Psyykkisen stressin hallinnalla voidaan pienentää sairastumisriskiä.

Seitsemän kilpailua yhdeksässä päivässä. Matkustusta ja tiivistä hotellielämää Sveitsin ja Italian maastohiihtokeskuksissa. Kun siihen lisätään väsymys, lähes väistämätön energiavaje, mahdolliset uniongelmat ja stressi, koossa ovat Tour de Ski -maastohiihtokiertueen keskeiset tekijät.

Lääkäri saa palapelin osista kokoon lisääntyneen sairastumisriskin, kun yhtälöön ynnätään vielä urheilijoita piirittävät virukset.

– Kaikki keskeisimmät riskitekijät ovat mukana, Olympiakomitean ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun ylilääkäri Maarit Valtonen toteaa.

Valtonen ja Turun yliopiston infektiotautien emeritusprofessori Olli Ruuskanen johtavat ryhmää, joka selvittää urheilijoiden sairastumisriskiä ja sairastumisen syitä.

Valtonen vanupuikkoineen pyyhki maastohiihtäjien nenästä näytteitä ensi kertaa syksyn 2017 leirillä Planicassa. Pilottiselvityksen jälkeen työ jatkui Pyeongchangin olympialaisissa 2018. Vuoristokylän urheilijoista 45 prosentilla oli kisoissa flunssan oireita.

– Luku kuulostaa isolta, mutta suurin osa oli lieviä infektioita, nenän tukkoisuutta ja karheutta kurkussa, Valtonen kertoo.

Prosentti kannusti jatkamaan tutkimusta yhä vakavammin.

Riski kasvaa arvokisoissa

Seefeldin vuoden 2019 MM-kisojen aikaan ryhmä tutki urheilijoita ja samanikäistä turkulaisten verrokkiryhmää. Sen perusteella arvokisojen urheilijoilla on muihin ihmisiin verrattuna moninkertainen riski sairastua.

– Flunssan oireita oli yli kolmasosalla urheilijoista, verrokkiryhmällä seitsemän kertaa vähemmän, Valtonen jatkaa.

Luvut saavat maallikon nenän kutiamaan pahaenteisesti, vaikka Valtonen pudottelee karut lukemat ammattilaisen viileydellä.

– Talvilajeissa tulee isoja lukuja, koska riskitekijöitä on paljon, Valtonen rauhoittelee.

Norjalaisten Tour de Ski -kiertueilta keräämä data tukee suomalaistutkimusta. Pitkäaikaisessa otannassa 48 prosentilla norjalaisurheilijoista oli oireita. Kotimaassa harjoitelleiden verrokkiurheilijoiden prosentti oli 16.

Ryhmä hakee vainua syistä

Suomalaistutkimus jatkuu 12 kuukauden seurantajaksolla. Pyrkimyksenä on selvittää, miten lieväoireiset infektiot haittaavat suorituskykyä ja liittyykö kohonnut sairastumisriski koko kauteen vai vain kilpailuihin.

– Tiedämme jo, että osa viruksista aiheuttaa terveydelle riskin, toiset ehkä eivät. Sillä on merkitystä ammattiurheilijoille, joilla flunssa on yleisin syy menetettyyn harjoituspäivään, Valtonen kertoo.

Samalla ryhmä pyrkii sairastumisen syiden ja seurausten jäljille. Valtosen mukaan kehon puolustusjärjestelmissä tapahtuu rasituksessa muutoksia, mutta tiede ei ole osoittanut niiden käytännön merkitystä.

Aiemmat tutkimukset osoittavat selkeimmin psyykkisen stressin vaikutukset sairastumisriskiin.

– On ollut pitkään epäily, että psyykkinen stressi vaikuttaa, ja yhteys on jo varsin hyvin näytetty. Nyt pitää selvittää, miten pitää työskennellä stressin hallitsemiseksi.

Se avaa uusia näkymiä urheilijan terveydenhoitoon. Vastuusta osa voi siirtyä lääkäriltä valmentajille ja psyykkisen valmennuksen asiantuntijoille.

– Jokainen löytää tapansa vaikuttaa psyykkiseen stressiin ja sitä kautta puolustuskykyyn sairauksia vastaan. Myös riittävä uni ja energiatasapaino auttavat voittamaan virukset, Valtonen alleviivaa.

STT–Pasi Rein

Kuuntele myös: Latu Podcast 15: Maarit Valtonen – Hiihtäjän terveydenhuolto