Kosmetologi Elina Säylä kertoo, mitä apua urheilija voi saada jalkahoidosta. Kovettumat, känsät ja kynsivaivat voivat hoitamattomina ärtyä kipeiksi ja aiheuttaa jopa virheasentoja. Säylä kertoo myös perusperiaatteet rakkojen ja mustien kynsien hoitoon.

Paljon juokseville tai hiihtäville tulee usein kovettumia jalkaterään tai jalkapohjaan. Kovettuma on ihon keino suojautua rasitukselta.

– Yleisimmät syyt kovettumien syntyyn ovat liian pienet tai vääränmuotoiset kengät, ylipaino, ihon kuivuus ja jalkaterän tai varpaiden asentovirheet. Jotta kovettumaa voi hoitaa oikein, tulee ensin selvittää sen aiheuttaja, Säylä muistuttaa.

Liian pienistä jalkineista johtuvat kovettumat häviävät yleensä itsekseen, kun vaihtaa kengät oikeankokoisiin. Palautumista voi tehostaa raspauksella ja rasvaamalla.

– Jalkoja ei kuitenkaan saa raspata liian usein, korkeintaan kerran viikossa ja mielellään kosteina, esim. suihkussa. Jokailtainen rasvaus pitää kovettuman poissa kauemmin, ihon pehmeänä ja hyväkuntoisena, neuvoo Säylä. Jos jatkaa vääränlaisten kenkien käyttöä, kovettuma pahenee ja voi tulla niin suureksi tai araksi, että jalkaterään voi jopa syntyä virheasento. Sitä on hankalampi hoitaa.

– Jalkaterän tai varpaiden virheasennon aiheuttamien kovettumien hoidossa jalkaterapeutti on hyvä vaihtoehto. Hän osaa neuvoa oikeanlaisten pehmikkeiden ja tukipohjallisten ostossa, ja antaa hyviä voimisteluliikeneuvoja jaloille. Tarkoituksenmukaisten sukkien ja jalkineiden käyttö ehkäisee kovettumia.

Jalkahoidossa jalat kylvetetään ensin, jotta kovettumat pehmenevät. Niitä voi pehmentää myös kovettumasuihkeella. Kovettumista ja asiakkaan muusta terveydentilasta riippuen kovettumia poistetaan varovasti veitsellä tai poralla, joskus pelkästään raspilla. Jalkahoidon lopuksi jalat rasvataan ja hierotaan.

Jalkahoidossa voidaan hoitaa myös känsiä, kynsisienien aiheuttamia vaivoja ja sisäänkasvaneita kynsiä. Känsät voivat painaa jalkapohjaa ja myös kynsiongelmat voivat olla hyvin kivuliaita.

– Jalkahoito tehdään aina asiakaskohtaisesti, riippuen siitä millaisia vaivoja ja toiveita asiakkaalla on. Jalkahoitaja voi leikata kynttä siten, ettei se painaudu ihoon ja aiheuta kipua ja tulehdusta. Joillakin asiakkailla kynnet saattavat olla niin paksut, ettei niiden leikkaaminen onnistu itse kotona. Esimerkiksi kynsisienen vaikutuksesta kynnet voivat paksuuntua, murentua ja jopa irtoilla jolloin niiden leikkaaminen ja viilaaminen kotona on vaikeaa. Vaikka jalkahoitaja ei pysty parantamaan kynsi- tai jalkasientä, hoitaja saa sienikynsistäkin kauniin näköiset ohentamalla ja lakkaamalla, mikä on monelle tärkeää, kertoo Elina Säylä jalkahoidon mahdollisuuksista.

Vaikka jalkahoitaja ei diagnosoisikaan jalkasairauksia, esim. sieniä, hän näkee helposti muutokset jaloissa ja voi ohjata asiakkaan lääkärille ennen kuin mahdollinen kynsi- tai jalkasieni pahenee. Jalkahoitaja huomaa myös mahdolliset hautumat varpaiden välissä, ja osaa antaa niille oikeanlaiset hoito-ohjeet ennen niiden pahentumista.

Jalkahoitajalle mentäessä kannattaa varmistaa että jalkahoidon tekee koulutettu ammattilainen: jalkahoitaja, jalkaterapeutti tai kosmetologi. Koulutus varmistaa sen että hoitajalla on tarpeeksi tietoa oikeanlaisista hoitotavoista ja hoitojen kontraindikaatioista. Myös välinehuoltoa käsitellään koulutuksissa laajasti ja koulutetulla hoitajalla on tieto siitä, miten välineet desinfioidaan ja steriloidaan niin, että ne ovat puhtaita seuraavaa asiakasta varten, ilman pelkoa tarttuvista jalkasairauksista.

