Itsensä johtaminen on urheilijalle ja valmentajalle tärkeä taito. Itseään johtamaan kykenevä pystyy ennakoimaan valintojensa seuraukset ja tekemään päätökset sen mukaan.

Pekka Hämäläinen erittelee, millaisia seurauksia kyvyttömyys itsensä johtamiseen tai toisaalta liiallinen kontrolli voivat aiheuttaa. Entä miten oppia johtamaan itseään?

Itsensä johtamisen taidon alle tiivistyy oivallisesti elämän valinnoista koostuva kokonaisuuden hallinta. Menenkö nukkumaan kymmeneltä vai katsonko elokuvan loppuun, vaikka huomenna väsyttää? Mitä valitsen lounaalla, että illan harjoitus sujuu? Venyttelenkö tänään, ehtiihän sitä huomennakin…?

– Itsensä johtaminen tarkoittaa kykyä valita elämässä itseään kunnioittavasti, Hämäläinen määrittelee.

Itsensä kunnioittamisella hän tarkoittaa omaa päämäärää ja hyvää oloa tukevia toimia.

– Itsensä johtaminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asioista voisi nauttia. Nipotus ja liika tiukkapipoisuus ei ole itsensä kunnioittamista, koska se ei tuota iloa ja hyvää oloa, Hämäläinen korostaa.

Itseään johtava valmentaja luo innostavan ilmapiirin

Pekka Hämäläinen kirjoittaa uudessa teoksessaan Johda mielelläsi (Auditorium 2015) itsensä johtamisen opettelusta ja siitä, miksi se on tärkeää. Jos ei osaa johtaa itseään, ei voi luoda innostavaa ilmapiiriä joukkueeseen.

– Jos valmentaja ei osaa johtaa itseään, voi tapahtua mitä tahansa! Malliesimerkin voima on suuri. Jos puhuu toisin kuin itse tekee, sanoma ei mene perille, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen myöntää, että myös autoritaarisella käskyttävällä valmennuksella on saavutettu kovia tuloksia, mutta inhimillinen hinta on kova. Esimerkiksi hän mainitsee neuvostoliittolaisen joukkuevalmennuksen, joka tosin ei tunnu doping-vyyhdin tapauksen valossa juuri muuttuneen. Käytät tai et urheile.

– Käskyttävällä jyräävällä tyylillä voi tehdä elinikäisiä traumoja ja katkeruutta. Esimerkiksi yksilön mollaus koko joukkueen edessä on kauhea moka, jota ei pysty yhdellä anteeksipyynnölläkään paikkaamaan, Hämäläinen sanoo.

Uudessa kirjassaan Johda mielelläsi Hämäläinen rinnastaa valmentajan esimieheen. Onko valmentaja urheilijan pomo?

– Tietyllä tavalla kyllä, suhde ei voi olla ihan demokraattinenkaan. Valmennussuhdetta voi kuvata työsuhteeksi, jossa molemmilla on oma roolinsa. Urheilijalla on oltava täysi luottamus valmentajaan. Valmentajan on lupa tuoda oma osaamisensa esille, mutta urheilijan ehdoilla, Hämäläinen pohtii valmennusasetelmaa.

Urheilija kehittyy vähitellen itsensä johtajaksi

Pitkässä valmennussuhteessa urheilija kehittyy yhä paremmaksi itsensä johtamisessa valmennuslinjan mukaisesti ja valmentajan rooli voi muuttua päiväohjelman tekijästä keskustelukumppaniksi.

– Valmentajalla on kyky nähdä asioita, joita yksilön ei ole helppo itsessään huomata. Näitä osoittamalla valmentaja voi auttaa urheilijaa pystymään paljastamaan menestyspotentiaalinsa, Hämäläinen kuvaa valmentajan tehtävää.

Kestävyyslajeissa erityisesti nuoret naiset saattavat pyrkiä menestymään täydellisesti kaikilla elämänalueilla ja keräävät itselleen suorituspaineita. Korkeat tavoitteet johtavat monen kohdalla liiankin kurinalaiseen tekemiseen. Miten voi erottaa motivoituneen tekemisen ja pakkopullaksi muuttuneen suorittamisen? Molempiin liittyy tietynlainen kurinalaisuus itseä kohtaan.

– Raja menee nauttimisen tunteessa. Jos ei nauti tekemisestä, kaikki ei ole kunnossa. Itsensä johtamista on oppia ajoissa kuuntelemaan, miltä tekeminen tuntuu kehossa ja mielessä, Hämäläinen sanoo.

Liian kontrolloiva itsensä johtaminen ja nautinnon puuttuminen johtavat usein jossain vaiheessa pakolliseen pysähdykseen. Hämäläinen kutsuu tätä elämän armollisuudeksi.

– Elämä on siitä armollinen, että lopulta tulee sairaus, vamma tai ylirasitustila, jolloin kaikki päämäärät hetkeksi romuttuvat ja on pakko lopettaa suorittaminen ja pysähtyä miettimään. Kutsun näitä tilanteita elämän antamiksi mahdollisuuksiksi, kertoo Hämäläinen.

Kuusi askelta kohti itsensä johtamista

1) Kehitystavoitteiden asettaminen. Ihmisenä kehittyminen on ensimmäinen askel.
2) Opi kuuntelemaan itseäsi — intuitio on usein oikeassa.
3) Kunnioita valmennettavaasi/valmentajaasi.
4) Rakenna luottamusta: ensimmäinen askel on toimia itse luottamuksen arvoisesti. Luottamus on valmennuksen ja esimiestyön ydin.
5) Opi nauramaan itsellesi. Tuomitsevan minä-puheen sijaan virheisiin voi oppia suhtautumaan huumorilla
6) Suhtaudu itseesi armollisesti, nauttiminen kuuluu elämään.

– Outi Hytönen