Maltilliset harjoitusmäärät pitivät rasitusvammat loitolla.

Kestävyysurheilu+ kertoi perjantaina laajasti Jorma Härkösen juoksu-urasta ja sen huipentumasta Ateenassa 1982. Seuravaksi käydään läpi sitä millaisella harjoittelulla Härkönen tuloksensa teki. 

– Vaikka 800 metriä on yksi rankimmista juoksumatkoista, sen kesto on vain kaksi kierrosta. Juoksun aikana ei kerkeä miettimään liikaa. Ensimmäinen kierros on juostava täysillä ja toinen kierros niin lujaa kuin jaksaa. Enkä osannut laskea kuin kahteen, joten 800 metriä oli helppo valinta, Härkönen vitsailee.

Härkönen kertoo juosseensa urallaan vain noin viisi 1500 metrin kisaa. Härkösen ennätys on 3.47,9. Hän uskoo, että 1500 metriä olisi voinut sopia hänelle hyvin päämatkaksi.

– Nopeuteni ei ihan riittänyt 800 metrille. 400 metrin ennätykseni oli 48,19, kun 800 metrin maailmanhuiput juoksivat 46- ja 47-pohjaisia aikoja. En kuitenkaan tykännyt tonnivitosesta yhtään, se oli liian pitkää piinaa. Kestävyyspohjaa olisi pitänyt parantaa paljon, jotta olisin pärjännyt, kertoo Härkönen, jolla oli mittausten mukaan suunnilleen yhtä paljon nopeita ja hitaita lihassoluja.

Härkönen sanoo lähestyneensä 800 metriä nopeuden kautta ja pärjänneensä ennen kaikkea lahjakkuudellaan. Härkösen mukaan hänen harjoitusmääränsä ja -tehonsa olivat alakantissa.

-Urheiluliiton lajipäällikkö ja muut suomalaisen kestävyysjuoksun gurut olisivat halunneet minun lisäävän juoksumääriä reilusti. Omat valmentajani Valkaman Markku ja Seppäsen Leevi eivät yrittäneet laittaa minua väkisin mihinkään muottiin. He näkivat, ettei siitä mitään tule. En halunnut, enkä pystynytkään sen kovempaan harjoitteluun.

– Valmentajani pyrkivät vaikuttamaan harjoitteluuni vähän kerrallaan. He olivat tietysti ristiriitaisessa tilanteessa, kun samaan aikaan piti kommunikoida sekä minun että liiton valmentajien kanssa.

Härkönen uskoo maltillisten harjoitusmäärien vaikuttaneen siihen, ettei hän kohdannut urallaan juurikaan loukkaantumisia.

– Nivelsiteeni leikattiin vuonna 1977, mutta säästyin rasitusvammoilta.

Jorma Härkösen harjoittelun pääpiirteitä: (tiedot Härkösen valmentajana vuosina 1981-1984 toimineelta Leevi Seppäseltä)

– juoksuharjoittelua joka päivä, usein kahdesti päivässä

– aamuharjoitus lyhyt 5-10 km kevyttä, palauttavaa juoksua luonnossa (valmisti iltapäivän ”vauhti- / laatuharjoitukseen”)

– viikkokilometrit yleensä talvella 80-100 km, joskus harvoin 120 km, kesällä 60-70 km

– hyvä peruskestävyys välttämätön laatuharjoitusten tekemiseksi

– kesälläkin hyvä juosta luonnossa, motivoivaa.

– pisimmät lenkit 15-17 km, ei koskaan yli 20 km

– läpi vuoden harjoituksissa vedettiin vetoja, jotka olivat kilpailuvauhtisia, hiukan kilpailuvauhtia hitaampia tai hieman kilpailuvauhtia nopeampia:

– vauhtikestävyysvetoja 800-1000 metriä

– kilpailutyyppiset vedot 600 metriä

– nopeuskestävyyttä kehittävät vedot 300-400 metriä

– nopeutta kehittävät vedot 60-200 metriä

– intervalliharjoituksista esimerkkejä:

– 500-1000 m + 300-400 m + 100-200 m

– 1 x 1000 m + 1 x 600 m + 1 x 400 m + 2 x 200 m + 4 x 100 m

– 2 x 100 m + 1 x 200 m + 1 x 300 m + 1 x 600 m + 1 x 300 m + 1 x 200 m + 3 x 100 m

taktiikkaharjoitukset: vedon alkuosa rennosti, vedon loppuosassa vaihteen vaihto löysästä kovaan ja loppu täysillä

– kimmoisuus-, nopeus- ja voimaharjoituksia syyspuolella ennen joulua:

– hiihtostadionin suoralla loikkaharjoituksia 5-30 loikkaa

– aitahyppelyitä 5-10 aitaa, 5-10 kertaa

– maalis-huhtikuussa mäkijuoksua esim. 3 x 600 metriä tai 6 x 300 metriä

– mäkimontun alamäen rappujen hyppäämistä

Harjoitusvuoden jakautuminen

– alkusyksyllä kevyttä, palauttavaa juoksua, loppusyksy – alkutalvi kestävyyttä kehittävää harjoittelua, nopeusharjoittelua (60-150 m), kimmoisuus ja voimaharjoittelua (loikat ja aidat)

– hallikaudella tammi-helmikuussa lajinomaista vetoharjoittelua sekä muutamia hallikisoja

– maalis-huhtikuussa (osin toukokuussa) peruskestävyyttä, mäkijuoksua ja hyppyrin rappuja

– touko-kesäkuussa lajityyppisiä intervalleja, kesän mittaan vetoja vähemmän ja vauhtia enemmän sekä kilpailuja, juoksumäärät pienemmät, kympin lenkkejä tarpeen mukaan

Jorma Härköstä haastatteli Juhana Unkuri