Huippu-urheilusta parhaiten tunnettu Hiihtoliitto auttaa seuroja houkuttamaan ihmiset liikunnan pariin.

Eteläisenkin Suomen valaissut lumipeite sai ihmiset suksikaupoille ja laduille. Hiihtoliiton puheenjohtajaa Markku Haapasalmea lämmittää etenkin lapsiperheiden näkeminen suksilla, sillä hiihto, jos mikä, olisi elämänmittaiseen harrastamiseen sopiva liikuntamuoto.

Haapasalmi kantaa huolta liikkumattomuudesta ja sen hinnasta ihmisten terveydelle ja laajemmassa mitassa kansantaloudelle, kun terveysmenoihin kuluu entistä enemmän rahaa. 

Huoli näkyy myös Hiihtoliitossa, vaikka liitto onkin julkisuudessa eniten huippu-urheilun asialla. Loppuviikolla järjestettävät Salpausselän kisat ovat lajin kotimainen näyteikkuna, ja menestystoiveet ovat korkealla myös helmi-maaliskuussa Oberstdorfin MM-hiihdoissa.

Yhtään uutta Iivo Niskasta tai Krista Pärmäkoskea ei kuitenkaan Suomeen kasva, jos liikunnan ruohonjuuritaso näivettyy. Kodit ja koulu ovat avainasemassa liikunnalliseen elämäntapaan ohjaamisessa, mutta urheiluseurojen houkuttelevuus on myös iso asia.

–  Seurat houkuttelevat toimintaansa, kun toiminta on riittävän hyvää, on laji sitten mikä hyvänsä. Kuten työpaikoilla, hyvä johtaminen tuo hyvää ilmapiiriä ja innostaa, Haapasalmi sanoo STT:n haastattelussa.

Leikin avulla suksille

Hiihtoliitto tarjoaa seuroilleen toimintamalleja, tuottaa materiaaleja ja kouluttaa seuratoimijoita, jotta seurat olisivat valmiit vastaamaan nykyajan haasteisiin entistäkin paremmin. Lapset ja nuoret pitää saada houkuteltua mukaan.

–  Lumilajit liikuttavat on meillä hyvä tuote, joka opastaa seuroille, miten lapsia saa leikkimielellä lumilajien pariin. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on palkinnut sen kahdesti maailman parhaana lasten liikkumisen konseptina, Haapasalmi kertoo.

Haapasalmen mukaan Hiihtoliitto ei pysty jakamaan seuroille rahaa, mutta liitto voi auttaa seuroja toiminnan toteuttamisessa. Puheenjohtaja uskoo myös entistä tiiviimmän yhteistyön tuovan tulosta, kun seurojen ja liiton lisäksi kuvioon otetaan liikunnan aluejärjestöt ja kunnat.

–  Aina ei ole kyse rahastakaan, kunhan saamme lisätyksi yhteistyötä, Haapasalmi arvioi. Hän toivoo, että kunnat hyödyntäisivät kolmatta sektoria, esimerkiksi seuroja, nykyistä paremmin.

Palkattua työvoimaa seuroihin

Palloilulajien seuroissa tai voimistelun ja taitoluistelun parissa päätoimisia seuratyöntekijöitä ja valmentajia on jo eri puolilla Suomea, mutta Haapasalmi toivoo ammattimaisuuden kasvavan myös yksilölajien seuroissa. Hiihtoliiton seuroissa palkattua työvoimaa on viitisenkymmentä.

–  Kun toiminta on hyvin organisoitua, siihen saadaan myös vapaaehtoisia mukaan, Haapasalmi luottaa.

Puheenjohtajan mielestä hyvin hoidettu seuratoiminta on parhaita lääkkeitä liikunnallisen elämäntavan kehittymiseen. Samaan lauseeseen mahtuu myös huippu-urheilu, sillä ilman lasten ja nuorten liikuntaa on turha haaveilla huippu-urheilumenestyksestäkään.

STT – Kaija Yliniemi