Lääkäri ja fysioterapeutti, siinä vakioekspertit, joiden vastaanotolle hakeudutaan jalkavaivojen iskiessä. Kolmas yhtä asiantunteva vaihtoehto on jalkaterapeutti.

Jalkaterapeutit ovat alaraajojen asiantuntijoita, jotka hallitsevat tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen lantiosta alaspäin. Monet sekoittavat jalkaterapeutin jalkojenhoitajaan, mutta kyse on paremminkin alaraajojen fysioterapiasta.

– Suurin ero fysioterapiaan on se, että jalkaterapeutti tekee myös hoitavaa puolta, mutta jalkojenhoitajan tapaan kynsiä ei lakata tai jalkoja kylvetetä. Vastaanotolla voidaan kuitenkin hoitaa esimerkiksi kovettumia,
ihomuutoksia tai sisäänkasvaneita kynsiä, kertoo tamperelainen jalkaterapeutti Minna Saarinen.

Jalkaterapeutti pyrkii ratkaisemaan urheilijan vammoja ensisijaisesti toiminnallisten harjoitteiden kautta.

– Vammojen ehkäisyssä kaikista tärkeintä on lihashuolto. Kun tuntee oman kropan, huomaa kireydet ja ylirasitustilat, Saarinen muistuttaa.

Jalkaterapeuttina hän yrittää ensin selvittää syyn oireisiin. Asiakkaan kehon rakenteellisista virheasennoista johtuvien ongelmien ratkaisuun voidaan tarvita apuvälineiden, kuten tukipohjallisten käyttöä.

Jalkaterapeutti osaa fysioterapeutin tapaan valmistaa yksilöllisiä pohjallisia.

– Rakenteellisiinkin syihin yritetään etsiä ratkaisua toiminnallisten harjoitteiden kautta. Usein vamman syynä on lihaksen kireys ja siitä seurannut ylirasitustila, jolloin jalkaterapeutti voi auttaa venytysten ja harjoitusten opettamisen lisäksi hieronnalla, mobilisoimalla ja teippaamalla, sanoo Saarinen.

Jalkaterapeutit osaavat tutkia myös ryhtiä ja selän asentoa, mutta selän ongelmia he ohjaavat hoidatuttamaan muiden asiantuntijoiden luokse.

– Joskus esimerkiksi alaselän oireet voivat johtua jalkaterässä tai nilkassa olevasta ongelmasta, joka hoitamalla paranee selänkin oireilu, Saarinen kertoo.

Apua ennaltaehkäisyyn ja kehitykseen

Vammojen ennaltaehkäisyssä A ja O ovat oikeanlaiset, hyväkuntoiset jalkineet.

– Jalkaterapeutti voi autta valitsemaan itselle sopivat urheilujalkineet, jos ei esimerkiksi tiedä tarvitseeko neutraalin vai pronaatiotuetun kengän, vinkkaa Saarinen.

Ennaltaehkäisevästi jalkaterapeutilla voi tutkituttaa jalkojen lihastasapainoa eli mahdollisia puolieroja ja epäaktiivisesti toimivia lihaksia. Jalkaterapeutilta voi kysyä jumppaohjeita vammojen ehkäisyyn tai hakea apua kuntoutukseen.

– Leikkauksen jälkeen monille käy niin, että aluksi saadaan hyvät kuntoutusohjeet, mutta alkuvaiheen jälkeen kuntoutus pääsee sittenkin käyntiin vasta pari kuukautta leikkauksesta, kun paraneminen ei etenekään ja nilkka tai polvi on edelleen jäykkä, jolloin lähdetään hakemaan apua asiantuntijalta, Saarinen kertoo.

Jos oma juoksutekniikka mietityttää tai haluaa hakea kehitystä askelta parantamalla, voi jalkaterapeutti analysoida juoksutekniikkaa juoksumatolla tai videon avulla ja auttaa löytämään sopivia harjoitteita.

Jalkaterapeuttien koulutukseen kuuluu hierontaopintoja ja Saarisella käykin muutama vakiasiakas hieronnassa. Urheilijoita hän neuvoo kuitenkin hakeutumaan koulutettujen hierojien käsittelyyn.

Koulutusta Helsingissä ja Mikkelissä

Jalkaterapeutteja on valmistunut Suomessa vuodesta 1999 lähtien. Koulutus kestää kolme vuotta ja sitä järjestetään Helsingissä Metropolian ammattikorkeakoulussa ja Mikkelin ammattikorkeakoulussa.

– Ensimmäisenä vuonna opiskellaan paljon anatomiaa ja hoitavaa puolta. Toisena vuonna päästään sitten harjoittelemaan ja opettelemaan tutkimista, virheasentojen etsintää ja eri hoitomuotoja. Kolmas vuosi taas on paljolti aiemmin opittujen asioiden yhdistämistä käytännössä sekä harjoittelua. Suurin osa työskentelee valmistuttuaan yrittäjänä ja siksi koulutusohjelmaan kuuluu myös yrittäjyyskursseja, tiivistää Metropoliassa opiskellut Saarinen koulutuksen sisältöä.

Fysioterapian suosio opiskelualana on kasvanut niin, että jo pääsykokeisiin pääsemiseenkin vaaditaan monilla paikkakunnilla huippuhyvää koulutodistusta. Jalkaterapian suosio on myös kasvussa, mutta alan opintoihin on helpompi päästä kuin fysioterapiaan.

Opintojen aikana ei varsinaisesti erikoistuta, mutta joidenkin valinnaisten kurssien kohdalla voi suuntautua itseä kiinnostaviin asioihin.

– Jos haluaa erikoistua erityisesti urheilijoiden ongelmiin, voi valmistumisen jälkeen hankkia lisäosaamista kursseilta, jotka on usein suunnattu jalkaterapeuttin lisäksi fysioterapeuteille ja muille liikunta-alan ammattilaisille, Saarinen kertoo.

Saarisella on hoidettavana asiakkaita laidasta laitaan. Oman yksityisvastaanoton lisäksi hän on käynyt töissä terveyskeskuksessa ja kuntoutumiskeskuksessa, joissa hoidettavana on usein diabeetikkoja ja reumapotilaita.

Paitsi että jalkaterapeutista on apua urheilijalle, voi se olla urheilijalle varteenotettava omaa urheilu-uraa tukeva ammattivaihtoehto. Urheilijalla kun on kokemuksia kaikenlaisista tuntemuksista jaloissa, asiantuntijana voi oppia hoitamaan omia jalkaongelmiaan ja lisäksi yrittäjillä on itse säädeltävät työajat.

– Outi Hytönen