Isometsä rakensi vahvuuksiaan jalkapallon ja yleisurheilun avulla

Jari Isometsä oli aikakautensa hiihtäjäksi nopea ja hyvä rytminvaihtaja, joka pärjäsi vaihtelevissa maastoissa. Nopeutta ja rytminvaihtokykyä kehittivät osaltaan nuoruuden yleisurheiluharrastus ja vielä 27-vuotiaaksi jatkunut jalkapalloharrastus.

Jari Isometsä oli aikakautensa hiihtäjäksi nopea ja hyvä rytminvaihtaja, joka pärjäsi vaihtelevissa maastoissa. Nopeutta ja rytminvaihtokykyä kehittivät osaltaan nuoruuden yleisurheiluharrastus ja vielä 27-vuotiaaksi jatkunut jalkapalloharrastus.

Jari Isometsä, 51, oli nuorten maajoukkuehiihtäjä aikana, jolloin nuorilla oli paljon leirejä. Isometsä muistaa olleensa nuorten maajoukkuevuosinaan Vuokatin-leirien lisäksi muun muassa kaksi kertaa vuodessa Ramsaussa hiihtämässä lumella. 

– Se oli kokonaisvaltainen paketti, melkein A-maajoukkueen tasoa, Isometsä muistelee.

Isometsä yleisurheili nuorten sarjoissa erittäin aktiivisesti. Hänen päämatkansa oli 800 metriä, joka taittui parhaimmillaan aikaan 1.56. Hän saattoi käydä kesän aikana 15–20 juoksukilpailua, mutta yleisurheilu ei ollut suinkaan hänen ainoa kesäharrastuksensa. Hän pelasi jalkapalloa, jossa oli kesäaikaan kahdesti viikossa treenit ja pelit päälle.

– Siinä oli jo neljä erityyppistä harjoitusta viikossa. Pidin sitä isona rikkautena, se auttoi minua menestyksessä. Siinä tuli nopeusharjoittelua ja maksimaalista harjoittelua vähän niin kuin huomaamatta. Kun juoksee pallon perässä 50×10 metriä, se menee aika helposti, mutta lähdepä tekemään sama radalle, Isometsä kehuu jalkapallon ja yleisurheilun antia.

Siihen aikaan vastaavalla monipuolisuudella harjoitelleet hiihtäjät olivat valmennusryhmissä olleilla harvassa, mutta monipuolisuuteen Isometsä kannustaa vahvasti. Tuolloisista nuorten maajoukkuehiihtäjistä Ari Palolahti pelasi Isometsän tavoin jalkapalloa, Mika Myllylä puolestaan suunnisti. Yleisurheilun aktiivisempi harrastaminen jäi nuorten sarjojen jälkeen, mutta jalkapalloa Isometsä jatkoi kolmosdivaritasolla 27-vuotiaaksi asti.

– Kesäisin oli lisäksi hiihtäjän perusharjoitukset. Siihen aikaan juostiin paljon. Rullahiihto oli auttavana harjoituksena mukana, mutta kyllähän me juoksimme paljon. Voi sanoa, että juoksulenkki oli jossain muodossa joka päivä ohjelmassa. Teimme sauvarinnettä, mutta sauvakävelyä en ole tehnyt koskaan, Isometsä sanoo yleisurheilun ja jalkapallon lisäksi tehdystä kesäharjoittelusta.

Isometsän kehittymistä tuli nuorten maajoukkueen tarjoaman kattavan leirityksen ja hyvien olosuhteiden jälkeen B-maajoukkue, jossa puitteet pysyivät samanlaisina.

– B-maajoukkueessa ilmoitettiin toisena vuonna, että jos että nyt nouse A-maajoukkueeseen, tiputte kokonaan pois. Me Mika Kuusiston kanssa nousimme, seuraavana sitten Mika (Myllylä) ja Jukka (Hartonen) tulivat.

Isometsälle ja valmentajalleen Harri Kirvesniemelle keskeinen linjaus oli tehdä tuottavaa harjoittelua ja pärjätä kilpailuissa. Harjoittelua piti tulla paljon ja sen piti olla kovaa, mutta jokaisessa harjoituksessa piti olla ajatus, mitä kyseinen harjoitus kehittää.

– Meillä oli Harrin kanssa aina tapana, että joka harjoituksessa piti miettiä, mitä tämä kehittää, miksi lähden lenkille. Jos ei löytänyt vastausta, piti tehdä jotain muuta. Jos oli 9 päivää peräkkäin vastaus kestävyyttä, sittenkin kannattaa miettiä, että hetkinen tarvitaanko tässä lajissa jotain muutakin, Isometsä muistelee hymyillen.

Minkälaista voimaharjoittelusi oli?

– Voimaharjoittelu oli aika pienessä roolissa. Ehkä olisi saanut olla isommassa roolissa. Siihen aikaan kestävyys ja hapenotto oli ne jutut. Pääosin kestovoimaa. Soutu- ja melonta käytin paljon. Niissä en lähtenyt koskaan tekemään pk-harjoittelua vaan se oli voimaharjoitus, soudin 1–1,5 tuntia kovaa. Samoin rullahiihtoa tasatyöntäen oli voimaharjoitus. Maksimivoimaa tehtiin yleensä keväällä, jos ajateltiin sen olevan tarpeen.

Rullahiihdossa Isometsän aikaan maajoukkue otti käyttöön ”erikoishitaat” pyörät rullasuksiinsa, kun he huomasivat muun muassa Vladimir Smirnovin harjoittelevan todella raskailla rullasuksilla.

– Sillä tavalla saimme rullahiihtolenkit tehokkaiksi ja saimme sykkeet pysymään pk:n yläalueella, Isometsä kertoo.

Monen hiihtäjän kesäharjoittelussa nykyään tavalla tai toiselle hyödyntämää pyöräilyä Isometsä käytti koko urallaan vähän.

– Junioriaikana en yhtään. Jossain vaiheessa yksi lenkki viikossa. Koin, että pyöräily tekee hitaaksi ja vie kimmoisuuden. Juoksu oli meillä kuitenkin se juttu.

-Heidi Lehikoinen

Show sharing buttons

Tilaa uutiskirjeemme

Luetuimmat

    Lisää artikkeleita

    • Sprintit hiihdettiin eilen Lake Placidissa – suomalaisilla ei asiaa finaaleihin

      Lake Placidin maastohiihdon maailmancupin päätösviikonloppu jatkui eilen sprinttikisoilla. Suomalaisilla ei ollut aisaa kärkeen, mutta pitkän ja kunniakkaan uransa lopettava Federico Pellegrino (kuvassa) kruunasi päätöskautensa voitolla. Naisten puolella Ruotsi dominoi jälleen.
      kirjoittaja Maastohiihto.com
      22.03.2026
    • Birken-voittajat jälleen ykkösiä Marcialonga Bodøssä – Kati Roivas kauden parhaaseen tulokseen

      kirjoittaja Teemu Virtanen
      21.03.2026
    • Eric Perrot varmisti maailmancupin ykkössijan – suomalaisilla vaisu kisa

      kirjoittaja Maastohiihto.com
      21.03.2026
    • Lake Placidissa hiihdettiin eilen perinteisen kympin kisat

      kirjoittaja Maastohiihto.com
      21.03.2026
    • Team Edux lähtee pienellä iskukykyisellä kokoonpanolla huomiseen Pro Tour-kisaan

      kirjoittaja Teemu Virtanen
      20.03.2026