Jalkahoidon tarve vaihtelee hyvin yksilöllisesti.

– Osa käy mielellään esim. kolmen kuukauden välein, jotta jalat pysyvät hyvässä kunnossa. Tällöin kovettumat eivät pääse liian hankaliksi ja kynnet ja kynsinauhat pysyvät hyvinä. Joillakin asiakkailla on esim. känsä joka täytyy poistaa tietyin väliajoin tai se rupeaa sattumaan liikaa. Mutta yksi- kaksikin kertaa vuodessa on hyvä, jalkahoitaja neuvoo kotihoidossa ja jatkohoidosta tarpeen mukaan, Säylä sanoo.

Kotonakin voi hoitaa jalkoja

Tavallinen ongelma pitkien matkojen taittajille ovat myös mustat kynnet ja rakot. Mustille kynsille ei voi antaa yksiselitteistä hoito-ohjetta.

– Vaikka kynsi olisi irtoamassa, sitä ei jalkahoidossakaan poisteta, vaan se kannattaa pitää suojaamassa varvasta niin kauan kuin mahdollista. Jos kynsi on kovin pitkä, sitä leikataan ja viilataan varovasti. Aina mustunut kynsi ei irtoa vaan jatkaa kasvamistaan, silloin sitä voi kotonakin hoitaa normaalisti leikkaamalla ja viilaamalla. Jos mustunut kynsi aiheuttaa kipua, syynä on kynnen alle kertynyt paine. Jalkahoidossa paineen voi poistaa poistamalla neste kynnen alta: tämä tapahtuu tekemällä reikä sellaiseen kohtaan että neste tulee pois, Säylä neuvoo.

Rakkojen osalta paras hoitokeino on ennaltaehkäisy. Jos tietää jalkojensa olevan alttiita rakoille, ne kannattaa ennen urheilusuoritusta suojata talkilla, vaseliinilla tai erilaisilla apteekista saatavilla rakkolaastareilla ja -suojilla. Jos rakko kuitenkin tulee, sitä ei kannata puhkaista, jollei se ole oikein suuri. Rakko suojataan esimerkiksi tarttumattomalla suojalaastarilla, joita saa apteekeista.

– Suoja vähentää rakon kipua ja iho paranee suojan alla. Jos kyseessä on oikein iso rakko sen voi puhkaista varovasti sivulta ja tyhjentää, ja tämän jälkeen suojata suojalaastarilla. Samalla tavalla toimitaan myös jalkahoidossa: pieniä rakkoja ei puhkaista mutta isot voidaan puhkaista ja tyhjentää. Rakon suojaaminen riippuu jalkahoitajan käytössä olevista tuotteista. Jotkut hoitajat suojaavat rakot laastarilla, jotkut lähettävät asiakkaan apteekkiin, Säylä sanoo.

Kun jalkojen iho pysyy pehmeänä, ei kovettumia ja rakkoja synny niin helposti. Elina Säylä antaa lopuksi muutaman vinkin kotona tehtävään jalkahoitoon:

– Aluksi jalat kylvetetään lämpimässä vedessä, veteen voi laittaa vähän kylpysuolaa tai -vaahtoa. Jalat kuivataan hyvin, ja mahdolliset kynsilakat poistetaan.

– Jalkapohjia voi raspata varovasti joka puolelta, erityisesti kovettumien kohdalta. Raspi kannattaa kastaa aina välillä veteen jotta raspattava alue pysyy kosteana.

– Kynsien alustat puhdistetaan ja kynsinauhoja voi varovasti työntää taaksepäin esim. appelsiinipuutikulla.

– Kynnet leikataan suoraan, niitä ei saa pyöristää, ja kulmat viilataan kevyesti jottei niihin jää teräviä reunoja. Sopiva pituus varpaankynsille on leikata ne samanpituisiksi kuin varpaan pää; jos kynnet ovat liian lyhyet tai pyöristetyt ne voivat kasvaa sisään tai varpaan päät voivat kipeytyä.

– Lopuksi jalat rasvataan hyvin täyteläisellä jalkavoiteella, päälle voi vetää puhtaat sukat jotta voide saa imeytyä kunnolla.

– Outi Hytönen