Hypnoosi sanana voi herättää voimakkaita mielikuvia täysin estottomasti toimivista tiedottomassa tilassa olevista henkilöistä, jotka jälkeenpäin eivät muista mitään kokemuksistaan. Tällaiset stereotypiat ovat elokuvien ja kertomuksien tuotetta. Oikeastaan hypnoositila ei ole olemukseltaan kaukana syvästä rentoutuksesta. Urheilijat voivat yhdessä ohjaajan kanssa käyttää hypnoosia hyvään kilpailusuoritukseen johtavien toimintamallien oppimiseen tai terapiamuotona ongelmallisten asioiden käsittelemiseen.

Jos hypnoosi-nimitys pelästyttää, voidaan harjoituksesta yhtä hyvin käyttää nimitystä ”suggeroitu rentoutusharjoitus” tai ”syvärentoutus”. Hypnoosia voidaan kutsua elämykselliseksi mielentilaksi, jonka kevyt versio voi olla keskittynyt uppoutuminen TV:n katseluun tai kirjan lukemiseen. Hypnoosissa oleva pystyy katselemaan itseään eri tilanteissa kuin näyttämöllä tai eläytymään tapahtumiin yhtä voimakkaasti kuin ne tapahtuisivat oikeasti. Hypnoosissa pystytään ohittamaan tietoinen tahto ja itsekontrolli, jolloin ihminen on alttiimpi vaikutuksille, ajatuksille ja suggeroinnille.

Hypnoosin vaivuttaminen tapahtuu usein hyvin samalla tavalla suggeroimalla kuin rentoutusharjoituksen suorittaminen. Ohjaaja voi lukea kehon osia läpi käyvän portaittaisen rentoutusharjoituksen, joka etenee kohdittain yhdestä kymmeneen. Kun urheilija on syvän rentoutuneessa tilassa, annetaan käskymuodossa ohjeita juuri sillä hetkellä olennaisiin, kehitettäviin asioihin. Hypnoositilaan voi päästä myös itse, mutta se vaatii runsasta harjoittelua.

Hypnoosilla voidaan vaikuttaa asenteisiin, tunteisiin ja mielialoihin. Hypnoosissa urheilija on syvässä renoutuksen tilassa, jossa informaatio ohjautuu suoraan alitajuntaan. Hypnoosissa on mahdollista mielikuvia, jotka ovat otollisia hyvän suorituksen tekemiseksi ja itseluottamuksen kasvattamiseksi. Psykoterapiassa hypnoosi on tavallinen hoitomuoto. Terapiaistunnoissa on palataan usein ajassa taaksepäin johonkin tärkeään tapahtumaan. Hypnoosissa tapahtuman voi kokea uudelleen, ja terapeutti voi ohjata mielikuvia ja kokemustapaa niin, että kokemus voidaan muuttaa vahvistavaksi tai asian voi nähdä uudella tavalla. Urheilijan kohdalla tällainen traumaattinen tapahtuma voisi olla epäonnistuminen tärkeässä kilpailussa tai vamma, jonka uusiutuminen pelottaa jatkuvasti.

Sitä, mistä tietää olevansa hypnoosissa, on lähes mahdoton selittää, sillä jokainen voi kokea tilan omalla tavallaan. Tunne voi poiketa paljonkin toisen henkilön kokemuksesta. Hypnotisoitavalla voi olla voimakkaita ennakko-oletuksia siitä, miltä hypnoosissa oleminen tuntuu, ja jos ne eivät täyty, voi epäilyttää, onko lainkaan päässyt hypnoosiin. Jotkut kokevat mielen ja kehon erillisiksi ja voivat tarkkailla itseään ulkopuolelta. Keskittyneisyys ja rentoutuneisuus kuuluvat yleensä aina tuntemuksiin. Monet myös nauttivat keveyden tilasta niin, etteivät haluaisikaan palata tietoiseen olemiseen harjoituksen lopuksi. Joidenkin ennakkoluulojen mukaan hypnoosin voi jäädä niin ettei pääsekään pois, mutta tämä ei ole totta. Ihminen ei myöskään lavertele omia salaisuuksiaan hallitsemattomasti, kuten jotkut asiaa tuntematta pelkäävät.

Hypnoosiharjoitus kestää tavallisesti puolesta tunnista tuntiin ja päättyy kuten rentoutusharjoitus: ohjaaja herättelee urheilijan asteittain kehonosa kehonosalta. Rentouttamiseen ohjaavia tekstejä löytyy psyykkisen valmennuksen alan kirjallisuudesta. Esimerkiksi tässä lähteenä käytettynä ja kestävyysurheilu.fi:n Kuukauden kirjana esitellyssä Jarmo Liukkosen teoksessa Psyykkisen valmennuksen työkirjassa on runsaasti esimerkkejä rentoutusteksteiksi. Hypnoositilaan saattamisessa voidaan käyttää joka kerta samaa tekstiä tai vaihtelevia tapoja, kunnes parhaalta tuntuva keino löytyy.

Hypnoositilan syvä rentoutuminen auttaa myös palautumisessa. Verenpaine laskee ja sydämen syke hidastuu. Alitajuntaan ajettu positiivinen informaatio tulee kilpailutilanteessa käyttöön ilman ajatustyötä ja tahdonvoimaa. Parhaat tulokset saavutetaan, kun urheilija on motivoitunut mentaaliseen harjoitteluun ja odottaa innolla tuloksia. Tällöin lyhytkin alkuviritys voi riittää ja olla jopa pitkää rentoutuskaava tehokkaampi. Rentoutumiseen harjantuneelle urheilijalle voi riittää oikeaan psyykkiseen tilaan pääseminen vaikkapa alkulauseella (harjoituksen tavoitteesta riippuen): ”Luomme nyt rauhallisen taisteluvarmuuden tilan.” Harjoituksen onnistumiseksi ohjaajan on oltava perehtynyt asiaan.

Hypnoosiharjoituksilla voidaan kehittää ja vahvistaa monia henkisiä voimavaroja. Harjoitukset parantavat keskittymiskykyä. Hypnoositilassa tehtävä suggerointi voi koskea esimerkiksi tavoitteiden ja motivaation vahvistamista, jännitystilan käsittelemistä, rentoutumisen edistämistä tai stressin hallintaa. Ohjausta vaativa syvärentoutusharjoittelu voi olla monella urheilijalla vielä käyttämätön voimavara.

– Outi Hytönen

Lähteet:

Jarmo Liukkonen: Psyykkisen valmennuksen käsikirja
www.hypnoosikeskus.fi
Michelle Paccagnella: Demystifying sports hypnosis