijatkin. Uskon, että taustahenkilöt ymmärtävät jatkossa enemmän siitä, mitä urheilijat kaipaavat ja mitä heidän kanssa pitää tehdä, Taini jatkaa perustellen ratkaisua.

Fokusta on siis laajennettu.

-Urheilija ei ole enää keskiössä, vaan urheilija ja valmentaja ovat keskiössä. Viesti menee paremmin koko siihen yksikköön, joka tekee duunia kotona.

Maajoukkueleireillä vierailee nykyään lisäksi aikuisten maajoukkueurheilijoita, jotka pyrkivät jakamaan kokemustaan nuoremmille sellaisessa asiassa, jossa itse ovat hyviä. Voisi olettaa tämän vähentää niiden asioiden lukumäärää, joita nuoren urheilijan on opittava ns. kantapään kautta.

Jalat maassa

Juniorimaajoukkueen toiminta on tärkeä tukipilari ja menestys nuorissa antaa lisäpotkua tulevaisuuteen. MM-mitalit ovat myös tehdyn työn takana, ja niistä tulee nauttia täysin rinnoin. Tästä huolimatta on syytä pitää mielessä, että peli kovenee aikuisten sarjassa. Seuraavat vuodet vaativat terveenä oloa ja nousujohteista harjoittelua.

-Kun junioreissa on menestytty, niin aikuisten sarjan näkökulmasta katsottuna ei ole välttämättä tehty vielä yhtään mitään, Taini haluaa kärjistää.

-Juho-Veikko Hytönen